Miten ei voi olla rahaa jouluruokaan?
Ilkeilemättä tätä kyselen. Jouluruoka on kuitenkin halpaa, niin miten on satoja perheitä lapsikatraineen, jotka pyytää jouluruoka-apua? Mistä se ruoka tulee tavallisina päivinä jos jouluksi pyydetään ruokaa? Hyvä on, että saavat apua tarpeeseen, mutta tämä ihmetyttää itseäni, enkä keksi siihen mitään järkevää selitystä. Kertoisiko joku sellaisen?
Kommentit (208)
Jos sitä viitsisi pitkin vuotta varautua siihen jouluun. Pistää edes 5 tai 10 euroa säästöön kuukaudessa.
Se on oikeasti niin pieni raha, että jokainen siihen kykenee jos vain haluaa.
Olen itsekin elänyt sitä köyhän elämää ja tiedän mistä puhun.
Yksi hyvä keino kerätä hieman ylimääräistä rahaa on käydä kävelyllä, reppu tai muovipussi mukaan ja keräillä matkan varrelta tölkit ja pullot.
Kesäisin löytyy hyvin, näin talvella huonommin, mutta se varautuminen pitkin vuotta.
Itse laitoin aina pulloista tienaamani rahat erilliseen säästölippasseen ja parhaimmillani minulla oli sielä säästössä hieman vajaa 300e.
Ja jos viitsii vaikka sen yhden sangollisen kerätä marjoja kesän aikana, niin silläkin tienaa jo pari kymppiä ylimääräistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän jouluruuan tekeminen vaatii joko aikaa tai rahaa. Meillä ei ole pakastinta ja mulla on joulukuussa niin paljon töitä, ettei kaiken muun hässäkän keskellä jää aikaa kunnon jouluruuanlaitolle - ilman että lapset kärsii.Ja pakastin hajosi pari viikkoa sitten, joten siinä meni paljon kallisarvoista ruokaa roskiin ja samalla mahdollisuus tehdä jouluruuat hyvissä ajoin etukäteen.
T. Kolmen erityislapsen yh
Sinulla ei selvästikään ole varaa asua omistusasunnossa jos tuollaistakaan välttämättömyyttä kuin pakastin et pysty uusimaan. Muuta siis vuokralle ja anna vuokranantajan pitää kodinkoneet toimivina.
Mitäs sen velallisen omistusasunnon kanssa sitten tekisit, kun suurtyöttömyydestä kärsivvä kunta on täynnä pilkkahintaan myytäviä asuntoja mutta halukkaita ostajia ei löydy mistään?
Miten jotkut osaakin kuvitella, että kaikkiin ongelmiin löytyy helppo ja yksinkertainen ratkaisu?
Miten taas sattuikin että pienituloinen on haksahtanut velkaantumaan asunnon, joka ei kenellekään muulle kodiksi kelpaa, takia. Aina, ihan aina on joku mitä ihmeellisin (teko)syy miksi elämäntilanne on päin persiitä, mutta ikinä ei vika silti ole itsessä. Paska rahaton elämä on vain huonoa tuuria ja sattumaa, omat valinnat ei vaikuta mihinkään.
Tämä ei ole lainkaan harvinainen tarina Suomessa. Monelle on käynyt niin, että ihan hyvin palkatun työn piti olla käytännössä varma vuosikausiksi eteenpäin. Ostettiin omakotitalo, koska se tulee paljon vuokralla asumista halvemmaksi. Sitten firma meni konkurssiin tms. ja työpaikka lähti alta isolta joukolta saman alan osaajia. Sen jälkeen ollaankin kusessa, kun töitä ei löydy, omistusasunto ja ehkä myös puolison työpaikka yms. tekee työn perässä muuttamisesta vaikeaa - jos töitä nyt on tarjolla muuallakaan. Siinä sitä sitten kituutetaan työttömänä tai jonain osa-aikaisena Siwan kassana, koittaen saada tarpeeksi rahaa laskuihin ja toivoen että tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia tullessaan.
Omien valintojen vaikutusta tilanteeseen ei kiistä kukaan, mutta se nyt vaan on fakta, että kaikkeen ei pysty millään varautumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvän jouluruuan tekeminen vaatii joko aikaa tai rahaa. Meillä ei ole pakastinta ja mulla on joulukuussa niin paljon töitä, ettei kaiken muun hässäkän keskellä jää aikaa kunnon jouluruuanlaitolle - ilman että lapset kärsii.Ja pakastin hajosi pari viikkoa sitten, joten siinä meni paljon kallisarvoista ruokaa roskiin ja samalla mahdollisuus tehdä jouluruuat hyvissä ajoin etukäteen.
T. Kolmen erityislapsen yh
Sinulla ei selvästikään ole varaa asua omistusasunnossa jos tuollaistakaan välttämättömyyttä kuin pakastin et pysty uusimaan. Muuta siis vuokralle ja anna vuokranantajan pitää kodinkoneet toimivina.
Mitäs sen velallisen omistusasunnon kanssa sitten tekisit, kun suurtyöttömyydestä kärsivvä kunta on täynnä pilkkahintaan myytäviä asuntoja mutta halukkaita ostajia ei löydy mistään?
Miten jotkut osaakin kuvitella, että kaikkiin ongelmiin löytyy helppo ja yksinkertainen ratkaisu?
Miten taas sattuikin että pienituloinen on haksahtanut velkaantumaan asunnon, joka ei kenellekään muulle kodiksi kelpaa, takia. Aina, ihan aina on joku mitä ihmeellisin (teko)syy miksi elämäntilanne on päin persiitä, mutta ikinä ei vika silti ole itsessä. Paska rahaton elämä on vain huonoa tuuria ja sattumaa, omat valinnat ei vaikuta mihinkään.
Tämä ei ole lainkaan harvinainen tarina Suomessa. Monelle on käynyt niin, että ihan hyvin palkatun työn piti olla käytännössä varma vuosikausiksi eteenpäin. Ostettiin omakotitalo, koska se tulee paljon vuokralla asumista halvemmaksi. Sitten firma meni konkurssiin tms. ja työpaikka lähti alta isolta joukolta saman alan osaajia. Sen jälkeen ollaankin kusessa, kun töitä ei löydy, omistusasunto ja ehkä myös puolison työpaikka yms. tekee työn perässä muuttamisesta vaikeaa - jos töitä nyt on tarjolla muuallakaan. Siinä sitä sitten kituutetaan työttömänä tai jonain osa-aikaisena Siwan kassana, koittaen saada tarpeeksi rahaa laskuihin ja toivoen että tulevaisuus tuo uusia mahdollisuuksia tullessaan.
Omien valintojen vaikutusta tilanteeseen ei kiistä kukaan, mutta se nyt vaan on fakta, että kaikkeen ei pysty millään varautumaan.
Kohta martat taas näyttää telkkarissa kuinka Hyvä Joulumieli-keräyksestä saatavalla 30€ lahjakortilla loihditaan jouluruoat pöytään. Vuokrakasarmin syrjäytynyt sekakäyttäjäkin ostaa säkillisen lanttuja ja survoo niistä laatikot itselleen ja perheelleen.
Luultavasti marttatasoinen kotitalousihminen ei koskaan tulekaan köyhäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihmetellyt sitä samaa. Joululaatikot teen pakkaseen hyvissä ajoin, tarvikkeet ei maksa "mitään". Kirjolohi ostetaan tarjouksesta pakkaseen. Kinkku ei oikein enää putoa, eli ostetaan joku pikkukinkku. Niiden lisäksi varmaankin ostetaan pieni paketti kylmäsavulohta ja salaattiaineksia. Noissakin on jo ihan liikaa syömistä ja roskiinhan osa menee.
Niin, sekin vielä. Aineksia voi hankkia ja tehdä ruokia etukäteen. Esimerkiksi se monessa viestissä kuluksi mainittu siirappipurkki kestää vuosia. Turha siinä on päiväyksiä tuijottaa, siirappi on käyttökelpoista juuri niin kauan kun sen saa purkista ulos.
Siitä vaan siirappia mässyttämään.
Ei kun sitä nimenomaan ei pidä mässyttää, siirappi on mauste. Siirappitölkki kestää pitkään jos sitä käyttää asianmukaisesti leivontaan ja ruoanlaittoon eikä mässytä, vaikka te köyhät makeasti kovasti tykkäättekin.
Monissa tapauksissa ruokaan ei ole rahaa mutta kaljaa ja tupakkia kyllä saa kaupasta ostettua!
Vierailija kirjoitti:
Kohta martat taas näyttää telkkarissa kuinka Hyvä Joulumieli-keräyksestä saatavalla 30€ lahjakortilla loihditaan jouluruoat pöytään. Vuokrakasarmin syrjäytynyt sekakäyttäjäkin ostaa säkillisen lanttuja ja survoo niistä laatikot itselleen ja perheelleen.
Luultavasti marttatasoinen kotitalousihminen ei koskaan tulekaan köyhäksi.
Eikä kukaan muukaan, joka noudattaa marttojen ohjeita. Marttojen ohjeet kun ovat erittäin helppoja eivätkä vaadi mitään eritystaitoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos sitä viitsisi pitkin vuotta varautua siihen jouluun. Pistää edes 5 tai 10 euroa säästöön kuukaudessa.
Se on oikeasti niin pieni raha, että jokainen siihen kykenee jos vain haluaa.Olen itsekin elänyt sitä köyhän elämää ja tiedän mistä puhun.
Yksi hyvä keino kerätä hieman ylimääräistä rahaa on käydä kävelyllä, reppu tai muovipussi mukaan ja keräillä matkan varrelta tölkit ja pullot.
Kesäisin löytyy hyvin, näin talvella huonommin, mutta se varautuminen pitkin vuotta.
Itse laitoin aina pulloista tienaamani rahat erilliseen säästölippasseen ja parhaimmillani minulla oli sielä säästössä hieman vajaa 300e.Ja jos viitsii vaikka sen yhden sangollisen kerätä marjoja kesän aikana, niin silläkin tienaa jo pari kymppiä ylimääräistä.
Saako tuolla vitosella enää edes tupakka-askia, ei kai. Yksi aski kuukaudessa vähemmän vuoden ajan ja jouluksi saisi runsaasti puoli-ilmaista jouluruokaa. Mut ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohta martat taas näyttää telkkarissa kuinka Hyvä Joulumieli-keräyksestä saatavalla 30€ lahjakortilla loihditaan jouluruoat pöytään. Vuokrakasarmin syrjäytynyt sekakäyttäjäkin ostaa säkillisen lanttuja ja survoo niistä laatikot itselleen ja perheelleen.
Luultavasti marttatasoinen kotitalousihminen ei koskaan tulekaan köyhäksi.
Eikä kukaan muukaan, joka noudattaa marttojen ohjeita. Marttojen ohjeet kun ovat erittäin helppoja eivätkä vaadi mitään eritystaitoja.
Vähän viitseliäisyyttä ne vaativat, ja siitä on patalaiskalla puute.
Vierailija kirjoitti:
Nyt pelkäänkin jos kahvinkeitin menee rikki, ei pystytä ostamaan vaan kattilalla pitää vesi keittää sitten.
Pannukahvia voi keittää kattilassa ja suodattaa siivilän läpi mukiin. En näe ongelmaa kahvinkeittimen hajoamisessa. Ihan normaalia elämäähän tuo on. Monissa perheissä keitetään aina pannukahvia, vaikka tulot olisivat kuinka muhkeat ja voisi ostaa vaikka sata kahvinkeitintä. Pannukahvi on sitä paitsi parempaa kuin suodatinkahvi. Se on myös tujumpaa, joten purua tarvitaan vähemmän. Vink vink, köyhät kahvisiepot.
Hoh hoijakkaa.Minäpä kerron miten me syömme vaikka rahasta ei ole ollut koskaan puutetta.Meitäkin on kaksi.Niin liha- kuin kalakeittojakin teen aina keralla n 5 litran kattilan (kattila ostettu 45v sitten ,ja vielä hyvä teräskattila),pakastan keittoja kahdelle sopiviin annosrasioihin.Syödään vaihdellen parin x vk.välillä broil koipea uunissa minne pistän samalla porkkanat,punajuuret ja sipulit, perunalohkot.,Pidetään välillä puuropäivä ,että linjat säilyy hoikkina.Vettä juon ruokajuomana,maito on vasikoita varten.oluet ja viinit ei houkuttele.Ostat reippaasti vitamiineja tukemaan ateriointia muutaman olutpullon hinnalla,eikä tule liikakiloja. Lohta ym kaikkia ruokia ostan tarjouksesta lähimarketista, ( senverran on aikaa niin työttömällä,kuin eläkeläiselläkin vilkaista päivän lehti 6 vuotta vanhasta loistavasta i padisa.)johon piipahdan kävely/juoksulenkiltä palatessa. Kippaan pakkaseen--eivät pilaannu vaik tänään olis viimenen myyntipäivä.
Edellämainitulla elämäntavoilla en tuhtaa jatkuvasti ruuanlaiton kanssa,vaan organisoin tekemällä kerralla ja pakkasesta lautaselle tyyliin.
Syömme edullisesti ja raitsevast halvalla,,,,eikä joulu tule sen kalliimaksi,laatikothan on halpoja ja suolaisia,ei niitä kukaan paljoa voi syödä. Terveellinen ruoka on edullista,ei valmismössöt.
Vierailija kirjoitti:
Kohta martat taas näyttää telkkarissa kuinka Hyvä Joulumieli-keräyksestä saatavalla 30€ lahjakortilla loihditaan jouluruoat pöytään. Vuokrakasarmin syrjäytynyt sekakäyttäjäkin ostaa säkillisen lanttuja ja survoo niistä laatikot itselleen ja perheelleen.
Luultavasti marttatasoinen kotitalousihminen ei koskaan tulekaan köyhäksi.
Martta keksii keinot selviytyä vähemmällä eikä uikuta rööki huulessa köyhyyttään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rosollit ja laatikot nyt on halpoja...
mutta se kalkkuna on kalllis, samoin graavilohi. (en syö kinkkua) 480€ toimeentulotuella ei paljon hurrata eikä herkutella. En siis vietä joulua enkä osta mitään jouluruokia. En osta edes joululahjoja. En edes poikaystävälle, ei ole varaa. Hän tosin onneksi ymmärtää, tosin itsellä tulee huono omatunto kun tiedän että hän tilasi mulle goottisaappaat joita olen toivonut... ehkä mä pystyn jonkun paidan hänelle tilaamaan....Kuinka paljon sitä kalkkunaa pitää sulla olla, yhdelle hengelle? Itse ostan joulupöytään viipaloitua kalkkunaa ja meitä on kaksi. 2 pakettia maksaa vähän yli 6 euroa, toinen menee meillä leivänpääliseksi. Samoin graavilohi, se on kallista vaan valmiina. Puolikas iso lohi maksaa alle kympin. Siihen suolat päälle ja siinä on se graavilohi, josta yksinäisen pitää jo pakastaa osa, koska harva jaksaa vetää sitä kaikkea ennen kun menee pahaksi :D
Toimeentulotuen perusosa on 485,50 euroa kuussa. Sillä pitäisi saada ne ruoat ja muut tuen ulkopuolelle jäävät menot katettua. Jos ei saa, jokin on vialla. Olen ihan tavallisessa palkkatyössä, enkä saa tuota summaa kulumaan kuussa perusmenoihini vuokran ja pienen lainan jälkeen.
No, mulla nyt sattuu menemään kuussa rahaa laskuihin n 100€. Lisäksi mun kämpästä puuttuu vaikka ja mitä huonekalua/kodinkonetta yhä vieläkin, pakko ne on perusosasta ostaa koska kela ei anna mihinkään maksusitoumusta saati sitten harkinnanvaraista. Ja kuka sanoi että vietän joulun yksin, onhan mulla se mies.
Jouluruokiin menee paljon rahaa, koska niiden täytyy olla tavallista arkiruokaa parempia. Normaalisti leipäjonosta saa paljon hyvää ruokaa esim. possun fileetä, savukalaa, herkkujuustoja, activiaa, skyriä, kasviksia joka lähtöön (myös kalliita). Toki sieltä saa myös lauantaimakkaraa yms. halpaa paskaa mutta suunnilleen puolet on oikeesti hyvää ja hintavampaa ruokaa. Siihen verrattuna joku riisipuuro, kinkku ja lanttulaatikko on tosi ankeeta paskaa.
Kunnon jouluruokaan menee vähintään 100 €/hlö. Joulu on vain kerran vuodessa ja siinä pitää olla juhlan tuntua. Kyllä köyhillekin kuuluu oikeus siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen ihmetellyt sitä samaa. Joululaatikot teen pakkaseen hyvissä ajoin, tarvikkeet ei maksa "mitään". Kirjolohi ostetaan tarjouksesta pakkaseen. Kinkku ei oikein enää putoa, eli ostetaan joku pikkukinkku. Niiden lisäksi varmaankin ostetaan pieni paketti kylmäsavulohta ja salaattiaineksia. Noissakin on jo ihan liikaa syömistä ja roskiinhan osa menee.
Niin, sekin vielä. Aineksia voi hankkia ja tehdä ruokia etukäteen. Esimerkiksi se monessa viestissä kuluksi mainittu siirappipurkki kestää vuosia. Turha siinä on päiväyksiä tuijottaa, siirappi on käyttökelpoista juuri niin kauan kun sen saa purkista ulos.
Siitä vaan siirappia mässyttämään.
Ei kun sitä nimenomaan ei pidä mässyttää, siirappi on mauste. Siirappitölkki kestää pitkään jos sitä käyttää asianmukaisesti leivontaan ja ruoanlaittoon eikä mässytä, vaikka te köyhät makeasti kovasti tykkäättekin.
Minä jätän laatikot tekemättä kokonaan, ja laitan uunikasviksia. Maistuu paremmin porukalle, tulee halvemmaksi, eikä tarvitse mässyttää siirappeja.
t. köyhä
Vierailija kirjoitti:
On hankalaa selittää sellaiselle jolla ei ole rahapulaa ikinä ollut mitä se köyhänä oleminen on. Se on usein sitä, että sinulla on niitä laskuja jo valmiiksi niin paljon, että jäät aina miinukselle. Talousneuvontaan on kuukausien jono ja sinä aikana tuo miinus vaan kasvaa, kasvaa ja kasvaa.
Tässä talousneuvontaa eikä tarvi yhtään jonottaa: listaa menot ja tulot ja vähennä menoja niin paljon että ne vastaa tasosta riippuen noin 70-90% tuloista, kuitenkin enintään 100%. Jos menojen vähentäminen ei onnistu lyhyellä (ruokamenot, lehtitilaukset, vaateostokset, turhat korot) tai pitkällä tähtäimellä (vuokra, auto) niin listaa viisi keinoa lisätä tuloja (lisätyö, myyntitulo). Näillä ohjeilla pitäisi päästä tasapainoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hankalaa selittää sellaiselle jolla ei ole rahapulaa ikinä ollut mitä se köyhänä oleminen on. Se on usein sitä, että sinulla on niitä laskuja jo valmiiksi niin paljon, että jäät aina miinukselle. Talousneuvontaan on kuukausien jono ja sinä aikana tuo miinus vaan kasvaa, kasvaa ja kasvaa.
Tässä talousneuvontaa eikä tarvi yhtään jonottaa: listaa menot ja tulot ja vähennä menoja niin paljon että ne vastaa tasosta riippuen noin 70-90% tuloista, kuitenkin enintään 100%. Jos menojen vähentäminen ei onnistu lyhyellä (ruokamenot, lehtitilaukset, vaateostokset, turhat korot) tai pitkällä tähtäimellä (vuokra, auto) niin listaa viisi keinoa lisätä tuloja (lisätyö, myyntitulo). Näillä ohjeilla pitäisi päästä tasapainoon.
Miten sitä voi vähentää jos jo valmiiksi on miinuksella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hankalaa selittää sellaiselle jolla ei ole rahapulaa ikinä ollut mitä se köyhänä oleminen on. Se on usein sitä, että sinulla on niitä laskuja jo valmiiksi niin paljon, että jäät aina miinukselle. Talousneuvontaan on kuukausien jono ja sinä aikana tuo miinus vaan kasvaa, kasvaa ja kasvaa.
Tässä talousneuvontaa eikä tarvi yhtään jonottaa: listaa menot ja tulot ja vähennä menoja niin paljon että ne vastaa tasosta riippuen noin 70-90% tuloista, kuitenkin enintään 100%. Jos menojen vähentäminen ei onnistu lyhyellä (ruokamenot, lehtitilaukset, vaateostokset, turhat korot) tai pitkällä tähtäimellä (vuokra, auto) niin listaa viisi keinoa lisätä tuloja (lisätyö, myyntitulo). Näillä ohjeilla pitäisi päästä tasapainoon.
Miten sitä voi vähentää jos jo valmiiksi on miinuksella?
Ja, kun näin on, niin koko ajan laskuja siirtäessä eteenpäin (jotta jää se raha edes pieneen ruokamäärään) niihin tulee korkoja yms.
Miten taas sattuikin että pienituloinen on haksahtanut velkaantumaan asunnon, joka ei kenellekään muulle kodiksi kelpaa, takia. Aina, ihan aina on joku mitä ihmeellisin (teko)syy miksi elämäntilanne on päin persiitä, mutta ikinä ei vika silti ole itsessä. Paska rahaton elämä on vain huonoa tuuria ja sattumaa, omat valinnat ei vaikuta mihinkään.