Lue keskustelun säännöt.
Miten te yh:t ehditte viedä lapsia harrastuksiin ja harrastaa itse?
19.11.2017 |
Kun töistä pääsee klo 16 niin päiväkodin kautta olen kotona vasta klo 17. Sitten ruuan laitto ja samalla toisen lapsen läksyjen läpikäynti ja avustus niissä. Sitten pyykit ja astiat pesuun. Ja hups klo on jo 18.30 eli puolen tunnin päästä lapset iltapesulle ja iltasadun lukeminen. Klo 20 lapset nukkuu ja pari tuntia siivoan ja voikkaan pyykkejä tai teen seuraavan päivän ruuan. Aamulla klo 6 herätys ja tunti aikaa syödä ja lukea lapset.
Yksinhuoltajan oma ja lasten harrastaminen on oikeasti mahdotonta arkisin.
Kommentit (6)
Ei ole kuin yksi lapsi. Ehdin viedä harrastukseen, jota on monena iltana viikossa ja viikonlopun pelit päälle. Mutta mihinkään muuhun ei jää aikaa. Usein on termosannokset mukana, ja harjoituksiin lähdetään heti, kun pääsen töistä. Usein myöhästyykin harkoista, ja se taas kostautuu peliajoissa.
Itsellä ei ole sitten mitään harrastuksia. Lenkillä voin käydä sillä aikaa, kun odotan lasta harjoituksista tai kirjastossa. Hallille on meiltä niin pitkä matka ettei ole varaa ajella edestakaisin vaan täytyy odotella siellä. Onneksi kirjasto on lähellä.
Treenit myös ovat joka viikko eri aikoihin joten ei voi oikein suunnitella mitään, kun ei koskaan tiedä mikä aikataulumme on. välilä harjoitukset ovat tosi myöhään, silloin ehdimme syödä kotona, mutta se taas tarkoittaa liian myöhää nukkumaanmenoaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tee ruokaa, pese pyykkejä, astioita joka päivä. Emmekä tee iltatoimia hitaasti.
Olen työtön ja on vain yksi lapsi. Jotkut kerhot ovat koululla heti koulun jälkeen.
En harrastanut niiden vuosien aikana mitään, kun olin yh. Olin aina kotona tai yhdessä lapsen kanssa, kunnes lapsi meni kouluun ja tapasin ihme kyllä ihan taikaiskusta nykyisen mieheni. Olin siis totaali yh ilman mitään viikonloppuvapaita ikinä.
Kerran kävin kyllä ilman lasta yh:na autolla lähiruokakaupassa niin, että lapsi nukkui kotona. Pelkäsin että mulle tapahtuu kauppareissulla jotain ja kukaan ei osaa etsiä ladta kotoa, joten olin kirjoittanut takin taskuuni ja autoon penkille lapun, että olen kaupassa, lapsi on kotona osoitteessa x ja että jos msaan jonkun sairaskohtauksen tai joudun kolariin tms, niin menkää äkkiä pelastamaan lapsi.
On siis luovuttava terveellisistä yhdessä syödyistä aterioista, iltasaduista, puhtaista kuravaatteista (joita päiväkodissa pyydetään), lasten leikkiajasta (jos vanhempi harrastaa on pienempi raahattava mukaan vienteihin), läksyjen tarkastamisesta ja niiden kanssa auttamisesta, puhtaista astioista (ei riitä koko viikoksi astiat meidän perheellä jos ei pese), jne. Ja katsoin harrastuksia niin monissa jo 7-vuotiailla useat treenit viikossa. Ja vielä nuoremmalle joku harrastus...
Uhrauksia varmaan vaan pitää tehdä että lapset eivät putoa yhteiskunnan ulkopuolelle. Sitähän aina toitotetaan että harrastus on yksi asia joka estää syrjäytymisen. Niin että en ihmettele jos tilastollisesti yh-lapsien syrjäytymisvaara on suurempi kun eivät pääse harrastamaan.
Olisipa niinkuin jenkeissä että urheiluseurat yms toimisivat kouluilla iltapäivisin. Helpottaisi kaikkien elämää.
Ja en ole lukihäiriöinen. Tabletin automaattinen tekstinsyöttö on. Ap