Lapseton, miten olet viettänyt päiväsi?
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiseksi alkuun, olen lapseton.
Monet lapsettomat puhuvat, kuinka lapsi rajoittaa elämää ja menemisiä, mutta kommentteja lukiessa tulee mieleen, että lapsettomat makaavat vaan sohvalla ja katsovat telkkaria.
Meinaat, että lapset eivät rajoita sitä, että saa maata sohvalla yksin kotona silloin kuin sitä haluaa ja tarvitsee?
No ei minua ainakaan enää.
Toki silloin kun olivat pieniä niin saattoi käydä niin että joutu nousemaan sohvalta kesken leffan.
Ihmetyttää nämä oletukset, että lapset pysyvät ikuisesti taaperoina joista ei ole mitään muuta kuin vaivaa..
Ohis
Menetkö huomenna viideksi vuodeksi vankilaan ja kymmeneksi ehdonalaiseen, jos sen jälkeen voit elää melkein niinkuin ennen?
Sitäpaitsi.. Kuka väitti että lapset on pieniä ikuisesti? Ei yhtään kukaan. Teidän mammojen olkiukot on niin nähty.
Miksi olet niin kiukkuinen? Ei kai sinulta ole mitään pois se että muut nauttivat perheistään?
Ja kyllä näyttää olevan oletus että lapset ovat koko ajan vaivaksi ja heitä pitää hoitaa. Eli pieniä.
Älä meuhkaa hyvä ihminen! Et taida paljon jaksaa lapsistasi nauttia tuolla luonteella...
Et vastannut kysymykseen, joten oletatko että viiden vuoden vankilatuomio on ikuinen? Jos et, miksi et mene heti huomenna? Olisiko kenties siksi, ettet halua viettää vankilassa päivääkään, saati vuotta tai viittä? Jos sitten kykenet, niin mietipä uudestaan miksei vela tee lapsia vaikkei ne ikuisesti olekaan täysin riippuvaisia vanhemmista (paitsi jos sattuu vammainen)...
Mitä tuo vankila nyt tähän liittyy?
Tai vapaaehtoisesti lapsettomien ymmärtäminen? Sehän on ihan päivän selvää ettei kaikki halua omia lapsia, siskoni esimerkiksi. Tämähän ihan ok, ja jokaisen henkilökohtainen päätös.
Ed
Selkeästi et ymmärrä, kun alat kiistellä siitä kuinka lastenkin kanssa voi kyllä maata sohvalla koko päivän, kun ne eivät rajoita sitä kuin jokusen vuoden. Vai mikä ihme se sinun pointtisi oli, ei kai kukaan ole tässä ketjussa väittänyt luettelevansa asioita joita kukaan ei enää koskaan voi tehdä jos lisääntyy? Eiku.. hei sori, mä katso jo unohdin että mammat on niinkuin vegaanit - joka ikiseen väliin vaan pitää päästä sanomaan, kuinka meidän erkkikyllikki sitä ja marjomansikki tätä, ja kuinka minä kyllä äitinä... Eli anteeksi, pääsi taas unohtumaan kuinka äärettömän typeriä ja itsekeskeisiä suurin osa lisääntyneistä onkaan.
Ei, vaan totesin ettei ne lapset ikuisesti estä sitä sohvalla makoilua ( kun se nyt tuntui nousevan monella esiin kun puhutaan lapsettomuuden eduista).
Jotenkin ihmetyttää tuo sinun kiukkusi ja riidanhalusi, kummallista vastakkain asettelua ja meidän lapsia tehneiden haukkumista. Mitä ihmettä on sinulta pois, jos joku toinen nauttii perheestään?
Ed
Minkä ikäisenä lapset eivät enää vaikeuta mahdollisuuksia maata sohvalla yksin omassa kodissa koska tahansa, kun siihen on tarve ja halu?
En kyllä tiedä, osaatko puhua muuten kuin ohi aiheen.
Kuten aiemmin sanoin, lapseni ovat nyt 15 ja 17 vuotiaita. En ole ajatellut, että he olisivat missään vaiheessa varsinaisesti vaikeuttaneet elämääni, toki tuo sohvalla yksin makaaminen ei ole ollut minulle mikään päämäärä missään vaiheessa. Silloin kun olivat vauvoja ja taaperoita niin olihan heistä paljonkin työtä, joten siihen verrattuna elämä on nyt aika lokoisaa.
Ed
Ei tässä mistään kokemisistasi ole puhuttu.
Se on vain tosiasia, että lapset vaikuttavat tuohon asiaan niin kauan kuin kotona asuvat. Kun asut muiden kanssa, et voi vain päättää olla yksin kotona muista asukkaista riippumatta. Jos haluat olla yksin kotona, se onnistuu tasan siinä mittakaavassa kuin lapsesi sen sinulle sallivat.
En ymmärrä, miksi tämän itsestäänselvyyden myöntäminen on sinulle niin ylivoimaisen vaikeaa. Jonkinlaista kognitiivista dissonanssia ilmeisesti.
Nyt istun hotellihuoneessa ja ihan asioikseni avasin tämän keskustelupalstan, jotten jää vaan mistään paitsi. Olen shoppaillut koko päivän Berliinissä. Parin tunnin kuluttua rakkaan kanssa fancy illallinen. Huomenna takaisin kotiin.
Heräsin kaheksalta, hitsi että oli ihanaa nukkua niin kauan, siivoilin pihaa ja sitten taloa, lueskelin paria artikkelia, joista pitäisi kirjoittaa jonkunmoinen essee huomiseksi. Vanhemmat tulivat käymään ja haettiin miehen kanssa vähän noutoruokaa. Nyt olen pelaillut ja vain ollut, tämä on ensimmäinen vapaapäivä kolmeen viikkoon ja en viitsi tehdä mitään ihmeellistä. Muuten on ollut opiskelua ja töitä aamusta iltaan.
Heräsin 8.30, ulkoilutin koiran. Takaisin punkkaan makaamaan. Ahdistava olo. 14.00 taas koiran kanssa kävelylle. Takaisin punkkaan ja surffailemaan netissä. Tilasin ruokaa Foodoralta. Söin ja edelleen makaan punkassa surffailemassa. Kohta tarjoilen koiralle ruoan, käymme taas kävelyllä ja sen jälkeen jatkan alakuloista makaamistani. Huomenna pitää lähteä 2 viikon työmatkalle jenkkeihin.
Aamulla heräilin klo 9. Se on aikaisin vapaapäivinä talviaikaan, monesti saatamme yhteisenä vapaapäivänä nukkua 10.30 asti. Rauhalliset aamut on parasta! <3
Tänään mieheni kuitenkin oli lähtenyt aamulla töihin. Minä keitin herättyäni kahvia ja join sitä rauhassa n.tunnin nettiä selaillen. Sen jälkeen järjestelin paikat ja söin aamupalan. Sen jälkeen pihalla odotti isot lumityöt joissa vierähti n.tunti. Sen jälkeen lähdin samoilla lämmöillä juoksulenkille noin tunniksi.
Lenkin jälkeen suihku ja ruoka. Sitten kauppaan. Sen jälkeen vähän jouluvalojen laittoa.
Ja nyt kirjoittelen tänne ja ihmettelen minne päivä vilahti! Nyt aion illan pyhittää itselleni. Kynttilöissä on tulet ja kohta avaan siiderin. Netistä pitäisi tilata jotain, samalla mukava nauttia sohvalla siideristä.
Kissakin kaipaa huomiota ja ruokaa kohta. Ilta menee luultavasti sohvalla mukavasti telkkaria katsellen. Ben&Jerrys odottaa pakkasessa, saa hyvillä mielin nauttia sitä hieman kun on ahkeroinut päivällä.
Aion kuitenkin mennä aikanaan nukkumaan, koska nukkuminen on parasta vuosien väsymysputken jälkeen. Kyllä lapsettomatkin voivat olla väsyneitä syystä tai toisesta.
Eli aika rauhallista ja tavallista elämää. Mutta mahtuisiko tähän lapsia? Olen tyytyväinen tällaisenaankin.
Vaikka päivät ovat tällaisia tavallisia, niin kyllä ne lapset vievät siitä sen vapauden pois, ainakin pieninä. Heräät tiettyyn aikaan, puet, laitat aamupalat, syötät, hoidat vessareissut, puet ulos, lähdet kesken vessareissulle, tulet taas ulos, vahdit, seuraavaksi lounas, välipalat ym., ym.
Mä kaipaan hiljaisuutta ja väljyyttä aikatauluihin. Varsinkin ruuanlaitto on välillä vastenmielistä. Se että sitä pitäisi tehdä pakosta monesti päivässä tuntuu uuvuttavalta.
Ja vuosien masennusjaksosta toipuneena on ihana kun osaa jo nauttia niistä elämän pienistä iloista.
Ennen minunkin päiväni oli ahdistuneita kuten jollain täälläkin, mutta nykyään elämä on onneksi ihan toisenlaista. Mutta lapsen hankkiminen kuormittaisi vielä ihan liikaa. Tehkööt ne jotka jaksaa!
Nukuttiin aamuyhdeksään, sitten rauhassa aamupalaa ja pari työjuttua koneella. Minä taekwondotreeneihin, mies salille. Sen jälkeen treffit keskustassa, vähän shoppailua ja sushia lounaaksi. Siitä mies peliä katsomaan ja minä kaupan kautta kotiin, nyt odottelen kaveria kylään. Viiniä ja hyvää seuraa! Ei pöllömpi päivä.
Vierailija kirjoitti:
Aamulla heräilin klo 9. Se on aikaisin vapaapäivinä talviaikaan, monesti saatamme yhteisenä vapaapäivänä nukkua 10.30 asti. Rauhalliset aamut on parasta! <3
Tänään mieheni kuitenkin oli lähtenyt aamulla töihin. Minä keitin herättyäni kahvia ja join sitä rauhassa n.tunnin nettiä selaillen. Sen jälkeen järjestelin paikat ja söin aamupalan. Sen jälkeen pihalla odotti isot lumityöt joissa vierähti n.tunti. Sen jälkeen lähdin samoilla lämmöillä juoksulenkille noin tunniksi.
Lenkin jälkeen suihku ja ruoka. Sitten kauppaan. Sen jälkeen vähän jouluvalojen laittoa.
Ja nyt kirjoittelen tänne ja ihmettelen minne päivä vilahti! Nyt aion illan pyhittää itselleni. Kynttilöissä on tulet ja kohta avaan siiderin. Netistä pitäisi tilata jotain, samalla mukava nauttia sohvalla siideristä.
Kissakin kaipaa huomiota ja ruokaa kohta. Ilta menee luultavasti sohvalla mukavasti telkkaria katsellen. Ben&Jerrys odottaa pakkasessa, saa hyvillä mielin nauttia sitä hieman kun on ahkeroinut päivällä.
Aion kuitenkin mennä aikanaan nukkumaan, koska nukkuminen on parasta vuosien väsymysputken jälkeen. Kyllä lapsettomatkin voivat olla väsyneitä syystä tai toisesta.
Eli aika rauhallista ja tavallista elämää. Mutta mahtuisiko tähän lapsia? Olen tyytyväinen tällaisenaankin.
Vaikka päivät ovat tällaisia tavallisia, niin kyllä ne lapset vievät siitä sen vapauden pois, ainakin pieninä. Heräät tiettyyn aikaan, puet, laitat aamupalat, syötät, hoidat vessareissut, puet ulos, lähdet kesken vessareissulle, tulet taas ulos, vahdit, seuraavaksi lounas, välipalat ym., ym.
Mä kaipaan hiljaisuutta ja väljyyttä aikatauluihin. Varsinkin ruuanlaitto on välillä vastenmielistä. Se että sitä pitäisi tehdä pakosta monesti päivässä tuntuu uuvuttavalta.
Ja vuosien masennusjaksosta toipuneena on ihana kun osaa jo nauttia niistä elämän pienistä iloista.
Ennen minunkin päiväni oli ahdistuneita kuten jollain täälläkin, mutta nykyään elämä on onneksi ihan toisenlaista. Mutta lapsen hankkiminen kuormittaisi vielä ihan liikaa. Tehkööt ne jotka jaksaa!
Miten voit tietää, mitä perheellisen päivään kuuluu? Sitä en voi ymmärtää. Eivät lapsettomat silloinkaan tiedä, kun ovat lapsia hankkimassa.
Ihan hauska ketju! Saanko vastata, vaikka mulla on lapsia, kun ovat jo muuttaneet pois kotoa? Niin, no vastaan nyt kuitenkin, sain tai en, hehee!
Heräsin kasilta, joogasin, söin aamupalan ja koiran kanssa käytiin n. 5 km lenkillä. Tänne päin on tullut hirveästi lunta ja pakkasta oli aamulla 1 aste, nyt taitaa olla nollassa. Aivan ihanan näköistä, heti tuli joulufiilis :). Sitten kävin kaupassa ja ostin ihanat kengät samalla reissulla, Migantin keltaiset, aijai! Kotiin tultuani söin, mies oli tehnyt hyvää papusoppaa.
Sittenpä otin pienet päikkärit ja sen jälkeen tehtiin miehen kanssa lumityöt ja laitoin lyhtyihin kynttilät palamaan. Mies lämmitti samalla pihasaunan, minä kävin keittelemässä kahvit, jotka otettiin saunalle mukaan. Just tultiin saunomasta ja ruuaksi tehdään pestolohta ja uunikasviksia. Ruuan jälkeen varmaan neulon ja katson ykköseltä sen uuden sarjan ekan jakson, nimeä en muista nyt, joku jännäri kai. Sitten varmaan vielä luen ja juon iltateen.
Huomenna tulee kaikki lapset kumppaneineen syömään, joten tulossa ihana ja touhukas päivä.
Mukavaa lauantai-iltaa ja huomista sunnuntaita kaikille!
Heräilin kymmenen aikoihin, join kahvia sängyssä ja samalla lakkasin kynnet uudella kynsilakalla.
Suihkun jälkeen tein nopean meikin ja vein miehen lentokentälle josta ajoin suoraan brunssille, suurin osa ystävistä oli jo saapunut paikalle. Brunssin jälkeen jäin vielä kaupungille pyörimään kauppoihin ja suunnistin spahan jossa minulle tehtiin kasvohoito ja kuumakivihieronta.
Tulin kotiin ruokaostosten kanssa. Onneksi siivooja kävi perjantaina niin avasin viinin ja menin padin kanssa sohvalle. Tilasin ruoaksi sushia ja odotellessa viestittelin miehen kanssa, pitäisi päättää kevään matkakohde mutta emme ole vielä päättäneet kumpaan kaupunkiin halutaan.
Loppuilta luultavasti menee tässä sohvalla ja aikaisin nukkumaan että jaksan herätä aamujoogaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi niin monet herää jo yhdeksältä, tai jopa aikaisemmin. Minulla on lapsia, mutta en silti herää niin aikaisin jos ei ole pakko. Jäin hiljattain työttömäksi, ja kyllä se vituttaa kun tokaluokkalaiset ei osaa vielä itse nousta ja lähteä kouluun, joudun käydä herättämässä ne, ja sitten menen takaisin nukkumaan. Tänään nukuin liki 12:sta, nousin sängystä ennen yhtä ja nyt mietin että pitäis mennä suihkuun ja pukea päälle.
Sinulla on lapsia ja kielenkäyttösi on tuollaista? Miten lapsesi puhuvat? Ei tarvitse vastata.
Vierailija kirjoitti:
ÄÄÄääää!! Vittu mä oon kateellinen! Yhden kerran oon saanut olla yksin kotona vuorokauden 6,5 vuoden aikana ja se oli varmaa elämäni rentouttavin vuorokausi. Tosin jos sais aina olla yksin ni ei se sit varmaa tuntus niin mahtavalta. Ens kesänä aattelin et laitan miehen ja lapsen kahdestaan mökille viikonlopuks!
Perheelliset antavat tässä ketjussa todella nolon kuvan. Säälittävää. Voisi vähän edes ajatella muita perheellisiä.
Kuumeessa, yrittäen siivota 40v juhlia varten
Minä ja muut lapsettomat naiset paapotaan pakolaismiehiä ja valvotaan heille kuuluvia oikeuksia. Kyllä tässä aika hyvin kuluu :)
Vierailija kirjoitti:
Ihan hauska ketju! Saanko vastata, vaikka mulla on lapsia, kun ovat jo muuttaneet pois kotoa? Niin, no vastaan nyt kuitenkin, sain tai en, hehee!
Heräsin kasilta, joogasin, söin aamupalan ja koiran kanssa käytiin n. 5 km lenkillä. Tänne päin on tullut hirveästi lunta ja pakkasta oli aamulla 1 aste, nyt taitaa olla nollassa. Aivan ihanan näköistä, heti tuli joulufiilis :). Sitten kävin kaupassa ja ostin ihanat kengät samalla reissulla, Migantin keltaiset, aijai! Kotiin tultuani söin, mies oli tehnyt hyvää papusoppaa.
Sittenpä otin pienet päikkärit ja sen jälkeen tehtiin miehen kanssa lumityöt ja laitoin lyhtyihin kynttilät palamaan. Mies lämmitti samalla pihasaunan, minä kävin keittelemässä kahvit, jotka otettiin saunalle mukaan. Just tultiin saunomasta ja ruuaksi tehdään pestolohta ja uunikasviksia. Ruuan jälkeen varmaan neulon ja katson ykköseltä sen uuden sarjan ekan jakson, nimeä en muista nyt, joku jännäri kai. Sitten varmaan vielä luen ja juon iltateen.
Huomenna tulee kaikki lapset kumppaneineen syömään, joten tulossa ihana ja touhukas päivä.
Mukavaa lauantai-iltaa ja huomista sunnuntaita kaikille!
Mukavaa sunnuntaita teille lasten ja kumppaneidensa kanssa!
Meillä ei vielä olla ihan noin pitkällä, lapset yläasteella ja lukiossa. Ihana päivä tänäänkin. Heräsin kympiltä, lähdimme puolilta päivin lasten ratsastukseen. Yleensä mies on tehnyt ruoan kun tulemme ratsastuksesta. Näin talvisaikaan poltamme takkaa, ehkä lasi punaviiniä. Saunomista. Lapset tekevät pizzaa, kun me vanhemmat olemme saunassa ja sitten katsomme yhdessä televisiota. Suht ajoissa nukkumaan, su aamulla yhden lapsen kilpauintiharkat, jolloin myös itse voi uida tai käydä kuntosalilla. Surulliselta kuulosti lapsettomien pötköttely sohvalla ja tabletin näprääminen koko viikonlopun. Lapset tuovat ihanaa sisältöä elämään. Kukin tavallaan.
Heräsin yhdeksän aikaan, söin vähän kevyttä aamupalaa ja menin tunniksi punttisalille. Lepäsin ja söin. Kävin kaupassa ja samalla kiertelin kauppoja. Pesin koirani ja nyt teen itselleni ruokaa. Luultavasti katson jonkun leffan
Heräsin puol yheltä, palstailin ja makoilin sohvalla, välillä pelasin forzaa. Äsken treenasin, ja nyt tuumailen kaljakauppaan lähtemistä, kunhan kroppa vähän toipuu tosta rääkistä.
Kello soi klo 5.15, lunta satanut hurjasti. Söin ja selailin uutiset puhelimella, lähdin lumitöiden jälkeen töihin. Työpaikalla klo 7. Töissä työskentelin, jonka jälkeen miehen synttärit, käytiin elokuvissa. Nyt lauantaisauna ja ruoanlaittoa, aikaisin nukkumaan kun taas töihin seiskaksi :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hauska ketju! Saanko vastata, vaikka mulla on lapsia, kun ovat jo muuttaneet pois kotoa? Niin, no vastaan nyt kuitenkin, sain tai en, hehee!
Heräsin kasilta, joogasin, söin aamupalan ja koiran kanssa käytiin n. 5 km lenkillä. Tänne päin on tullut hirveästi lunta ja pakkasta oli aamulla 1 aste, nyt taitaa olla nollassa. Aivan ihanan näköistä, heti tuli joulufiilis :). Sitten kävin kaupassa ja ostin ihanat kengät samalla reissulla, Migantin keltaiset, aijai! Kotiin tultuani söin, mies oli tehnyt hyvää papusoppaa.
Sittenpä otin pienet päikkärit ja sen jälkeen tehtiin miehen kanssa lumityöt ja laitoin lyhtyihin kynttilät palamaan. Mies lämmitti samalla pihasaunan, minä kävin keittelemässä kahvit, jotka otettiin saunalle mukaan. Just tultiin saunomasta ja ruuaksi tehdään pestolohta ja uunikasviksia. Ruuan jälkeen varmaan neulon ja katson ykköseltä sen uuden sarjan ekan jakson, nimeä en muista nyt, joku jännäri kai. Sitten varmaan vielä luen ja juon iltateen.
Huomenna tulee kaikki lapset kumppaneineen syömään, joten tulossa ihana ja touhukas päivä.
Mukavaa lauantai-iltaa ja huomista sunnuntaita kaikille!
Mukavaa sunnuntaita teille lasten ja kumppaneidensa kanssa!
Meillä ei vielä olla ihan noin pitkällä, lapset yläasteella ja lukiossa. Ihana päivä tänäänkin. Heräsin kympiltä, lähdimme puolilta päivin lasten ratsastukseen. Yleensä mies on tehnyt ruoan kun tulemme ratsastuksesta. Näin talvisaikaan poltamme takkaa, ehkä lasi punaviiniä. Saunomista. Lapset tekevät pizzaa, kun me vanhemmat olemme saunassa ja sitten katsomme yhdessä televisiota. Suht ajoissa nukkumaan, su aamulla yhden lapsen kilpauintiharkat, jolloin myös itse voi uida tai käydä kuntosalilla. Surulliselta kuulosti lapsettomien pötköttely sohvalla ja tabletin näprääminen koko viikonlopun. Lapset tuovat ihanaa sisältöä elämään. Kukin tavallaan.
Jos sinä typistät nämä kymmenet lapsettomien vastaukset "pötköttelyyn sohvalla ja tabletin näpräämiseen", niin samalla lailla sinun päiväsi saa väännettyä "lasten kuskaamiseen kieli vyön alla paikasta toiseen ja loppumattomaan ruoan laittoon ja kotitöihin, sekä ainoan vapaa-hetken käyttämiseen televisiota möllöttäen". Ei se nyt niin paljon rikkaammalta sisällöltä kuulosta, lähinnä ahdistavalta ja stressaavalta muiden palvelemiselta...
Heräsin seitsemän jälkeen ja keittelin aamukahvit. Aamiaista syödessäni luin paikallislehden ja Hesarin. Vähän jälkeen yhdeksän lähdin käymään kaupassa. Kotiin tultuani aloin seurata telkkarista hiihdon suomen cupia ja samalla laitella lounasta. Urheilulähetyksen jälkeen lueskelin netistä tuoreimpia uutisia meiltä ja muualta. Olin ollut melkein kolme viikkoa pois kotoa, joten postissa oli tullut yhtä jos toistakin lehteä ja mainosta, joita perkasin ja lueskelin iltapäivällä. Välillä hörppäsin päiväkahvit ja kun olin saanut postipinon peratuksi, asetuin sohvalle lueskelemaan ja kävi kuten usein käy: torkahdin. Herättyäni jatkoin lueskelua ja selasin myös jonkin aikaa nettiä. Lämmitin saunan ja nyt juon saunakahveja samalla kun kirjoittelen tänne. Telkkarista ei taida tulla mitään mielenkiintoista, joten kohta nappaan kirjan käteen ja jatkan taas lukemista. Tällainen oli siis ikäneidon lauantai.
Kouluttautumassa olin.