Onko kenenkään raskaus mennyt täysin hyvin?

2 kuudesta raskaudesta meni hyvin synnytykset mukaan lukien. 2. Ja 6.

Olin 39-vuotiaana raskaana. Jossain vaiheessa oli pahoinvointia, jonka kanssa pystyi sekä elämään että käymään normaalisti töissä. Muuten voin erittäin hyvin eikä edes paino noussut koko raskausaikana kuin 9 kiloa.

Synnytin 40-vuotiaana kiireellisellä keisarileikkauksella, josta toivuin kolmessa päivässä.

Paljon on käsittääkseni kiinni myös siitä, mikä odottavan äidin oma terveys ja fyysinen kunto on. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö kaikenlaista voi tulla, mutta käsittääkseni enemmistö raskauksista sujuu Suomessa ihan hyvin.

Mulla oli eka raskaus täysin oireeton ja helppo, lukuunottamatta lievää raskausdiabetestä.

Toisessa oli myös radi ja lisäksi loppuvaiheessa varsin napakoita supistuksia, jotka eivät kuitenkaan oikestaan haitanneet elämää.

Kummassakaan ei ollut pahoinvointia ollenkaan ja kasvava maha vain muistutti, että olin raskaana.

2 x mennyt oikein hyvin :)

Raskausaika oli parempaa aikaa kuin tämä muu elämä. Hiukset ja iho voi hyvin, ei ollut juurikaan vaivoja ja mieliala oli hyvä.

Kyllä kaksi raskautta ja nomaalisti kaikki meni , viikon yli lasketun ajan, ei mitään ongelmia. Täysin luomusynnytykset.

Vierailija kirjoitti:

Välillä oikeesti nauran miettien sitä miten erilainen kokemus voi raskaus olla. Ite oon rv 29 raskaana esikoiselle ja helppoo ei oo ollu.

Rv 7 meille kerrottiin et meil on tuulimuna ja tulee itekseen ulos. Sitku rupesin vuotaa verta n. viikon päästä niin kukaan ei suostunu ottaa ultraan miten asia etenee. Vuosin ihan törkeesti verta! Pahimmillaan niin että jouduin vaan istuu vessassa kun jos nousin niin max 2min meni hyvin, sit hulahti ja yöside,alusvaatteet ja lakanat oli ihan täynnä verta. Kuukauden kärvistelin ennenku avomies menetti hermonsa ja soitti sairalaan ja huutamalla sai mulle ajan sinne. Tulehdusarvot oliki koholla ja päästiin isompaan sairaalaan ultraan vihdoin (rv 12) niin siellä olikin täysin terve vauva. Tästä päästiin kunnes myöhemmin 2. seulat hälytti, turhaan. Tän lisäks oksentelin rv 13-20 päivittäin pahimmillaan vedetkin ulos ja vieläkin laatta lentää välillä. Ja siltikään en voi ees sanoo et olisin pahimmasta päästä kokemuksieni kanssa.

Miten teillä oli varhaisraskauden ultra yleensäkään? Siis missä todettiin tuulimuna? Yleensähän ultraan pääsee vasta 12 viikolla. Mulla tuli vuotoa jonkin verran ja loppui pahoinvointi, niin kävin lääkärissä, yksityisellä ultrassa olisko ollu 8-9 viikolla, ja siellä lääkäri sanoi että sikiö on lakannut kehittymästä n. viikolla 5, eli on tuulimuna. Silloin lääkäri sanoi että jos tulee runsasta verenvuotoa, pitää heti mennä lääkäriin tulehdusriskin takia, katsovat sitten pitääkö tehdä kaavinta. No mulle tuli jotain 11-12 viikolla järkyttävä verenvuoto ykskaks, ja todellakin lähdettiin heti päivystykseen, ja kaavinta tehtiin ettei sinne jää mitään mikä aiheuttaisi tulehdusta. Ei käynyt mielessäkään kun hulahti verta sänkyyn ja kun kävelin kylppäriin jäi veriset jalanjäljet mattoon, ja suihkussa veri vaan virtasi, ettenkö olisi lähtenyt päivystykseen, oli vaan se mietinnässä että mennäänkö omalla autolla vai soitetaanko lanssi. Jos verenvuotoa ei olisi noin runsaana tullut, olisivat varmasti teheet kaavinnan viikolla 12, kun silloin oli jo muutenkin ultra varattuna ja lääkäriaika.

Mulla meni kaikki kolme kertaa hyvin. Ei komplikaatioita, jaksoin lenkkeilläkin loppuun asti, normaalit ja nopeat synnytykset. Lisäksi imetin kutakin 1,5-2 vuotta, ongelmitta.

En hirveästi viitsi näitä missään mainita, koska vaikeuksia kokeneet loukkaantuvat.

Mulla oli myös todella helpot raskaudet. Esikoisen synnytys oli kamalan hidas, mutta kaikin puolin normaali, kuopuksen kohdalla sekin meni ihan nappiin. Maito nousi nopeasti ja imetys sujui. Hyvä tuuri loppui sit siihen, että lapset olivat todella huonoja nukkumaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla meni kaikki kolme kertaa hyvin. Ei komplikaatioita, jaksoin lenkkeilläkin loppuun asti, normaalit ja nopeat synnytykset. Lisäksi imetin kutakin 1,5-2 vuotta, ongelmitta.

En hirveästi viitsi näitä missään mainita, koska vaikeuksia kokeneet loukkaantuvat.

Miksi alapeukutat? Olisiko väenväkisin pitänyt järjestää jotain ongelmia? Oma vika, kun ongelmia ei ollut? Juuri tuota tarkoitin, etten viitsi asiasta missään huudella, kun pidetään leuhkimisena.