Lue keskustelun säännöt.
Millaisella keski-arvolla yliopistoon (lähinnä oikis)?
22.11.2017 |
Täysin tietämätön äiti siis kysyy, kun lukion tokaluokkalainen haaveilee kovasti oikiksesta, että millaisella keskiarvolla sinne on mahdollista päästä. Hänen keskiarvonsa nyt 9,0, mutta pelkää ettei pääse. Mikä olisi toinen lähellä oleva ala jonne kannattaisi hakea jos tuo oikis kiinnosta mutta sinne ei pääsisikään?
Kommentit (26)
Keskiarvo ei siis yliopistoja kiinnosta. Siitä ei saa mitään. Itse abivuonna annoin kaikkien niiden aineiden, jota en kirjoittanut, keskiarvojen romahtaa ja luin vain niitä, jotka kirjoitin. Tulos: 3 laudaturia, 2 e:tä. Keskiarvo jotain 7 luokkaa. Yliopistoon heittämällä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikös nuo pääsykokeet juuri ministerin päätöksellä ole muuttumassa ja lukion todistuksella isompi paino?
Oikiksessa keskiarvolla ei ole mitään muuta merkitystä kuin että on päässyt ylioppilaaksi. Pääsykoe ratkaisee kaiken mutta se onkin sitten ulkoluvun SM-kisat.
Seuraa pääsykoeuudistusta tarkkaan, jos oikis ja lapsesi tulevaisuus kiinnostaa. Tällä hetkellä pääsykokeet, joista ei pääse läpi jos ei mene valmennuskurssille. (Siis käytännössä kaikki sisään päässeet ovat käyneet valmennuskurssin, eli joku nero tia juristin lapsi voi ehkä päästä ilman valmennuskurssia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli lukuaineet 8,2. Ei se keskiarvosta ole kiinni, vaan pääsykoetuloksesta. Itse pääsin ensimmäisellä yrittämällä Turkuun ilman valmennuskursseja tms. Lukua kyllä vaati, mutta ei se mikään mahdoton määrä kuitenkaan ole. Kokeessa oli silloin kaksi ns. suoraa kysymystä, joista toinen oli "Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien erot", toista en muista. Loput (muistaakseni 6 kysymystä) oli oikeustapauksia, jotka ratkaistiin soveltamalla tenttikirjojen aineistoa.
Vierailija kirjoitti:
Seuraa pääsykoeuudistusta tarkkaan, jos oikis ja lapsesi tulevaisuus kiinnostaa. Tällä hetkellä pääsykokeet, joista ei pääse läpi jos ei mene valmennuskurssille. (Siis käytännössä kaikki sisään päässeet ovat käyneet valmennuskurssin, eli joku nero tia juristin lapsi voi ehkä päästä ilman valmennuskurssia)
EI pidä paikkaansa, joku valmennuskurssiyrittäjä huutelee!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttären kaverilla oli 9,4 ka (millä ei ole merkitystä) ja 3L + 3 E ja pääsi 3 vuoden yrittämisen jälkeen oikikseen. Tosi hyvin, monilla menee vieläkin pidempään. Helpommalla pääsee esim Tallinnan yliopistoon lukemaan lakia.
Millasella vaan, keskivarvolla ei ole väliä vaan kirjotustuloksilla ja erityisesti pääsykokeella. Kannattaa säästää niihin paukkuja, eikä keskittyä keskiarvoon, toki opiskella pitää, mutta numerot ei merkitse mitään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitukset merkitsee jatkossa. Äidille neuvo: anna tytön itse pohtia tulevaisuutensa ja arvioida mahdollisuudet, keskitytään me äidit omiin uriin. ja jos apua tarvitsee valinnoissa, maksa ammatinvalintapsykologin konsultointi. Näin meillä tehtiin, nyt tyttö ihan omasta halusta ja omalla pänttäyksellä pääsi oikikseen, lukee siellä toista vuotta.
Stressaajien on vaikeampi päästä sisään numeroista huolimatta, koska ottavat niin paljon paineita. Jos vain antaisit tytön itse selvittää asioita ja otat vain kannustavan roolin. Tiedän myös monta ysin oppilasta, joilla kirjoitukset juuri stressin takia menneet keskinkertaisesti.
Oikeustieteellisen haku muuttuu osin 2019, jolloin lapsi ilmeisesti on hakemassa. Ihme, jos koulu ei näistä oppilaita ole tiedottanut.
Sisään pääsee jatkossa siis 1) ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella, 2) arvosanojen ja valintakokeen yhteispisteillä 3) valintakokeen pisteillä.
"Oikeustieteiden valintakoe muuttuu sähköiseksi keväällä 2019. Samalla oikeustieteelliset yksiköt ottavat käyttöön myös todistusvalinnan: tällöin oikeustieteelliseen voi päästä pelkällä ylioppilastodistuksella ilman valintakoetta. Todistuksen perusteella valitaan Helsingin yliopistoon enintään 50, Lapin yliopistoon enintään 30, Turun yliopistoon enintään 30 ja Itä-Suomen yliopistoon enintään 10 opiskelijaa. Uudistuksen yhteydessä yhteispistekiintiöt poistuvat, mutta pelkällä valintakokeella voi sisään päästä jatkossakin."
Todistusvalinnalla tarkoitetaan siis ylioppilaskirjoitusten numeroita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jo pelästyin, että ap itse haaveilee oikiksesta. Mutta jos se ei ole hän, toivoa voi vielä olla. Keski-arvo...
Luulisi yhdeksän keskiarvon viittaavaan siihen, että on riittvästi päätä ja kykyä selvityäkseen oikiksen pääsykokeista, joka tällä hetkellä on se ratkaisevin. - Lisäpisteitä saa ei hyvästä lukioaineiden keskiarvosta vaan hyvistä ylioppilaskirjoitusten arvosanoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikös nuo pääsykokeet juuri ministerin päätöksellä ole muuttumassa ja lukion todistuksella isompi paino?
Juu, halutaan suosia entistä enemmän (kympin) tyttöjä ja toisaalta tehdä pienestäkin ongelmasta lukioaikana sellainen että se vaikuttaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti koko loppuelämään.
Aiemmassa (eli nyky) systeemissä on se etu että hukattu lukiovuosi tai -aika oli mahdollista kompensoida hyvällä valmistautumisella pääsykokeeseen.
Ilmeisesti itsemurhaprosentit ei ole vielä riittävän suuret.
Entäpä lääkikseen? Ne preppauskurssit on hirvittävän kalliita, katselin niitä avointen ovien päivänä ja hinnat 4-8t euron haitarilla...sitten vain lainaa ottamaan jos niikseen on, tottakai.
Poika aloitti nyt elokuussa lukion ja lääketieteellinen on mielessä. Lukion keskiarvoja ei siis ole vielä oikein kertynyt, toinen koeviikko parhaillaan menossa, mutta ensimmäisessä arvosanat on kaikissa kursseissa 10 paitsi musiikissa 8. Yläkoulun päätti lukuaineiden keskiarvolla 10, eihän se merkitse jatkohakujutuissa, mutta antanee sekin osviittaa jostakin..
Huokaus. Miten koulussa erinomaisesti päränneiden nuorten (toisen keskiarvo ysin ja toisen, lukion vasta aloittaneen arvosanat lähes kaikki 10) - vanhempi voikaan olla ni-in pihalla. Vai kertooko tämä taas karua kieltään siitä, että nuorten opiskelumenestymisen ja valintojen kannalta edelleen on hyvin paljon merkitystä myös lähipiirillä. Eli kannustetaanko ja tsemapataanko nuorta, vaikka kaikki ei aina menisikään ihan täydellisesti. Mutta tätäkin ratkaisevampaa on, että hakijalla on syttynyt oma kiinnostus ja mielenkiinto alaakohtaan ja, siten palavahalu päästä opiskelemaan n.n alaa
Ei me oikiksessa, saati lääkiksessä opiskelevat(kaan) olla kirjoitettu pelkkiä laudatureita ja keskiarvomme ole pelkkiä kiitettäviä täynnä. Toki töitä ja vielä hiev lisää vaivannäköä ja itsekuria on pyrkimiseen useimmiten vaadittu, mutta mitään yli-ihmisiä meistä on vain äärimmäisen harva, Lujasti tsemppiä!
Minulla on oma ura taloustieteilijänä, enkä ole hänelle omaa urani tyrkyttämässä vaan pohtimassa tyttären kanssa kuinka pääsisi haluamalleen alalle ja millaiset on mahdollisuudet kun en tiedä tämän päivän pääsykoevaatimuksista ja lukion vaikutuksesta pääsyyn. Toinen tytär haluaisi lääkikseen ja häntä osaan paremmin neuvoa kun on tuttuja joilla siitä viime vuosilta kokemusta, oikiksesta taas ei.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitukset merkitsee jatkossa. Äidille neuvo: anna tytön itse pohtia tulevaisuutensa ja arvioida mahdollisuudet, keskitytään me äidit omiin uriin. ja jos apua tarvitsee valinnoissa, maksa ammatinvalintapsykologin konsultointi. Näin meillä tehtiin, nyt tyttö ihan omasta halusta ja omalla pänttäyksellä pääsi oikikseen, lukee siellä toista vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraa pääsykoeuudistusta tarkkaan, jos oikis ja lapsesi tulevaisuus kiinnostaa. Tällä hetkellä pääsykokeet, joista ei pääse läpi jos ei mene valmennuskurssille. (Siis käytännössä kaikki sisään päässeet ovat käyneet valmennuskurssin, eli joku nero tia juristin lapsi voi ehkä päästä ilman valmennuskurssia)
EI pidä paikkaansa, joku valmennuskurssiyrittäjä huutelee!
No arvaus meni niin väärin kuin vain voi, olen yliopistolla koulutuksen eriarvoistumisen tutkija. Omasta mielestäni se, että sisäänpääsy on paljon helpompaa valmennuskurssien avulla ei ole oikein, koska kaikilla ei ole niinhin varaa ja näin ne lisäävät eriarvoisuutta. Se ei kuitenkaan poista faktaa, että näin se asia nyt sattuu olemaan.
Pääsykoeuudistus tulee todennäköisesti muuttamaan tätä ja siksi sanoinkin alkuperäisessä viestissä, että se on asia, jota pitää seurata, jos lapsen tulevaisuus kiinnostaa.
Tässä vanha juttu aiheesta:
http://ylioppilaslehti.fi/2005/01/oikikseen-ei-paase-ilman-valmennuskur…
Todennäköisesti pääsykoe business tulee vain paisumaan, jos ennen preppaus kurssit keskittyivät lähinnä avittamaan ja tukemaan siinä, että (yleensä nuori) hakija saisi sen himoisemansa (,tai jonkun läheisensä himoitseman) jatko-opiskelupaikan nn. alalta, niin tulevaisuudessa valmennuskursseja järjestetään, että lukioissa saatettaisiin kirjoittaa mahd. hyvät arvosanat, siis useammastakin aineesta.
Varovasti aprikoiden, ehkä myös tullaan järjestämään kursseja, joilla voi kiillottaa oppivelvollisuuden suorittamisesta -yleisemmin peruskoulusta- annettavaa (/ saatua) päättötodistusta, jonka turvin haetaan sitten sinne omaan ja mieluisampaan ja ainakin mielikuvissa parhaimmat mahd, tarjoavaan lukioon, mihin nykyistä useampi 15-16 kesäinen nuori muuttaa omilleen, pois lapsuuden kodistaan mahd. satojen kilometrien päähän.
Toki osa tekee niin jo nyt, kun aina ei ole paljoa realistisia vaihtoehtoja, koska raskasta se on kulkea siihen lähimpäänkin lukioon (tai ammattikouluun) muutama tunti päivässä. Olisi tietysti varmaan monesta 15-16 vuotiaasta nuoresta kiva, jos tai kun elämään mahtuisi muutakin kuin vain koulunkäyntiä ja koulumatkoja.
Keskiarvo voi olla vaikka 4.1. Ylioppilaskirjoitukset antaa pisteitä, mutta oikiksessa suurin mankeli on pääsykoe. Siihen pitää lukea niin että hampaat lähtee irti suusta. Onnistuu varmasti!