Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kateellinen kaverilleni
18.11.2017 |
Miten tästä pääsisi eroon? Lapsuudenkaverini tuntuu saaneensa elämänsä jotenkin kasaan ja omani taas on mennyt vähän huonosti viime vuosina. Muistan kuinka lukiossa haaveilimme unelma-aloistani, minä en koskaan uskaltanut hakea alalle ja kaverini ei ensin päässyt. Haki kuitenkin monta kertaa alalleen ja viimein pääsi. Tällä hetkellä opiskelee alaansa ja minä päädyin alalle, joka ei niin innosta. En ole saanut kavereita opiskeluvuosina, mutta mies on. Se vähän lohduttaa, kaverilla ei ole suhteet paria vuotta kauempaa kestäneet. Korventaa myös vähän se, että mieheni pitää kaveriani todella kauniina ja on sen kännissä useampaan kertaan sanonutkin. Olen lihonut aika paljon, mutta taustalla on oma vanha nilkkavamma. Kaverini, entinen hieman pullukka, on jotenkin onnistunut laihtumaan ja myönnän kyllä, että kateellinen, koska hän on nykyään kaunis. Huomaan, että olen hänelle välillä todella ilkeä, koska kadehdin häntä. Pahinta on, että hän on minulla aina todella kiltti ja on tukenut minua monissa tiukissa paikoissa. Olen vahingoniloinen, kun hän epäonnistuu. En pidä näistä piirteistä itsessäni ja pohdin, onko tästä mahdollista päästä eroon?? Auttakaa!
Kommentit (32)
Pidän myös epäreiluna sitä, että en ole pystynyt enää esim hölkkäämään tai pelaamaan monia lajeja ja sen takia paino on noussut. Kaveri taas on päätynyt urheilulliseen seuraan, joten mikä siinä on treenatessa? Lukion jälkeen lihoi kyllä tosi paljon, mutta on laihtunut ihan hulluna. Tykkää liikkua ja käydä salilla, joten onhan se treenaaminen ihan erilaista, kuin esim. minun on mahdollista. Eli siinäkin suhteessa ihan erilainen tilanne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, eiköhän tuolle kaverillesi ole parempi, ettet ole häneen missään yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
En siis halua tuntea näin, mutten voi tälle mitään! Välillä ärsyttää, että nykyään tuolle kaverille asiat tuntuvat vain tippuvan kuin manulle illallinen, epäreilu tilanne.
Joo, opiskelemaankin pääsi tosta noin vaan.. Eikun, sanoitko että hanki monta kertaa eikä luovuttanut, itse luovutit..? Niinpä.
Ymmärrän kyllä, että tämä on tyhmää ja kamalaa, mutta en voi tälle mitään! Inhoan tuntea tällaista kateutta häntä kohtaan, ja kauheaa huomata olevansa vahingoniloinen. Yritän päästä tästä ja haluaisin vertaistukea. Tietyllä tavalla kuitenkin on niin monia asioita, joissa hän on jotenkin vähän rasittava, esim juhliin tai illanistujaisiin hän aina laittautuu, joten ei ole ihme, että poikaystäväni hänen ulkonäöstään pitää. Joskus mietin, että yrittääkö hän jotenkin ns viekoitella poikaystävääni?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä miksi on sulla tuollaisia oloja, ei kyse ole kaveristasi oikeasti vaan sinusta. Ja juuri siitä että et oikeasti ole elämässä yrittänyt täysillä tavoitella unelmiasi. Sen sijaan että antaisit negatiivisten olotilojen ottaa mieltäsi hallintaan, niin puhu läheisillesi ja yritä löytää tapa, jolla voisit kehittää itseäsi joka päivä olemaan parempi sinä, sinulle sopivimmalla tavalla. Pikkuhiljaa.
Mintsku kirjoitti:
Ymmärrän kyllä miksi on sulla tuollaisia oloja, ei kyse ole kaveristasi oikeasti vaan sinusta. Ja juuri siitä että et oikeasti ole elämässä yrittänyt täysillä tavoitella unelmiasi. Sen sijaan että antaisit negatiivisten olotilojen ottaa mieltäsi hallintaan, niin puhu läheisillesi ja yritä löytää tapa, jolla voisit kehittää itseäsi joka päivä olemaan parempi sinä, sinulle sopivimmalla tavalla. Pikkuhiljaa.
Ymmärrän tämän juu, mutta on todella raskasta seurata, miten samalta kylältä ja samoista oloista lähtöisin oleva kaveri jotenkin puhkeaa kukkaan. Tiedän, että tämä kuulostaa pinnalliselta ja kamalalta, mutta minä totuin olemaan se kaunis meidän porukassamme ja tämä on ollut erityisen katkera pala. En oikein voi tehdä painollekaan mitään, koska en pysty juoksemaan nilkkani vuoksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä vinkkejä, kiitos, toisaalta olen miettinyt myös sitä, pääsisinkö tästä, jos näkisin paremmin, että hänkin on ihminen, jolla on huonot piirteensä jne., ei kukaan ole täydellinen..? Ap
Vierailija kirjoitti:
Mintsku kirjoitti:
Ymmärrän kyllä miksi on sulla tuollaisia oloja, ei kyse ole kaveristasi oikeasti vaan sinusta. Ja juuri siitä että et oikeasti ole elämässä yrittänyt täysillä tavoitella unelmiasi. Sen sijaan että antaisit negatiivisten olotilojen ottaa mieltäsi hallintaan, niin puhu läheisillesi ja yritä löytää tapa, jolla voisit kehittää itseäsi joka päivä olemaan parempi sinä, sinulle sopivimmalla tavalla. Pikkuhiljaa.
Ymmärrän tämän juu, mutta on todella raskasta seurata, miten samalta kylältä ja samoista oloista lähtöisin oleva kaveri jotenkin puhkeaa kukkaan. Tiedän, että tämä kuulostaa pinnalliselta ja kamalalta, mutta minä totuin olemaan se kaunis meidän porukassamme ja tämä on ollut erityisen katkera pala. En oikein voi tehdä painollekaan mitään, koska en pysty juoksemaan nilkkani vuoksi.
Ap
Mulle tuli tästä mieleen se quote "call me crazy, but I enjoy seeing people succeeding. Life is a Journey, not a competition." Kilpailuhenkisyys on valitettavan yleistä ja ihmiset on tosi kateellisia toisille jos on jotain mitä itsellä ei ole. Sun pitää päästä itsesi yli. On varmasti vaikeampaa kehittyä, jos pitäydyt noissa olotiloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokavalio.... Liikuntaa on muutakin kuin juoksu.
Tekosyitä tekosyiden perään! Meinaatko ihan vakavissasi että ainoa keino laihduttaa on juokseminen? Ainoa este omalle kukkaan puhkeamisellesi olet sinä itse, omat asenteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehitä itsellesi tavoite ja ala tehdä töitä sen eteen. Ihan mihin tahansa liittyen, mielellään sellainen, että se on selvästi työnteolla saavutettavissa. Kun on jokin päämäärä, niin on helpompi keskittää ajatukset siihen, eikä kadehtia sitä, miten muille asiat "vain" tapahtuvat.
Ja laihduttaminen onnistuu ruokavaliomuutoksella paljon nopeammin kuin lenkkeilyllä. Eikä nilkka estä esim. keskivartalon lihasten, selän ja ylävartalon jumppaamista.
Vierailija kirjoitti:
Hyviä vinkkejä, kiitos, toisaalta olen miettinyt myös sitä, pääsisinkö tästä, jos näkisin paremmin, että hänkin on ihminen, jolla on huonot piirteensä jne., ei kukaan ole täydellinen..? Ap
Ei kukaan ole täydellinen. Ja ei koskaan voi tietää tulevasta. Ihmisten elämät ja roolit usein muuttuu matkan varrella. Nyt kun kaverillasi menee hyvin, nauti hänen kanssaan, älä kiusaa suotta itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan järkyttävää tekstiä! Olisipa kamala, jos joku oma kaveri ajattelisi minusta noin. Ei opiskelupaikan saaminen tai painonpudotus ole mikään itsestäänselvyys, vaan se vaatii työtä ja sitoutumista!
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää tekstiä! Olisipa kamala, jos joku oma kaveri ajattelisi minusta noin. Ei opiskelupaikan saaminen tai painonpudotus ole mikään itsestäänselvyys, vaan se vaatii työtä ja sitoutumista!
Älä draamaa, minusta aika inhimillistä. Jopa rohkeaa sanoa mitä ajattelee ja aplodit sille että haluaa kehittyä. Kuule taidat itse aina vaan ajatella kaikesta elämässä tosi ruusuisesti eikä mitään negatiivista tupsahdakaan mieleesi koskaan ikinä. Poistu, jos et osaa auttaa.
Ruokavalio kuntoon ja salille, ap. Sillä se paino tippuu.
Ja sinäkö menet juhliin laittautumatta?
Vierailija kirjoitti:
Mintsku kirjoitti:
Ymmärrän kyllä miksi on sulla tuollaisia oloja, ei kyse ole kaveristasi oikeasti vaan sinusta. Ja juuri siitä että et oikeasti ole elämässä yrittänyt täysillä tavoitella unelmiasi. Sen sijaan että antaisit negatiivisten olotilojen ottaa mieltäsi hallintaan, niin puhu läheisillesi ja yritä löytää tapa, jolla voisit kehittää itseäsi joka päivä olemaan parempi sinä, sinulle sopivimmalla tavalla. Pikkuhiljaa.
Ymmärrän tämän juu, mutta on todella raskasta seurata, miten samalta kylältä ja samoista oloista lähtöisin oleva kaveri jotenkin puhkeaa kukkaan. Tiedän, että tämä kuulostaa pinnalliselta ja kamalalta, mutta minä totuin olemaan se kaunis meidän porukassamme ja tämä on ollut erityisen katkera pala. En oikein voi tehdä painollekaan mitään, koska en pysty juoksemaan nilkkani vuoksi.
Vastaan vaikka tää onki provo. Itelläni meni nilkka joskus teininä mutta paino ei noussu grammaakaan. Tiedätkö miksi? Koska painonpudotuksessa 90% laihdutuksesta on syömisistä kiinni. Vaikka et evääsi liikauttaisi niin painoa voi pudottaa syömällä vähemmän.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan järkyttävää tekstiä! Olisipa kamala, jos joku oma kaveri ajattelisi minusta noin. Ei opiskelupaikan saaminen tai painonpudotus ole mikään itsestäänselvyys, vaan se vaatii työtä ja sitoutumista!
Älä draamaa, minusta aika inhimillistä. Jopa rohkeaa sanoa mitä ajattelee ja aplodit sille että haluaa kehittyä. Kuule taidat itse aina vaan ajatella kaikesta elämässä tosi ruusuisesti eikä mitään negatiivista tupsahdakaan mieleesi koskaan ikinä. Poistu, jos et osaa auttaa.
Kiitos, yritän ihan aidosti muuttua ja muuttaa tätä tilannetta!
Ap
Kyllä se kaverikin joskus sairastuu ja kuolee niin kuin kaikki muutkin. Turhaa olla kateellinen kellekään yksittäiselle ihmiselle kun sen elämä voi olla vaikka kuukauden päästä ihan kauheaa.
Alue: Aihe vapaa
En siis halua tuntea näin, mutten voi tälle mitään! Välillä ärsyttää, että nykyään tuolle kaverille asiat tuntuvat vain tippuvan kuin manulle illallinen, epäreilu tilanne.