Kuinka koet, jos lääkäri toteaa sinua punnitsematta,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lääkärini väitti minun olevan sopusuhtaisen näköinen, vaikka painan noin 10 kg yli bmi 25:n. Sanoi, ettei mun tarvitse laihduttaa, vaikka nimenomaan kysyin apua laihduttamiseen. No se oli vanha ja melko hörhö muutenkin.

Mulle on sitten taas teininä sanottu bmi:n ollessa 20 että kannattaisi vähän katsoa mitä suuhunsa pistää, kun painoa oli (ja pituutta myös) tullut lyhyessä ajassa reilusti lisää :))) no minäpä katsoin, syömishäiriöön saakka.

Jos olikin huolissaan että menee alipainon puolelle? Nimittäin minullekin huomautettiin samassa bmi:ssä että pitäisi syödä vähän ravitsevammin.

En ole tämö bmi alle 20, mutta jos näin oli lääkäri tarkoittanut, niin olisi todella pahasti epäonnistunut sanoissaan. Jos sanotaan, että kannattaa katsoa mitä suuhunsa pistää tarkoitetaan aina että pitäisi vähentää syömistä/herkkuja.

Hämmästyisin koska kotivaaka sanoo 51kg ja aiemmissa lääkärinlausunnoissa on kuvailtu hoikaksi.

Lääkäri joka punnitsee erilaisia ihmisiä monta kertaa päivässä vuosien ajan varmasti pystyy arvioimaan parin kilon tarkkuudella painon ihan silmämääräisesti.

Vaa'alla otetaan vaan sitten se virallinen lukema.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette siitä, että lääkäri pyytää huomattavan ylipainoista ihmistä vaa'alle, ja kun kyseinen ihminen ei halua nousta vaa'alle mutta sanoo, että ylipainoa on n. 30 kg, lääkäri vaatimalla vaatii nähdä tarkan painon?

Ei se terveys siitä riipu, onko ylipainoa 28 kg vai 32 kg.

Pitäisin kummallisena punnituksesta kieltäytymistä. 

Mun mielestä se on ulkonäön arvostelua, jos ei kuulu tilanteeseen mitenkään. Sama kun sanoisi, että olet ruma. On varmasti potilaalle tosi ikävä siinä arvosteltavana olla.

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette siitä, että lääkäri pyytää huomattavan ylipainoista ihmistä vaa'alle, ja kun kyseinen ihminen ei halua nousta vaa'alle mutta sanoo, että ylipainoa on n. 30 kg, lääkäri vaatimalla vaatii nähdä tarkan painon?

Ei se terveys siitä riipu, onko ylipainoa 28 kg vai 32 kg.

Ihan lapsellista pelleilyä olla menemättä vaa'alle, jos sitä pyydetään. Jos menet valittamaan kipua oikeassa korvassa, kiellätkö lääkäriä kurkkaamasta vasempaan korvaasi?

Lääkäri joutui kerran laskemaan, olenko ylipainoinen vai en. Painoin korkeintaan 55kg, pituus 165cm. Sitten myöhemmin kun oikeasti olin ylipainoinen, olin kuulemma ihan normaali.

Joidenkin ihmisten kroppa vain jotenkin piiloutuu vaatteisiin tai näyttää vaatteet päällä aivan erilaiselta kuin se oikeasti on. Hämmentävää. Olen monesti kuullut ihmettelyä siitä, miten "laiha" olenkin, jos mulla on päällä jotain ihonmyötäistä tai otan vaatteet pois. Painoin joskus alle 50kg, eikä kukaan tajunnut, että olin niin pieni. Siskoni muistelee, että olisin tuolloin ollut lievästi ylipainoinen. En vaan osaa pukeutua ehkä. Enkä edes välitä tarpeeksi muuttaakseni mitään.

Jokainen kunnolla ylipainoinen varmasti tietää tilansa. Ehkä siitä voi joo sanoa, jos se liittyy jotenkin vastaanotolla käsiteltävään aiheeseen tai jos painon pudottaminen auttaisi vaikka nivelkipuihin. Tai jos epäillään syömishäiriötä tai kilpirauhasongelmaa, kakkostyypin diabetestä yms. Ei ylipainosta pidä ketään syyllistää. Ei se auta. Itse kun olin ylipainoinen, olisin pitänyt asiallisena, jos joku olisi ehkä kysynyt, onko kaikki hyvin ja tarvinnut apua. Se ei auta ketään, jos myöhemmin lukee, että lääkäri on kirjoittanut tutkineensa obeesin henkilön korvaa ja määrännyt korvatippoja.

Olen itse alkoholisti ja aika avoin asiasta. Joskus tuntuu, että siltikin saan parempaa kohtelua kuin joku, jolla on selvästi ylipainoa. Kuitenkin jos vertaillaan alkoholistia ja ylipainoista, niin uskon alkoholismin olevan vahingollisempi asia. Mulle ollaan aina oltu ystävällisiä kun olen sanonut olevani alkoholisti ja että ryyppään edelleen liikaa. Tuntuu oudolta.

Vierailija kirjoitti:

Lääkäri joka punnitsee erilaisia ihmisiä monta kertaa päivässä vuosien ajan varmasti pystyy arvioimaan parin kilon tarkkuudella painon ihan silmämääräisesti.

Vaa'alla otetaan vaan sitten se virallinen lukema.

Ei ne kaikki kyllä ole yhtä hyviä arvioimaan. Kävin jotain reilu 80-kiloisena (pituutta 165 cm) terveystarkastuksessa ja lääkäri vain myhäili, että paino on normaali. Jouduin oikaisemaan, ettei se nyt ihan normaali enää ole. Lääkäri tuumasi siihen vaan, ettei huomaa kilojani päällepäin ja että kannan ne hyvin, eli ilmeisesti ns. oikeissa paikoissa...

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olette siitä, että lääkäri pyytää huomattavan ylipainoista ihmistä vaa'alle, ja kun kyseinen ihminen ei halua nousta vaa'alle mutta sanoo, että ylipainoa on n. 30 kg, lääkäri vaatimalla vaatii nähdä tarkan painon?

Ei se terveys siitä riipu, onko ylipainoa 28 kg vai 32 kg.

Punnitsemalla näkee onko paino nousemassa vai laskemassa. Esimerkiksi 4kg painon nousu parissa kuukaudessa on yleensä haitallisempaa kuin 4kg painon lasku. Painon sahauskaan ei ole terveellistä. Varsinkin jos näitä 4kg nousuja tapahtuu joskus enemmän kuin laskuja.

Aina ei "viitsi" käydä vaa'alla, tulee uskoteltua itselle että asia on hallinnassa.

Tiesitkö itse painosi vai oliko n 30 kg ylipainoa toiveikas arvaus?

Paljonko oli noussut?

Minullekin on lääkäri ihmetellyt, painanko todella 85 kg (169 cm), että en näytä mitenkään erityisen ylipainoiselta. 

Arvostelu tekee kipeää, ja varsinkin naisille kun kauneusihanne on laihuus.

Se on ikävää jos asiat otetaan naljailevalla asenteella. Jotkut hoitohenkilökunnasta toimivat näin. Ja eivät itsekään ole sen kummempia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen näkee punnitsemattakin.

Itselleni tuli melkoinen silmien avaus, kun kaverini kuoli ylipainosta johtuviin liitännäissairauksiin. Hän oli alle 50-vuotias ja ylipainoa noin 30 kg. Että sellaistakin sattuu, vaikka kaikki väittävätkin olevansa terveitä vaikka painoa on. Niiden sisäelimien tilaa kun ei niin vaan näe.

Olen itse ihmetellyt, kun Jenny Lehtinen ja muut body positivity -ihmiset jaksavat hokea sitä, että reilusti ylipainoinenkin voi olla terve. Voi toki, mutta kuinka pitkään?

Olen pahoillani menetyksestäsi. 

En ymmärrä miksi kukaan haluaisi salailla painoaan lääkäriltä! Se paino voi olla erittäin tärkeä tieto esimerkiksi lääkeannoksia määrätessä. Ja jos painossa on tapahtunut jotain muutoksia, niin se voi kertoa jostain sairaudesta.

En todellakaan loukkaantunut kun lääkäri sanoi ettei nyt saisi laihtua enää yhtään. Olin itsekin ihmeissäni miksi paino vaan laskee ja laskee. Taustalla ollut perussairaus saatiin sitten myöhemmin hallintaan. Mutta painon laskeminen oli yksi niistä tärkeistä oireista joiden perusteella jatkolähete tehtiin.

Lääkäri kysyi minulta, sairastanko anoreksiaa. Olen normaalipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen näkee punnitsemattakin.

Itselleni tuli melkoinen silmien avaus, kun kaverini kuoli ylipainosta johtuviin liitännäissairauksiin. Hän oli alle 50-vuotias ja ylipainoa noin 30 kg. Että sellaistakin sattuu, vaikka kaikki väittävätkin olevansa terveitä vaikka painoa on. Niiden sisäelimien tilaa kun ei niin vaan näe.

Olen itse ihmetellyt, kun Jenny Lehtinen ja muut body positivity -ihmiset jaksavat hokea sitä, että reilusti ylipainoinenkin voi olla terve. Voi toki, mutta kuinka pitkään?

Olen pahoillani menetyksestäsi. 

Kiitos.

Luulen, että keho vielä kestää nuorena, mutta 40 kun tulee mittariin olisi korkea aika alkaa huolehtia itsestään. Tämä kaverini ei harrastanut liikuntaa ja söi epäterveellisesti. En olisi silti uskonut kohtaloaan, valtaisa shokki se oli.

Auttoi sen verran, että laitoin omat elintavat syyniin ja pyrin tekemään muutoksia parempaan. Itselläni ei onneksi ole ylipainoa kuin kymmenisen kiloa, mutta liikaa sekin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä se on ulkonäön arvostelua, jos ei kuulu tilanteeseen mitenkään. Sama kun sanoisi, että olet ruma. On varmasti potilaalle tosi ikävä siinä arvosteltavana olla.

T: Jenny+

Vierailija kirjoitti:

Arvostelu tekee kipeää, ja varsinkin naisille kun kauneusihanne on laihuus.

Tosiasian toteaminen ei ole arvostelua.

Muistan ysiluokan terveystarkastuksessa kun th sanoi että kannattaisi vähän seurata painonnousua. Toisaalta joo oli oikeassa, painoni oli noussut vuodessa 7 kg... mutta toisaalta hormonitoiminta varmaan vaikutti siihen. Kasilla painoin 52 kg ja ysillä 59kg, pituutta 170cm. Asian olisi voinut esittää jotenkin rakentavammin murrosikäiselle, onneksi en saanut mitään syömishäiriötä mutta muistan että aloin rampata hysteerisenä vaa'alla ja liikkua enemmän. Nyt kun katson tuon aikaisia kuvia olin kyllä melkoinen kusimato...

Totean lääkärin noudattavan natsien soveltamaa tiedettä: eugeniikkaa. Tällä perusteella nenän muoto, kallon koko yms. tekijät erottelivat hyvät ja pahat.