Vihreiden valtuutettu: Metsässä asuvan on turha odottaa samaa palvelutasoa , maaseudulla on tosi ankeaa.
Kommentit (83)
Jokaisen järkeen pitäisi mennä, että maalla kaikki infra maksaa moninkertaisesti kaupunkiin verrattuna. 20 km vesijohdon rakennusta 5 taloon tulee ehkä hieman kalliimmaksi per asukas, kuin 500 metriä useaan kerrostaloon, jossa on satoja asukkaita. Sama juttu siinä postikortin jaossa, kyllä se tulee kalliimmaksi roudata se kortti kymmenien kilometrien päähän kuin roudata 50 korttia kaupungissa.
Naapurikunnassamme on hieno terveysasema ja sinne pääsee lääkärille kun vain menee ja riisuu takkinsa naulakkoon. Ei tarvitse aikoja varata, eikä selvitellä ajanvarauksssa, tarvitseeko varmasti sen ajan jo kuukauden kuluessa. Ja mitäkö ja kukako sellaisen ihanuuden maksaa: hinta on suunnilleen kuntalaisten verokertymä, eli kaikkeen muuhun yhteiskuntapalveluihin saadaan avustusta valtiolta. Uimahalli sentään purettiin, kun tuli kuulemma liian kalliiksi kunnalle.
Minua joskus käy kateeksi, kun meinataan joku kallis koulu pikkukylästä poistaa (kun ei ole oikein oppilaitakaan) ja haastateltavat kehuvat, miten ihanaa on käydä koulua turvallisessa ympäristössä, kun jokainen saa yksillöllistä opetusta jne.
Oikeastaan olisi ihan oikeus ja kohtuus, että myös kaupunkilaislapsilla olisi turvallinen kouluympäristö.
Ja kyllä maalla saa asua ihan vapaasti, mutta todellakaan ei pitäisi vaatia ihan samoja palveluja, kuin asutuskeskuksiin, koska ne harvaanasutulla alueella maksavat moninkertaisesti. Ja useimmat eivät vaadikaan, vaan nauttivat vähäeleisesti siitä maalaiselämästään.
Samaiseen kuntaan kaukaisimpaan kyläänkin vedettiin (valtion tuella ja velaksi) kallis valokuitu joka asunnon nurkalle. Joo, vain muutama talous sen antoi kytkeä, kun olisi pitänyt maksaa joku kuukausimaksu. Onneksi meillä kaupungissa on ei tarvitse maksaa netti- eikä muista liittymistä mitään vissiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaiset eivät ilmeisesti tahdo syödä suomalaista ruokaa, vai ovatko he halukkaita maksamaan täydet maksut ruoastaan? Niillä veroilla kun valitettavasti tuetaan myös sitä, että maanviljelijäperheet pysyvät maalla ja tuottavat kaupunkilaisille ruokaa. Mikäli maanviljelijän on omasta palkastaan maksettava esim. lasten koulukyydit ym. palvelut jotka kaupunkilaiset tahtovat poistaa, miten ajattelitte heidän ne sen jälkeen rahoittavan?
Entä aikovatko kaupunkilaiset edelleen nauttia ilmaiseksi maaseudun tuottamista virkistyspalveluista, vai alkavatko hekin omalta osaltaan ottaa vastuun omista menoistaan? Esim. marjojen ja sienten poimiminen maalaisten metsistä, retkeily ym. jokamiehenoikeuksiin perustuvat vapaudet ovat luonnollisestikin muutoksen jälkeen vain harvojen ja valittujen etuoikeus, sillä eihän ole reilua, että toiset saavat ilmaiseksi nauttia siitä, mitä toiset ovat maksaneet?
Vai ajattelitteko, että tiukennukset koskevat vain maalaisia ja kaupunkilaiset saavat silti porskuttaa vanhaan malliin?
Minä syön mielelläni Lidlin saksalaista ruokaa ja en kuollaksenikaan ymmärrä jorinaasi virkistyspalveluista. Jos haluan virkistyä, nappaan lentokoneen ja lennän vaikka Budapestiin viikonlopuksi. En minä tee sillä suomalaisella maaseudulla hevonkukkua.
Kyllähän maalaiset maksavatkin enemmän elostaan. Esimerkiksi sähkönsiirtomaksut ovat huomattavasti suuremmat maalla kuin kaupungissa. Erikoissairaanhoito on keskitetty muutamaan harvaan sairaalaan, ja asuinkunnat maksavat näille kaupungeille jokaisesta potilaasta erikseen ja lisäksi myös vuosittaisen sairasvuodemaksun, jolla on jyvitetty toiminta kaikkien kuntien kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Entä se koulu jota lapsesi käy, eikö se maksa mitään? Tai ne tiet joita pitkin se satasen (?) koululyyti hänet kouluun kuljettaa? Julkisia terveydenhoitopalveluita perheenne ei ilmeisesti myöskään käytä eikä aiokaan käyttää?
Samaa koulua käy kaupunkilaisten lapset, 90% oppilaista. Terveydenhuoltopalvelut on kaupungissa, en käytä niitä koskaan. Minulla on työterveyshuolto ja perheemme sairastaa aniharvoin.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen järkeen pitäisi mennä, että maalla kaikki infra maksaa moninkertaisesti kaupunkiin verrattuna. 20 km vesijohdon rakennusta 5 taloon tulee ehkä hieman kalliimmaksi per asukas, kuin 500 metriä useaan kerrostaloon, jossa on satoja asukkaita. Sama juttu siinä postikortin jaossa, kyllä se tulee kalliimmaksi roudata se kortti kymmenien kilometrien päähän kuin roudata 50 korttia kaupungissa.
Naapurikunnassamme on hieno terveysasema ja sinne pääsee lääkärille kun vain menee ja riisuu takkinsa naulakkoon. Ei tarvitse aikoja varata, eikä selvitellä ajanvarauksssa, tarvitseeko varmasti sen ajan jo kuukauden kuluessa. Ja mitäkö ja kukako sellaisen ihanuuden maksaa: hinta on suunnilleen kuntalaisten verokertymä, eli kaikkeen muuhun yhteiskuntapalveluihin saadaan avustusta valtiolta. Uimahalli sentään purettiin, kun tuli kuulemma liian kalliiksi kunnalle.
Minua joskus käy kateeksi, kun meinataan joku kallis koulu pikkukylästä poistaa (kun ei ole oikein oppilaitakaan) ja haastateltavat kehuvat, miten ihanaa on käydä koulua turvallisessa ympäristössä, kun jokainen saa yksillöllistä opetusta jne.
Oikeastaan olisi ihan oikeus ja kohtuus, että myös kaupunkilaislapsilla olisi turvallinen kouluympäristö.
Ja kyllä maalla saa asua ihan vapaasti, mutta todellakaan ei pitäisi vaatia ihan samoja palveluja, kuin asutuskeskuksiin, koska ne harvaanasutulla alueella maksavat moninkertaisesti. Ja useimmat eivät vaadikaan, vaan nauttivat vähäeleisesti siitä maalaiselämästään.
Samaiseen kuntaan kaukaisimpaan kyläänkin vedettiin (valtion tuella ja velaksi) kallis valokuitu joka asunnon nurkalle. Joo, vain muutama talous sen antoi kytkeä, kun olisi pitänyt maksaa joku kuukausimaksu. Onneksi meillä kaupungissa on ei tarvitse maksaa netti- eikä muista liittymistä mitään vissiin.
Voi hyvänen aika, kun me täällä maalla EMME KAIPAA infraa. Olemme ihan tyytyväisiä omaan puhtaan veden kaivoon ja jätekaivoon. Jos joku kunta järjestää terveyspalvelunsa niin että se toimii niin tiesitkö että hinta ei välttämättä ole yhtään sen korkeampi kuin surkeasti järjestetyillä palveluilla. Naapurikylän pikkukoulu lakkautettiin, sen jälkeen kävi ilmi että siellä opetuksen yksikköhinta olikin ollut edullisempi kuin isossa koulussa, hupsista vaan. Päälle tuli vielä kuljetuskustannukset.
Minusta tuntuu että te kaupunkilaiset huutelette niitä palveluita meille, emme me maalaiset. Valokuitu tuli mutta ilmankin olis pärjätty.
t. maalainen
Vierailija kirjoitti:
Samaiseen kuntaan kaukaisimpaan kyläänkin vedettiin (valtion tuella ja velaksi) kallis valokuitu joka asunnon nurkalle. Joo, vain muutama talous sen antoi kytkeä, kun olisi pitänyt maksaa joku kuukausimaksu. Onneksi meillä kaupungissa on ei tarvitse maksaa netti- eikä muista liittymistä mitään vissiin.
Minä asun keskisuuressa kaupungissa kuntaliitoksen myötä. Aiempaan kuntakeskukseen on meiltä kaksi kilometriä, uuteen kaupunkikeskustaan 15 kilometriä. Asun asuma-alueella, jolta löytyy palveluita kylliksi, on terveyskeskus, kirjasto, koulut ja kaupat ihan lähellä. Meille alettiin tarjota valokuitua tälle asuma-alueelle. Sen hinta olisi ollut 4000 euroa per pirtti. Kyllä meiltä jää sellainen hankkimatta. Pärjäämme mainiosti nykyisellä laajakaistalla ja mokkulalla ja wifillä ja mitä ne kaikki nyt ovat. Kuukausimaksut niistäkin menee, mutta perustamiskustannukset eivät sentään ole tuota sorttia.
Kyllä siellä sinunkin kaupungissasi nettiliittymistä maksetaan. Jos kyseessä on kiinteä laajakaista, se kulkee todennäköisesti aiempaa puhelinverkkoa pitkin, ja se on maksettu jo aikoinaan. Uusiin taloihin se vedetään jo rakentamisvaiheessa. Ei kuitenkaan kukaan ilmaiseksi iloksi taloihin verkkoja vedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Entä se koulu jota lapsesi käy, eikö se maksa mitään? Tai ne tiet joita pitkin se satasen (?) koululyyti hänet kouluun kuljettaa? Julkisia terveydenhoitopalveluita perheenne ei ilmeisesti myöskään käytä eikä aiokaan käyttää?
Samaa koulua käy kaupunkilaisten lapset, 90% oppilaista. Terveydenhuoltopalvelut on kaupungissa, en käytä niitä koskaan. Minulla on työterveyshuolto ja perheemme sairastaa aniharvoin.
Niiden kaupunkilaistenko sitten pitäisi maksaa teidänkin lastenne koulunkäynti? Olisitko valmis allekirjoittamaan sopimuksen, ettei teidän perheenne tule käyttämään julkisia hoitopalveluita koskaan? Aika lapsellinen ajatus, ettette muka saisi vastinetta maksamillenne verorahoille. Ellei perheenne ole todella hyvätuloinen, olette luultavimmin tekin nettohyötyjiä pikemminkin kuin -maksajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Entä se koulu jota lapsesi käy, eikö se maksa mitään? Tai ne tiet joita pitkin se satasen (?) koululyyti hänet kouluun kuljettaa? Julkisia terveydenhoitopalveluita perheenne ei ilmeisesti myöskään käytä eikä aiokaan käyttää?
Samaa koulua käy kaupunkilaisten lapset, 90% oppilaista. Terveydenhuoltopalvelut on kaupungissa, en käytä niitä koskaan. Minulla on työterveyshuolto ja perheemme sairastaa aniharvoin.
Niiden kaupunkilaistenko sitten pitäisi maksaa teidänkin lastenne koulunkäynti? Olisitko valmis allekirjoittamaan sopimuksen, ettei teidän perheenne tule käyttämään julkisia hoitopalveluita koskaan? Aika lapsellinen ajatus, ettette muka saisi vastinetta maksamillenne verorahoille. Ellei perheenne ole todella hyvätuloinen, olette luultavimmin tekin nettohyötyjiä pikemminkin kuin -maksajia.
Ei pidä, mutta ei pidä kaupunkilaisen kuvitella että hän maksaa maalaisen lapsen koulunkäynnin. Me kaikki maksamme sen yhdessä. Ei pidä kuvitella että maalainen saavuttaa terveyspalvelunsa helpommin tai maksaa niistä vähemmän. Ei maksa eikä saavuta. Minä saan vastinetta verovaroilleni juuri niin paljon kuin haluan, siksi asun maalla. Mutta sitä en käsitä miksi se on ongelma joillekin kaupunkilaisille? Kuvitellaan että täällä maalla vaaditaan ihan mahdottomia. Kun ei vaadita.
Kaupungilta taas sitten on turha odottaa maaseudun hyviä ominaisuuksia. Kaupungissa riittää pakokaasuja, pölyä ja paskaista lunta. Me maaseudullakin kuljemme autolla joka paikkaan, kun on niin pitkät matkat ja emme saa halvempaa polttoainetta tai auton käyttömaksuista alennusta.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen tuota mieltä kaupungeista, pidän maaseudusta enemmän. Totta kai esim. kauppaan on maalla pidempi matka, mutta joka kunnassa olisi hyvä olla esim. toimiva terveyskeskus, jossa asukkaat saavat tarvitsemansa hoidon inhimillisesti ilman pitkiä odotusaikoja.
Mitä tarkoittaa tuo "tarvitsemansa hoidon" saaminen? Ja ilman pitkiä odotusaikoja? Periaatteessa joka kunnassa olisi lienee realistista olla virka-aikaan sairaanhoitaja ja lääkäri paikalla, tosin kaikkein pienimmissä kunnissa ehkä vain muutamana päivänä viikossa. Mutta monia hoitoja ei voida antaa terveyskeskuksissa ja erikoissairaanhoidon palveluita tarjoavia sairaaloita ei todellakaan voida rakentaa jokaiseen pikkukylään. Jokaisessa pikkukunnassa ei myöskään voi olla päivystystä, joten ilta-, viikonloppu- ja loma-aikana täytyy hakeutua suuremman kaupungin alueelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Entä se koulu jota lapsesi käy, eikö se maksa mitään? Tai ne tiet joita pitkin se satasen (?) koululyyti hänet kouluun kuljettaa? Julkisia terveydenhoitopalveluita perheenne ei ilmeisesti myöskään käytä eikä aiokaan käyttää?
Samaa koulua käy kaupunkilaisten lapset, 90% oppilaista. Terveydenhuoltopalvelut on kaupungissa, en käytä niitä koskaan. Minulla on työterveyshuolto ja perheemme sairastaa aniharvoin.
Hienoa että sinulla on kristallipallo, josta näet että koko perheesi on meitä tavallisia kuolevaisia kiusaavien sairauksien yläpuolella jatkossakin. Kyllä nyt käy kateeksi.
Ja jätit varmaankin tarkoituksella vastaamatta tuohon koulukyytiasiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Öh, jokainen suomalainen maksaa veroissaan ties kuinka monen kadunpätkän valaisusta jota ei itse ole tai tule koskaan käyttämään, puhumattakaan kaikista muista palveluista joita ei itse tarvitse just nyt tai ehkä koskaan. Se kuuluu verotuksen perusluonteeseen. Jos ei kelpaa niin muuta johonkin jossa ei makseta veroja.
No miksi sitten kaupunkilaiset saavat vaatia, että maalla ei saisi olla palveluja, koska he joutuvat ne omasta mielestään veroissa maksamaan? Eikö ole oikeudenmukaisempaa, että palvelun käyttäjä maksaa palvelun eli katuvalot, aurauksen, vesi- ja viemäriverkoston todelliset kulut jne.? Miksi vain maalaiselle kuuluisivat verot ilman palveluja?
Mitä helvettiä sinä nyt sekoilet? maalaisethan tässä on omissa kunnissaan asumista rajoittaneet (kesämökit) koska eivät halua tarjota lakisääteisiä palveluja joka niemeen ja notkoon koska se tosiaan tulee kalliiksi.
Sanoin että olisi parempi ja halvempaa että kunnat voisivat itse päättää mille alueelle ne lakisääteiset asukkaan palvelut annetaan ja antaa loppujen asua missä haluaa ilman palvelua (jos siis niin haluavat).
Tästä sinä sitten rupeat raivoamaan että kaupunkilaiset määräävät missä maalaiset saavat asua ja rupeat raivoamaan siitä että oikeastaan maalaiset kustantavat kaupunkilaisten elämän (mikä ei tietty mitenkään näy yhdessäkään budjetissa koska rahavirta on yksinomaan kaupungeista maalle).
En tiedä mitä sieniä teilläpäin nautitaan mutta ehdotan että vaihdat lajiketta koska raivoamisessasi ei ole järjen hiventä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
No kyllähän maalaiset itse maksavatkin koulukyydit ja viemäröinnit yms. kunnallisverotuksessa ja käyttö/ liittymismaksuissa ( maalaispitäjissä on huomattavasti korkeammat verot kuin kaupungeissa). Lisäksi elätämme ja hoidamme maamme vanhuusväestöstä paljon suuremman osan, kun nuoret muuttavat kaupunkeihin. Se on aivan huijausta ja virheellisesti tehty laskelma että kaupunkilaiset elättää maalaisia. Olisi vaan suotavaa että kaupungit kasvaisivat hallitusti ja asuntoja olisi tarjolla enemmän. Toivoisin myös että kaupunkien kasvu perustuisi muihinkin kuin maahanmuuttajiin ja asumistuen varassa eläviin. Nykyinen kaupungistumiskehitys tulee johtamaan ongelmiin.
Nojaa, jos otetaan huomioon se miten hemmetisti rahaa kärrätään etelän isoista kaupungeista pohjoisen pikkukuntiin niin voi sanoa että helsinkiläiset maksavat nuokin.
Samalla saadaan yksi selitys sille miksi tilanteen annetaan jatkua samalla kun vainotaan mökkiläisiä jotka asuisivat mielellään mökeillään. Homma on siis kepulaista aluepolitiikkaa joka omalta osaltaan takaa sen että kepulaiskuntiin kannetaan enemmän rahaa etelästä.
No paljonko sitä rahaa sitten kärrätään?
se lukee budjetissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Tjoo, eli siis olet saanut ilmaisen koulutuksen ja terveyden- ja hammashoidon nuoruusaikanasi, tarjolla on kohtuuhintaista sairaanhoitoa erikoisemmat sairaudet mukaanlukien jos joskus sitä satut tarvitsemaan, lapsillesi olet saanut neuvolat, lastenhoidot, äitiysvapaat, ja nyt koulut, käytössäsi on tiet ja muu infrastruktuuri, kirjastopalvelut ja muu kuntasi julkinen palvelu (usein uimahalleja, luistelu- ja muita urheilupaikkoja, joukkoliikennettä, kulttuuria teatterista musiikkiin sun muuhun, harrastuspalveluja lapsille) ja paljon muuta. Unohtamattakaan turvaa eli poliisi ja pelastustointa jos niille sattuu joskus olemaan tarvetta sekä armeijaa joka omalta osaltaan turvaa maan itsenäisyyden.
Tämän kaiken tiivistät siihen että käytät vaan koulukyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä maalla saa asua ihan vapaasti, mutta todellakaan ei pitäisi vaatia ihan samoja palveluja, kuin asutuskeskuksiin, koska ne harvaanasutulla alueella maksavat moninkertaisesti. Ja useimmat eivät vaadikaan, vaan nauttivat vähäeleisesti siitä maalaiselämästään.
Kyllä minusta voi rauhassa vaatia, kunhan kuntalaiset maksavat ne kalliit palvelunsa itse. Myös kaupunkiin voidaan vaatia pieniä kouluja ja puolityhjiä terveyskeskuksia, jos kuntalaiset haluavat niistä maksaa. Usein eivät kuitenkaan halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeassahan tuo on ainakin siinä että kuntien pitäisi voida määritellä että mille asuinalueille on tarjolla mikäkin palvelu. Nyt systeemi toimii siten että asuit kunnan keskustasta lähtien miten korvessa tahansa niin pitää järkätä koulukyydit ja postinjaot yms. jos siellä korvessa asutaan vakituisesti ja näitä palveluita tarvitaan.
Nyt sitten koitetaan säästösyistä kikkailla siten että ihmisiä koitetaan eri keinoin estää muuttamasta kesämökeilleen asumaan koska se samalla merkitsisi täyttä palveluvelvoitetta kunnille ja noilla ei yksinkertaisesti ole sellaiseen varaa.
Helpompi ja halvempi systeemi olisi antaa kunnan määritellä jotenkin se keskusta-alue jolle on tarjolla koulukyydit, viemäröinnit, vesijohdot etc. muu infrastruktuuri ja kauempana porukka järkätkööt palvelunsa miten itse haluaa kunhan se ei saastuta maaperää etc. Joka ei vähäiseen palveluun tyydy niin muuttakoot lähemmäs keskustaa. Samalla voisi höllätä turhaa mökillä asumisen valvontaa ja byrokratiaa.
Mä asun maalla, ainut palveluni on koulukyyti. Miksi ihmeessä minä maksan veroissani keskustan valaistukset, viemäröinnit, asfaltit ja muut palvelut? Lapseni koulukyyti maksaa yhteiskunnalle n. 100e kuukaudessa onpa tosi kallista.
Koulukyydistä pidän kiinni, mitään muita palveluita en tänne rauhaani edes halua.
Tjoo, eli siis olet saanut ilmaisen koulutuksen ja terveyden- ja hammashoidon nuoruusaikanasi, tarjolla on kohtuuhintaista sairaanhoitoa erikoisemmat sairaudet mukaanlukien jos joskus sitä satut tarvitsemaan, lapsillesi olet saanut neuvolat, lastenhoidot, äitiysvapaat, ja nyt koulut, käytössäsi on tiet ja muu infrastruktuuri, kirjastopalvelut ja muu kuntasi julkinen palvelu (usein uimahalleja, luistelu- ja muita urheilupaikkoja, joukkoliikennettä, kulttuuria teatterista musiikkiin sun muuhun, harrastuspalveluja lapsille) ja paljon muuta. Unohtamattakaan turvaa eli poliisi ja pelastustointa jos niille sattuu joskus olemaan tarvetta sekä armeijaa joka omalta osaltaan turvaa maan itsenäisyyden.
Tämän kaiken tiivistät siihen että käytät vaan koulukyytiä.
Tämä!
Ei ole virsi paljon muuttunut.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.212126
Olen asunut maaseudulla lapsuuteni ja aikuisuuteni kaupungissa. Jo 1980-luvulla alkoi palveluiden tehostaminen eli lopettaminen syrjäseuduilla. Tämä palsta on historiatiedotonta, joten pitkää kehitystä ei tajuta missään asiassa. Pikkukaupat hävisivät ensin, sitten alkoi postin myllerrys ja keskittyminen. Alakoulujen vähentäminen on jatkunut tähän päivään asti jne. Väestö vanheni ajan kuluessa ja lapset muuttivat etelän kaupunkeihin ja asettui sinne. Huonokuntoiset vanhukset keskitetään kuntien palvelutaloihin ja taloja tyhjenee edelleen perikuntien riesaksi. Ei kai kukaan maaseutualueella nykyään asuva edes kuvittele saavansa samoja palveluita kuin kuntien keskustoissa, puhumattakaan kaupungeissa. Oma auto ja ajokortti on välttämätön, usein useampi autokin. Ei ole paluuta enää vanhaan. Nettiyhteydet pitävät ihmiset kiinni onneksi elämässä syjempänäkin.
Itse en edes välttämättä osta kotimaista ruokaa, vaan hinta-laatusuhteeltaan parasta. Monesti ulkomainen ruoka on laadukkaampaa ja edullisempaa, poikkeuksena ovat tuoreet vihannekset loppukesällä, jolloin kotimaiset vihannekset ovat hinnaltaankin kohtalaisia sekä maultaan hyviä.