Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ihastunut miehen työkaveriin
17.11.2017 |
Mitä teen... olen naimisissa, useamman lapsen äiti ja totaalisen ihastunut miehen työkaveriin. Käyn silloin tällöin miehen työpaikalla, ja meillä on silmäpeliä (ainakin kuvittelen). Pitkä katseita, hymyjä.. mies ei edes ole erityisen komea, en ymmärrä, mikä hänessä vetää.. varsinkin ovulaation aikaan hänestä tulee ihan pakkomielle ja olisi hirveä tarve ottaa yhteyttä, tai ilmaista tunteeni. Mies on vielä ilmeisesti varattu omalla tahollaan, on/off suhteessa......
Kommentit (145)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä yritit miestäni sillä en voi erehtyä ap:sta.
Ilmeisesti et ole lukenut keskustelua, sillä en ole tehnyt asian eteen yhtään mitään, en todellakaan YRITTÄNYT ketään tai mitään.
Onpas täällä lynkattu ap.ta. Annan nyt kokemuksella tämän neuvon: anna ajatusten olla ja tunteiden tulla ja mennä. Tunteita ei voi hallita, mutta älä ruoki ihastusta lisää tarkoituksella. Olemme vain ihmisiä ja naisia ja miehiä, myös me perheelliset ja aviossa olevat. Osa ihmisistä on hurmaavia ja vetoavat meihin, sille ei voi mitään eikä tarvitsekaan (on tutkittu että myös ystävyyssuhteiden alku perustuu tällaiseen attraktioon, viehättyneisyyteen). Tärkeintä on, ettei anna omien halujen johtaa mihinkään tekoon, vaan antaa sen hiljalleen haihtua.
Vierailija kirjoitti:
Järkeni todellakin sanoo, että olen oikeasti tyhmä. Tämän parempaa miestä en ikinä voi saada, kun olen jo parhaan napannut. Aidosti ajattelen näin. Olemme suht nuoria ja yhdessä jo 9 vuotta (josta olen ylpeä). Olen itse vaan sellainen, että missä kuljen, saan katseita miehiltä ja huomiota. En ole mikään meikkifeikkipelle, vaan "luonnonkaunis" ja kuljen ilman meikkiä. Ennen miestäni oli ottajia jonossa asti, liioittelematta. Luulen, että tämä jättänyt minuun jälkensä ja kaipaan huomiota muiltakin miehiltä. Olen ihastunut ennenkin, mutta ne ovat menneet nopeasti ohi. Ap
Pitäiskö sun ruveta toteuttamaan itseäsi jotenkin muuten kuin keskittymällä muilta saatuun huomioon? Ootko miettinyt, mistä tuo tarve saada miehiltä huomiota juontuu? Voi olla, että sulla on huono itsetunto, ja pyrit ruokkimaan sitä noilla ajatuksilla. En siis epäile, etteikö ottajia olisi, mutta voit myös päättää kehittyä siinä, miten siihen suhtaudut. Ehkä sun kannattaisi pohtia, mitä sun elämästä oikeasti uupuu. Jos miehesi on hyvä, kyse ei oikeasti ole miehistä. Mieti, miten saisit "pönkitettyä" itsetuntoasi rakentavalla tavalla. Tarvitsetko uusia haasteita, uutta tapaa toteuttaa itseäsi? Pitäisikö sun esimerkiksi kouluttautua uudelle alalle? Sun aivot tarvitsee yksinkertaisesti uutta purtavaa. Mieti, mikä saisi sut oikeasti ylpeäksi itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeni todellakin sanoo, että olen oikeasti tyhmä. Tämän parempaa miestä en ikinä voi saada, kun olen jo parhaan napannut. Aidosti ajattelen näin. Olemme suht nuoria ja yhdessä jo 9 vuotta (josta olen ylpeä). Olen itse vaan sellainen, että missä kuljen, saan katseita miehiltä ja huomiota. En ole mikään meikkifeikkipelle, vaan "luonnonkaunis" ja kuljen ilman meikkiä. Ennen miestäni oli ottajia jonossa asti, liioittelematta. Luulen, että tämä jättänyt minuun jälkensä ja kaipaan huomiota muiltakin miehiltä. Olen ihastunut ennenkin, mutta ne ovat menneet nopeasti ohi. Ap
Kiitos tästä viestistä, tämä todella antoi erilaisen näkökulman. Olen kyllä pohtinut tätä, mutta vain siltä kantilta, että olen tosi nuorena jo sitoutunut mieheeni. Nautin siitä huomiosta ja "kilpailusta", mitä silloin oli, ja se luonnollisesti suurimmaksi osaksi loppui, kun vakiuduin. Ihailu pönkitti itsetuntoani silloin ja nytkin koen näitä fiiliksiä, kun huomaan miesten katseiden seuraavan. Ajatusmaailmani on muuttunut myös niin, että saan jotain kiksejä siitä, kun mieheni voi olla ylpeä kauniista vaimosta, jota muut haikailevat.... äh, en tiedä mikä ongelmani on, mutta joku on vialla. Olen ollut nyt muutaman vuoden kotona, eikä oma työnikääm ole mikään huippumielenkiintoinen, että tuo ratkaisusi ongelmaan voisi hyvinkin toimia!
Pitäiskö sun ruveta toteuttamaan itseäsi jotenkin muuten kuin keskittymällä muilta saatuun huomioon? Ootko miettinyt, mistä tuo tarve saada miehiltä huomiota juontuu? Voi olla, että sulla on huono itsetunto, ja pyrit ruokkimaan sitä noilla ajatuksilla. En siis epäile, etteikö ottajia olisi, mutta voit myös päättää kehittyä siinä, miten siihen suhtaudut. Ehkä sun kannattaisi pohtia, mitä sun elämästä oikeasti uupuu. Jos miehesi on hyvä, kyse ei oikeasti ole miehistä. Mieti, miten saisit "pönkitettyä" itsetuntoasi rakentavalla tavalla. Tarvitsetko uusia haasteita, uutta tapaa toteuttaa itseäsi? Pitäisikö sun esimerkiksi kouluttautua uudelle alalle? Sun aivot tarvitsee yksinkertaisesti uutta purtavaa. Mieti, mikä saisi sut oikeasti ylpeäksi itsestäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta tuo! Saat kyseenalaisen maineen miehesi työpaikalla jos käyt siellä flirttailemassa toisten miesten kanssa. Ymmärrän että kotona on tylsää mutta joku raja!
Tiedän sen, ja yritänkin hillitä itseäni. Välillä on kausia, etten mieti häntä ollenkaan, naureskelen itselleni, että mitä muka näinkään hänessä. Mutta sitten tulee taas kausi, etten saa häntä mielestäni ja pienikim vilaus hänestä (esim kaupungilla) saa pään täyttymään hänestä.
Tätä ei ole mitään keinoa sanoa nätisti, sinä ole aivan harvinaisen tyhmä nainen!!! En viitsi edes selittää miksi, koska ainoa joka ei tajua sitä, olet sinä! Joka tulella leikkii, polttaa näppinsä, ja sinä tulet vuoren varmasti polttamaan näppisi ja kunnolla. Vain äärimmäinen idiootti kuvittelee sängyssä jotain toista kuin omaa puolisoaan! Sellaista se on kun terve itsehillintä puuttuu kokonaan. Täydellisen itsehillinnän puutteen sinussa paljastaa jo se että kirjoittelet tänne tästä asiasta, olet kiimasta sekaisin oleva pösilö, joka ei nahoissaan meinaa pysyä. Surkea tapaus kerta kaikkiaan!
Kuule fantasiointi on ihan normaalia ja todella moni ajattelee muita kuin puolisoa seksin aikana - veikkaisin, että kaikki. En tiedä esimerkiksi yhtään miestä, joka ei seksin aikana mieti muita ja se on kyllä ihan normaalia. Mistä moinen äärimmäisen voimakas reaktio? Onko ollut pahoja kokemuksia vai oletko vain harvinaisen mustasukkainen nainen?
No nyt tiedät yhden miehen joka ei seksin aikana ajattele kuin omaa puolisoa. Minä en petä omaa vaimoani, en fyysisesti enkä henkisesti. Siinä olet oikeassa että luja moraali on todella harvinainen asia tässä maailmassa! Minä en leikittele millään ajatuksilla vieraiden naisten kanssa. Joka pahalle antaa vaikka vain sormenpään, lopulta se vie koko käden.
Sehän tässä eniten ärsyttääkin, kun haluaisin myös omata lujan moraalin, enkä henkisesti pettää miestäni. Hän on aivan ihana, rakastan häntä ja Himoitsen häntä. Sen takia olenkin miettinyt, että avoin suhde voisi olla minulle sopivs. Joskus miehelle vitsillä heittänytkin idean, mutta hän ei tietenkään innostunut. Ylempi viesti voisi olla juurikin hänen kirjoittamansa. Ap
Jos kerran avointa suhdettakin olet miettinyt, totuus on vain se että oikeasta rakkaudesta sinä et tiedä yhtään mitään, et edes alkeita! Sinun "rakkaus" on vain himoa ja tarvitsemista, joista kumpaakaan ei ole todellinen rakkaus. Sinä et myöskään halua lujaa moraalia, vaan suorastaan nautit kevytkenkäisyydestäsi, ja nautit henkisestä pettämisestäkin, kun asialla annat itsesi herkutella. Valhetta ja vääryyttä olet korviasi myöten täynnä.
En ole siis oikeasti tosissani ajatellut, että haluaisin muuttaa suhteemme avoimeksi, vaan miettinyt, että jos nyt olisin vapailla markinoilla, en välttämättä hyppäisi näin naimisiin ja yksiavioisuuteen. Tottakai vastuuni tästä liitosta kannan, enkä ole eroamassa ja edelleen rakastan miestäni (oli se sitten oikeaa rakkautta mielestäsi vai tarvitsemista jne). Olemme olleet yli 9 v yhdessä joista suurimman osan naimisissa ja lapsiakin on enemmän kuin kaksi. Ja olemme alle 30-v molemmat. On omakotitalo ja autoja ja kaikki erittäin hyvin. Koen tämän olevan joku ihme vaihe, jolla pönkitän itsetuntoani, kuvittelemalla jonkun olevan ihastunut minuun, ja haikailevan minua saavuttamattomana unelmana. Onko siinä oikeassa rakkaudessa koko ajan mieletöntä hehkua toista kohtaan, ettei muita huomaakaan vielä vuosien ja vuosien päästä? Edelleen, en ole kertaakaan harkinnut eroavani.
Ei se rakkaus koskaan ole mitään mieletöntä hehkua, kuten sanoin, sinä et tiedä rakkaudesta yhtään mitään. Rakkaus on vakaa ja vahva tahdon päätös rakastaa toista ihmistä. Tämä tahdon päätös estää huomaamasta muita vielä vuosienkin päästä. Et ehkä eroa harkitse, koska itsekkäistä syistä tarvitset miestäsi, vaikka et miestäsi oikeasti rakastakaan, mutta pettämisellä herkuttelet niin että silmät kiiluvat ja kuola vain roiskuu paidalle.
Ihmiset antavat täällä sinulle neuvoja miten unohtaa sinun ihastuksesi. Minä olen sitä mieltä että sinun neuvominen on täysin turhaa hommaa. Myrkyllisestä lähteestä on täysin mahdotonta saada raikasta, juomakelpoista vettä.
Silmiä avaavaa lukea tällaista tekstiä, vaikka kovin ikävältä se tuntuukin. Enkä tunnista itseäni, enkä avioliittoani tuosta. En herkuttele pettämisellä, aktiuvisesti yritän ihastuksen unohtaa ja takoa päähäni järkeä. Välillä heikkoina hetkinä saatan hänestä haaveilla ja antaa tulla fantasioihini. Otan kyllä kaikista neuvoista vaarin, mitä täällä on kirjoitettu. Voi hyvin olla, etten tiedä tuosta sinun "oikeasta rakkaudesta" mitään, sillä ei ole kuin tästä omasta kokemusta, ja edelleen, olen onnellinen ja päivittäin kiitän ja ihmettelen, kuinka hyvä mies minulla on! Siltikin mielessäni on pienen pieni ongelma kohta, joka sallii tuon miehen työkaverin tulla uniini yms. En ole siis täydellinen ihminen.
Kiität ja olet onnellinen kuinka hyvä mies sinulla on. Asia on todella hyvä sinulle, ja on syytäkin olla onnellinen. Mutta rakkaudesta. Entäpä jos hän ei jostain syystä olekaan hyvä sinulle? Listaa paperille miehesi KAIKKI ominaisuudet joista hänessä pidät, ja miksi häntä rakastat. Kun kaikki ominaisuudet ovat paperilla, jaa ne kahteen ryhmään. 1. Hyväksikäyttöominaisuudet, eli kaikki ne ominaisuudet joista on sinulle jotain hyötyä, tai ne ominaisuudet jotka antavat sinulle jotain mitä haluat. 2. Muut ominaisuudet. Jos ryhmään kaksi jäi jotain, on mahdollista että sinä rakastat miestäsi, ja että sinulla on tosiaankin hyvä ystävä ja rakas kumppani. Ole rehellinen tätä tehdessäsi, tulos saattaa yllättää sinut, kuinka paljon rakkaudeksi kutsuttu asia ihmisillä perustuu pelkkään omaan etuun, ja hyväksikäyttöön.
Jos todellista rakkautta haluat nähdä, käy sairaalan pitkäaikaisosastolla! Toinen puolisoista makaa sängyssä, ja toinen tulee kerta toisensa jälkeen lukemaan kumppanilleen kirjoja, vaikka ei saa toiselta yhtään mitään. Siinä sinulle esimerkki siitä, mitä oikea rakkaus on. Se ei todellakaan ole mitään tunteen paloa, vaan vakaa tahdon päätös rakastaa toista ja kohdella toista rakkaudella. Rakkaus tarkoittaa että kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Tahtoisitko että miehesi haaveilee jostakin sinun työkaveristasi salaa?? Niinpä niin...
Kyllä kait se yks pano on sen väärti, että romutat koko homman. Käyhän kertomassa sille kaikki, nolaa äijäs työpaikalla, ajaudu eroon ja anna lasten nauttia koko showsta kun äippä tarvii munaa muiltakin. Mies ei anna sulle anteeksi, jos se ei ole joku onneton nyhverö.
Miten ihmiset voi pitää yhtä panoa niin korkealla, että menee muiden asioiden edelle...toivottavasti tunteroisen peuhaaminen on sen väärti että hommat kusee.
Pissis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkeni todellakin sanoo, että olen oikeasti tyhmä. Tämän parempaa miestä en ikinä voi saada, kun olen jo parhaan napannut. Aidosti ajattelen näin. Olemme suht nuoria ja yhdessä jo 9 vuotta (josta olen ylpeä). Olen itse vaan sellainen, että missä kuljen, saan katseita miehiltä ja huomiota. En ole mikään meikkifeikkipelle, vaan "luonnonkaunis" ja kuljen ilman meikkiä. Ennen miestäni oli ottajia jonossa asti, liioittelematta. Luulen, että tämä jättänyt minuun jälkensä ja kaipaan huomiota muiltakin miehiltä. Olen ihastunut ennenkin, mutta ne ovat menneet nopeasti ohi. Ap
Kiitos tästä viestistä, tämä todella antoi erilaisen näkökulman. Olen kyllä pohtinut tätä, mutta vain siltä kantilta, että olen tosi nuorena jo sitoutunut mieheeni. Nautin siitä huomiosta ja "kilpailusta", mitä silloin oli, ja se luonnollisesti suurimmaksi osaksi loppui, kun vakiuduin. Ihailu pönkitti itsetuntoani silloin ja nytkin koen näitä fiiliksiä, kun huomaan miesten katseiden seuraavan. Ajatusmaailmani on muuttunut myös niin, että saan jotain kiksejä siitä, kun mieheni voi olla ylpeä kauniista vaimosta, jota muut haikailevat.... äh, en tiedä mikä ongelmani on, mutta joku on vialla. Olen ollut nyt muutaman vuoden kotona, eikä oma työnikääm ole mikään huippumielenkiintoinen, että tuo ratkaisusi ongelmaan voisi hyvinkin toimia!
Pitäiskö sun ruveta toteuttamaan itseäsi jotenkin muuten kuin keskittymällä muilta saatuun huomioon? Ootko miettinyt, mistä tuo tarve saada miehiltä huomiota juontuu? Voi olla, että sulla on huono itsetunto, ja pyrit ruokkimaan sitä noilla ajatuksilla. En siis epäile, etteikö ottajia olisi, mutta voit myös päättää kehittyä siinä, miten siihen suhtaudut. Ehkä sun kannattaisi pohtia, mitä sun elämästä oikeasti uupuu. Jos miehesi on hyvä, kyse ei oikeasti ole miehistä. Mieti, miten saisit "pönkitettyä" itsetuntoasi rakentavalla tavalla. Tarvitsetko uusia haasteita, uutta tapaa toteuttaa itseäsi? Pitäisikö sun esimerkiksi kouluttautua uudelle alalle? Sun aivot tarvitsee yksinkertaisesti uutta purtavaa. Mieti, mikä saisi sut oikeasti ylpeäksi itsestäsi.
Kiva jos mun viestistä on jotain apua. Kyllä se varmasti liittyy siihenkin, että sitouduit niin nuorena. Voi olla, että sulla on menossa jonkinlainen ikäkriisi. Olet jo saavuttanut haluamiasi asioita elämässäsi ja nyt voi hiipiä tunne, että "entäs sitten?" Luulen että monet meistä käyvät läpi samanlaisia tunteita, ja käsittelemme niitä sitten kukin tavallamme. Mun mielestä ihminen on lähtökohtaisesti tyytymätön olento, mutta sen tyytymättömyyden ansiosta me voidaan kehittyä jatkuvasti. Joku onnellisuustutkija on sanonut onnellisuuden yhdeksi ehdoksi sen, että ihminen voi toteuttaa itseään täyteen potentiaaliinsa asti. (Anteeksi, huono suomennos.)
Oikea ratkaisu ei siis välttämättä ole kipeä ero ja perheenne hajottaminen. Sinulla on jotain, mistä jotkut voivat haaveeksia, kannattaa olla kiitollinen siitä. Elämästä kun ei koskaan tiedä.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta tuo! Saat kyseenalaisen maineen miehesi työpaikalla jos käyt siellä flirttailemassa toisten miesten kanssa. Ymmärrän että kotona on tylsää mutta joku raja!
Tiedän sen, ja yritänkin hillitä itseäni. Välillä on kausia, etten mieti häntä ollenkaan, naureskelen itselleni, että mitä muka näinkään hänessä. Mutta sitten tulee taas kausi, etten saa häntä mielestäni ja pienikim vilaus hänestä (esim kaupungilla) saa pään täyttymään hänestä.
Tätä ei ole mitään keinoa sanoa nätisti, sinä ole aivan harvinaisen tyhmä nainen!!! En viitsi edes selittää miksi, koska ainoa joka ei tajua sitä, olet sinä! Joka tulella leikkii, polttaa näppinsä, ja sinä tulet vuoren varmasti polttamaan näppisi ja kunnolla. Vain äärimmäinen idiootti kuvittelee sängyssä jotain toista kuin omaa puolisoaan! Sellaista se on kun terve itsehillintä puuttuu kokonaan. Täydellisen itsehillinnän puutteen sinussa paljastaa jo se että kirjoittelet tänne tästä asiasta, olet kiimasta sekaisin oleva pösilö, joka ei nahoissaan meinaa pysyä. Surkea tapaus kerta kaikkiaan!
Kuule fantasiointi on ihan normaalia ja todella moni ajattelee muita kuin puolisoa seksin aikana - veikkaisin, että kaikki. En tiedä esimerkiksi yhtään miestä, joka ei seksin aikana mieti muita ja se on kyllä ihan normaalia. Mistä moinen äärimmäisen voimakas reaktio? Onko ollut pahoja kokemuksia vai oletko vain harvinaisen mustasukkainen nainen?
No nyt tiedät yhden miehen joka ei seksin aikana ajattele kuin omaa puolisoa. Minä en petä omaa vaimoani, en fyysisesti enkä henkisesti. Siinä olet oikeassa että luja moraali on todella harvinainen asia tässä maailmassa! Minä en leikittele millään ajatuksilla vieraiden naisten kanssa. Joka pahalle antaa vaikka vain sormenpään, lopulta se vie koko käden.
Sehän tässä eniten ärsyttääkin, kun haluaisin myös omata lujan moraalin, enkä henkisesti pettää miestäni. Hän on aivan ihana, rakastan häntä ja Himoitsen häntä. Sen takia olenkin miettinyt, että avoin suhde voisi olla minulle sopivs. Joskus miehelle vitsillä heittänytkin idean, mutta hän ei tietenkään innostunut. Ylempi viesti voisi olla juurikin hänen kirjoittamansa. Ap
Jos kerran avointa suhdettakin olet miettinyt, totuus on vain se että oikeasta rakkaudesta sinä et tiedä yhtään mitään, et edes alkeita! Sinun "rakkaus" on vain himoa ja tarvitsemista, joista kumpaakaan ei ole todellinen rakkaus. Sinä et myöskään halua lujaa moraalia, vaan suorastaan nautit kevytkenkäisyydestäsi, ja nautit henkisestä pettämisestäkin, kun asialla annat itsesi herkutella. Valhetta ja vääryyttä olet korviasi myöten täynnä.
En ole siis oikeasti tosissani ajatellut, että haluaisin muuttaa suhteemme avoimeksi, vaan miettinyt, että jos nyt olisin vapailla markinoilla, en välttämättä hyppäisi näin naimisiin ja yksiavioisuuteen. Tottakai vastuuni tästä liitosta kannan, enkä ole eroamassa ja edelleen rakastan miestäni (oli se sitten oikeaa rakkautta mielestäsi vai tarvitsemista jne). Olemme olleet yli 9 v yhdessä joista suurimman osan naimisissa ja lapsiakin on enemmän kuin kaksi. Ja olemme alle 30-v molemmat. On omakotitalo ja autoja ja kaikki erittäin hyvin. Koen tämän olevan joku ihme vaihe, jolla pönkitän itsetuntoani, kuvittelemalla jonkun olevan ihastunut minuun, ja haikailevan minua saavuttamattomana unelmana. Onko siinä oikeassa rakkaudessa koko ajan mieletöntä hehkua toista kohtaan, ettei muita huomaakaan vielä vuosien ja vuosien päästä? Edelleen, en ole kertaakaan harkinnut eroavani.
Ei se rakkaus koskaan ole mitään mieletöntä hehkua, kuten sanoin, sinä et tiedä rakkaudesta yhtään mitään. Rakkaus on vakaa ja vahva tahdon päätös rakastaa toista ihmistä. Tämä tahdon päätös estää huomaamasta muita vielä vuosienkin päästä. Et ehkä eroa harkitse, koska itsekkäistä syistä tarvitset miestäsi, vaikka et miestäsi oikeasti rakastakaan, mutta pettämisellä herkuttelet niin että silmät kiiluvat ja kuola vain roiskuu paidalle.
Ihmiset antavat täällä sinulle neuvoja miten unohtaa sinun ihastuksesi. Minä olen sitä mieltä että sinun neuvominen on täysin turhaa hommaa. Myrkyllisestä lähteestä on täysin mahdotonta saada raikasta, juomakelpoista vettä.
Silmiä avaavaa lukea tällaista tekstiä, vaikka kovin ikävältä se tuntuukin. Enkä tunnista itseäni, enkä avioliittoani tuosta. En herkuttele pettämisellä, aktiuvisesti yritän ihastuksen unohtaa ja takoa päähäni järkeä. Välillä heikkoina hetkinä saatan hänestä haaveilla ja antaa tulla fantasioihini. Otan kyllä kaikista neuvoista vaarin, mitä täällä on kirjoitettu. Voi hyvin olla, etten tiedä tuosta sinun "oikeasta rakkaudesta" mitään, sillä ei ole kuin tästä omasta kokemusta, ja edelleen, olen onnellinen ja päivittäin kiitän ja ihmettelen, kuinka hyvä mies minulla on! Siltikin mielessäni on pienen pieni ongelma kohta, joka sallii tuon miehen työkaverin tulla uniini yms. En ole siis täydellinen ihminen.
Kiität ja olet onnellinen kuinka hyvä mies sinulla on. Asia on todella hyvä sinulle, ja on syytäkin olla onnellinen. Mutta rakkaudesta. Entäpä jos hän ei jostain syystä olekaan hyvä sinulle? Listaa paperille miehesi KAIKKI ominaisuudet joista hänessä pidät, ja miksi häntä rakastat. Kun kaikki ominaisuudet ovat paperilla, jaa ne kahteen ryhmään. 1. Hyväksikäyttöominaisuudet, eli kaikki ne ominaisuudet joista on sinulle jotain hyötyä, tai ne ominaisuudet jotka antavat sinulle jotain mitä haluat. 2. Muut ominaisuudet. Jos ryhmään kaksi jäi jotain, on mahdollista että sinä rakastat miestäsi, ja että sinulla on tosiaankin hyvä ystävä ja rakas kumppani. Ole rehellinen tätä tehdessäsi, tulos saattaa yllättää sinut, kuinka paljon rakkaudeksi kutsuttu asia ihmisillä perustuu pelkkään omaan etuun, ja hyväksikäyttöön.
Jos todellista rakkautta haluat nähdä, käy sairaalan pitkäaikaisosastolla! Toinen puolisoista makaa sängyssä, ja toinen tulee kerta toisensa jälkeen lukemaan kumppanilleen kirjoja, vaikka ei saa toiselta yhtään mitään. Siinä sinulle esimerkki siitä, mitä oikea rakkaus on. Se ei todellakaan ole mitään tunteen paloa, vaan vakaa tahdon päätös rakastaa toista ja kohdella toista rakkaudella. Rakkaus tarkoittaa että kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Tahtoisitko että miehesi haaveilee jostakin sinun työkaveristasi salaa?? Niinpä niin...
Äkkiseltään ajateltuna ryhmään 2. jäisi kyllä asioita, mutta tähän pitää kyllä perehtyä ajan kanssa. Mutta mietin tätä, että kyllähän hyödyn suuresti siitä, että mies on lapsirakas ja hoitaa lapsiamme ja haluaa heidän parastaan aina, ja se on yksi syy, kumpaan ryhmään? Ei ole kovin helppoa jakaa asioita noihin ryhmiin.
Itse asiassa olen ollut töissä vanhustenpalveluiden piirissä, ja muutaman tällaisen pariskunnan tavannut. Toki harvinaisia ovat hekin nykypäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kait se yks pano on sen väärti, että romutat koko homman. Käyhän kertomassa sille kaikki, nolaa äijäs työpaikalla, ajaudu eroon ja anna lasten nauttia koko showsta kun äippä tarvii munaa muiltakin. Mies ei anna sulle anteeksi, jos se ei ole joku onneton nyhverö.
Miten ihmiset voi pitää yhtä panoa niin korkealla, että menee muiden asioiden edelle...toivottavasti tunteroisen peuhaaminen on sen väärti että hommat kusee.
Pissis
Ikinä en mitään tällaista edes harkitsisi tosi elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta tuo! Saat kyseenalaisen maineen miehesi työpaikalla jos käyt siellä flirttailemassa toisten miesten kanssa. Ymmärrän että kotona on tylsää mutta joku raja!
Tiedän sen, ja yritänkin hillitä itseäni. Välillä on kausia, etten mieti häntä ollenkaan, naureskelen itselleni, että mitä muka näinkään hänessä. Mutta sitten tulee taas kausi, etten saa häntä mielestäni ja pienikim vilaus hänestä (esim kaupungilla) saa pään täyttymään hänestä.
Tätä ei ole mitään keinoa sanoa nätisti, sinä ole aivan harvinaisen tyhmä nainen!!! En viitsi edes selittää miksi, koska ainoa joka ei tajua sitä, olet sinä! Joka tulella leikkii, polttaa näppinsä, ja sinä tulet vuoren varmasti polttamaan näppisi ja kunnolla. Vain äärimmäinen idiootti kuvittelee sängyssä jotain toista kuin omaa puolisoaan! Sellaista se on kun terve itsehillintä puuttuu kokonaan. Täydellisen itsehillinnän puutteen sinussa paljastaa jo se että kirjoittelet tänne tästä asiasta, olet kiimasta sekaisin oleva pösilö, joka ei nahoissaan meinaa pysyä. Surkea tapaus kerta kaikkiaan!
Kuule fantasiointi on ihan normaalia ja todella moni ajattelee muita kuin puolisoa seksin aikana - veikkaisin, että kaikki. En tiedä esimerkiksi yhtään miestä, joka ei seksin aikana mieti muita ja se on kyllä ihan normaalia. Mistä moinen äärimmäisen voimakas reaktio? Onko ollut pahoja kokemuksia vai oletko vain harvinaisen mustasukkainen nainen?
No nyt tiedät yhden miehen joka ei seksin aikana ajattele kuin omaa puolisoa. Minä en petä omaa vaimoani, en fyysisesti enkä henkisesti. Siinä olet oikeassa että luja moraali on todella harvinainen asia tässä maailmassa! Minä en leikittele millään ajatuksilla vieraiden naisten kanssa. Joka pahalle antaa vaikka vain sormenpään, lopulta se vie koko käden.
Sehän tässä eniten ärsyttääkin, kun haluaisin myös omata lujan moraalin, enkä henkisesti pettää miestäni. Hän on aivan ihana, rakastan häntä ja Himoitsen häntä. Sen takia olenkin miettinyt, että avoin suhde voisi olla minulle sopivs. Joskus miehelle vitsillä heittänytkin idean, mutta hän ei tietenkään innostunut. Ylempi viesti voisi olla juurikin hänen kirjoittamansa. Ap
Jos kerran avointa suhdettakin olet miettinyt, totuus on vain se että oikeasta rakkaudesta sinä et tiedä yhtään mitään, et edes alkeita! Sinun "rakkaus" on vain himoa ja tarvitsemista, joista kumpaakaan ei ole todellinen rakkaus. Sinä et myöskään halua lujaa moraalia, vaan suorastaan nautit kevytkenkäisyydestäsi, ja nautit henkisestä pettämisestäkin, kun asialla annat itsesi herkutella. Valhetta ja vääryyttä olet korviasi myöten täynnä.
En ole siis oikeasti tosissani ajatellut, että haluaisin muuttaa suhteemme avoimeksi, vaan miettinyt, että jos nyt olisin vapailla markinoilla, en välttämättä hyppäisi näin naimisiin ja yksiavioisuuteen. Tottakai vastuuni tästä liitosta kannan, enkä ole eroamassa ja edelleen rakastan miestäni (oli se sitten oikeaa rakkautta mielestäsi vai tarvitsemista jne). Olemme olleet yli 9 v yhdessä joista suurimman osan naimisissa ja lapsiakin on enemmän kuin kaksi. Ja olemme alle 30-v molemmat. On omakotitalo ja autoja ja kaikki erittäin hyvin. Koen tämän olevan joku ihme vaihe, jolla pönkitän itsetuntoani, kuvittelemalla jonkun olevan ihastunut minuun, ja haikailevan minua saavuttamattomana unelmana. Onko siinä oikeassa rakkaudessa koko ajan mieletöntä hehkua toista kohtaan, ettei muita huomaakaan vielä vuosien ja vuosien päästä? Edelleen, en ole kertaakaan harkinnut eroavani.
Ei se rakkaus koskaan ole mitään mieletöntä hehkua, kuten sanoin, sinä et tiedä rakkaudesta yhtään mitään. Rakkaus on vakaa ja vahva tahdon päätös rakastaa toista ihmistä. Tämä tahdon päätös estää huomaamasta muita vielä vuosienkin päästä. Et ehkä eroa harkitse, koska itsekkäistä syistä tarvitset miestäsi, vaikka et miestäsi oikeasti rakastakaan, mutta pettämisellä herkuttelet niin että silmät kiiluvat ja kuola vain roiskuu paidalle.
Ihmiset antavat täällä sinulle neuvoja miten unohtaa sinun ihastuksesi. Minä olen sitä mieltä että sinun neuvominen on täysin turhaa hommaa. Myrkyllisestä lähteestä on täysin mahdotonta saada raikasta, juomakelpoista vettä.
Silmiä avaavaa lukea tällaista tekstiä, vaikka kovin ikävältä se tuntuukin. Enkä tunnista itseäni, enkä avioliittoani tuosta. En herkuttele pettämisellä, aktiuvisesti yritän ihastuksen unohtaa ja takoa päähäni järkeä. Välillä heikkoina hetkinä saatan hänestä haaveilla ja antaa tulla fantasioihini. Otan kyllä kaikista neuvoista vaarin, mitä täällä on kirjoitettu. Voi hyvin olla, etten tiedä tuosta sinun "oikeasta rakkaudesta" mitään, sillä ei ole kuin tästä omasta kokemusta, ja edelleen, olen onnellinen ja päivittäin kiitän ja ihmettelen, kuinka hyvä mies minulla on! Siltikin mielessäni on pienen pieni ongelma kohta, joka sallii tuon miehen työkaverin tulla uniini yms. En ole siis täydellinen ihminen.
Kiität ja olet onnellinen kuinka hyvä mies sinulla on. Asia on todella hyvä sinulle, ja on syytäkin olla onnellinen. Mutta rakkaudesta. Entäpä jos hän ei jostain syystä olekaan hyvä sinulle? Listaa paperille miehesi KAIKKI ominaisuudet joista hänessä pidät, ja miksi häntä rakastat. Kun kaikki ominaisuudet ovat paperilla, jaa ne kahteen ryhmään. 1. Hyväksikäyttöominaisuudet, eli kaikki ne ominaisuudet joista on sinulle jotain hyötyä, tai ne ominaisuudet jotka antavat sinulle jotain mitä haluat. 2. Muut ominaisuudet. Jos ryhmään kaksi jäi jotain, on mahdollista että sinä rakastat miestäsi, ja että sinulla on tosiaankin hyvä ystävä ja rakas kumppani. Ole rehellinen tätä tehdessäsi, tulos saattaa yllättää sinut, kuinka paljon rakkaudeksi kutsuttu asia ihmisillä perustuu pelkkään omaan etuun, ja hyväksikäyttöön.
Jos todellista rakkautta haluat nähdä, käy sairaalan pitkäaikaisosastolla! Toinen puolisoista makaa sängyssä, ja toinen tulee kerta toisensa jälkeen lukemaan kumppanilleen kirjoja, vaikka ei saa toiselta yhtään mitään. Siinä sinulle esimerkki siitä, mitä oikea rakkaus on. Se ei todellakaan ole mitään tunteen paloa, vaan vakaa tahdon päätös rakastaa toista ja kohdella toista rakkaudella. Rakkaus tarkoittaa että kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Tahtoisitko että miehesi haaveilee jostakin sinun työkaveristasi salaa?? Niinpä niin...
Äkkiseltään ajateltuna ryhmään 2. jäisi kyllä asioita, mutta tähän pitää kyllä perehtyä ajan kanssa. Mutta mietin tätä, että kyllähän hyödyn suuresti siitä, että mies on lapsirakas ja hoitaa lapsiamme ja haluaa heidän parastaan aina, ja se on yksi syy, kumpaan ryhmään? Ei ole kovin helppoa jakaa asioita noihin ryhmiin.
Itse asiassa olen ollut töissä vanhustenpalveluiden piirissä, ja muutaman tällaisen pariskunnan tavannut. Toki harvinaisia ovat hekin nykypäivänä.
Jakaminen kahteen ryhmään on helppoa kuin heinänteko. Ajattelet vain asiaa "hyväksikäyttöominaisuudet". Jos siitä on sinulle hyötyä, on kyseessä hyväksikäyttöominaisuus. Sitten kun kaikki ominaisuudet on listattu, ja jaettu näihin ryhmiin, heität listan nro 1. roskiin ja tutkit ainoastaan sitä listaa numero 2. Jos siellä on jotain, on sinulla tosiaankin hyvä ystävä ja rakas ihminen. Ryhmän 1. ominaisuudet ovat kyllä mukavia ja tarpeellisia sinulle, mutta rakkauden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Jos rakkautesi perustuu vain listaan nro. 1. Kysymyksessä ei ole rakkaus vaan hyväksikäyttö, eikä suhteesi mieheesi tule kestämään, jos hyväksikäyttöominaisuuksien määrä putoaa alle "kriittisen" rajan. Kriittinen raja tämän kaltaisissa hyväksikäyttösuhteissa on hyvin yksilöllinen asia. Toisille riittää eroon että ei saa aivan kaikkea mitä haluaa, toisille riittää kun on edes jotain, josta itselle etua kaapii..
Aika paljon tuntuu olevan lynkkauskommentteja täällä. Jännä sinänsä, kun miettii pettämisprosentteja noin yleensäkin ja sitä, että alkaa olla tilanne se, että naiset pettävät jopa miehiä enemmän.
Joten kaikki puhtaat pulmusetko täällä vain palstailee? Vähän sama kuin joskus on älykkyysosamäärätestejä, niin yllättäen täällä palstaisista suurin osa kuuluu siihen muutamaan prosenttiin, joilla äö on yli 130😂.
Aapeehan ei käsittääkseni ole tehnyt asian eteen mitään? On vain ihastunut? Tunteita tulee ja menee. Joskus sitä vaan näkee jossain ihmisessä sitä jotain tiedostamattaan ja kolahtaa tunteisiin. Täälläkin palstamammat kuolaa milloin kenenkin julkkiksen perään ja vastailee "ketä panisin" ketjuihin ikionnellisena.
Pyh, tekopyhää sakkia sanon minä.
Hei,
myös naiset voivat kokea äärimmäisen vahvoja seksuaalisia tarpeita.
Kerroit hoitavasi kotona 2v lastasi. Kuulostaa siltä, että elämäntilanteestasi johtuen ehdit haaveilemaan miehestä. Se, että tarpeet ovat erityisen vahvat ovulaation aikaan on luonnollista. Suvunjatkamistarpeesi on silloin vahvimmillaan. Hormoonitoimintasi lienee normalisoitumassa joka saattaa voimistaa tuntemuksia.
Tunnen kaltaisiasi naisia. Tuntemuksesi ovat täysin normaaleja.
Jos tunne päästä testaamaan vierasta miestä on niin vahva, että et pysty tätä luonnollista asiaa vastustamaan niin ei kun testaamaan. Suosittelen kuitenkin, että valitset kohteeksi jonkun muun kuin miehesi työkaverin.
Terveisin,
M
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon tuntuu olevan lynkkauskommentteja täällä. Jännä sinänsä, kun miettii pettämisprosentteja noin yleensäkin ja sitä, että alkaa olla tilanne se, että naiset pettävät jopa miehiä enemmän.
Joten kaikki puhtaat pulmusetko täällä vain palstailee? Vähän sama kuin joskus on älykkyysosamäärätestejä, niin yllättäen täällä palstaisista suurin osa kuuluu siihen muutamaan prosenttiin, joilla äö on yli 130😂.
Aapeehan ei käsittääkseni ole tehnyt asian eteen mitään? On vain ihastunut? Tunteita tulee ja menee. Joskus sitä vaan näkee jossain ihmisessä sitä jotain tiedostamattaan ja kolahtaa tunteisiin. Täälläkin palstamammat kuolaa milloin kenenkin julkkiksen perään ja vastailee "ketä panisin" ketjuihin ikionnellisena.
Pyh, tekopyhää sakkia sanon minä.
Toisaalta olen tosi onnellinen näistä viesteistä mitä tänne on tullut ja lähes kaikki ovat ollert juurikin sitä mieltä, että unohda ihastus ja keskity omaan mieheen. Nykyajan hengen mukaisesti tulos olisi voinut olla ihan toinen, ja olisi oikein kehotettu hyppäämään seuraavaan mieheen. Eli siinä mielessä lynkkaus ei yhtään haittaa, sain tästä paljon järkeä taas päähäni ja erilaisia näkökulmia pohtia omaa elämääni ja parisuhdettani (muutamilta oikeasti viisaan ja kokeneen kuuloisilta vastaajilta). Onhan osa vastauksista ihan provoja. Ap
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopeta tuo! Saat kyseenalaisen maineen miehesi työpaikalla jos käyt siellä flirttailemassa toisten miesten kanssa. Ymmärrän että kotona on tylsää mutta joku raja!
Tiedän sen, ja yritänkin hillitä itseäni. Välillä on kausia, etten mieti häntä ollenkaan, naureskelen itselleni, että mitä muka näinkään hänessä. Mutta sitten tulee taas kausi, etten saa häntä mielestäni ja pienikim vilaus hänestä (esim kaupungilla) saa pään täyttymään hänestä.
Tätä ei ole mitään keinoa sanoa nätisti, sinä ole aivan harvinaisen tyhmä nainen!!! En viitsi edes selittää miksi, koska ainoa joka ei tajua sitä, olet sinä! Joka tulella leikkii, polttaa näppinsä, ja sinä tulet vuoren varmasti polttamaan näppisi ja kunnolla. Vain äärimmäinen idiootti kuvittelee sängyssä jotain toista kuin omaa puolisoaan! Sellaista se on kun terve itsehillintä puuttuu kokonaan. Täydellisen itsehillinnän puutteen sinussa paljastaa jo se että kirjoittelet tänne tästä asiasta, olet kiimasta sekaisin oleva pösilö, joka ei nahoissaan meinaa pysyä. Surkea tapaus kerta kaikkiaan!
Kuule fantasiointi on ihan normaalia ja todella moni ajattelee muita kuin puolisoa seksin aikana - veikkaisin, että kaikki. En tiedä esimerkiksi yhtään miestä, joka ei seksin aikana mieti muita ja se on kyllä ihan normaalia. Mistä moinen äärimmäisen voimakas reaktio? Onko ollut pahoja kokemuksia vai oletko vain harvinaisen mustasukkainen nainen?
No nyt tiedät yhden miehen joka ei seksin aikana ajattele kuin omaa puolisoa. Minä en petä omaa vaimoani, en fyysisesti enkä henkisesti. Siinä olet oikeassa että luja moraali on todella harvinainen asia tässä maailmassa! Minä en leikittele millään ajatuksilla vieraiden naisten kanssa. Joka pahalle antaa vaikka vain sormenpään, lopulta se vie koko käden.
Sehän tässä eniten ärsyttääkin, kun haluaisin myös omata lujan moraalin, enkä henkisesti pettää miestäni. Hän on aivan ihana, rakastan häntä ja Himoitsen häntä. Sen takia olenkin miettinyt, että avoin suhde voisi olla minulle sopivs. Joskus miehelle vitsillä heittänytkin idean, mutta hän ei tietenkään innostunut. Ylempi viesti voisi olla juurikin hänen kirjoittamansa. Ap
Jos kerran avointa suhdettakin olet miettinyt, totuus on vain se että oikeasta rakkaudesta sinä et tiedä yhtään mitään, et edes alkeita! Sinun "rakkaus" on vain himoa ja tarvitsemista, joista kumpaakaan ei ole todellinen rakkaus. Sinä et myöskään halua lujaa moraalia, vaan suorastaan nautit kevytkenkäisyydestäsi, ja nautit henkisestä pettämisestäkin, kun asialla annat itsesi herkutella. Valhetta ja vääryyttä olet korviasi myöten täynnä.
En ole siis oikeasti tosissani ajatellut, että haluaisin muuttaa suhteemme avoimeksi, vaan miettinyt, että jos nyt olisin vapailla markinoilla, en välttämättä hyppäisi näin naimisiin ja yksiavioisuuteen. Tottakai vastuuni tästä liitosta kannan, enkä ole eroamassa ja edelleen rakastan miestäni (oli se sitten oikeaa rakkautta mielestäsi vai tarvitsemista jne). Olemme olleet yli 9 v yhdessä joista suurimman osan naimisissa ja lapsiakin on enemmän kuin kaksi. Ja olemme alle 30-v molemmat. On omakotitalo ja autoja ja kaikki erittäin hyvin. Koen tämän olevan joku ihme vaihe, jolla pönkitän itsetuntoani, kuvittelemalla jonkun olevan ihastunut minuun, ja haikailevan minua saavuttamattomana unelmana. Onko siinä oikeassa rakkaudessa koko ajan mieletöntä hehkua toista kohtaan, ettei muita huomaakaan vielä vuosien ja vuosien päästä? Edelleen, en ole kertaakaan harkinnut eroavani.
Ei se rakkaus koskaan ole mitään mieletöntä hehkua, kuten sanoin, sinä et tiedä rakkaudesta yhtään mitään. Rakkaus on vakaa ja vahva tahdon päätös rakastaa toista ihmistä. Tämä tahdon päätös estää huomaamasta muita vielä vuosienkin päästä. Et ehkä eroa harkitse, koska itsekkäistä syistä tarvitset miestäsi, vaikka et miestäsi oikeasti rakastakaan, mutta pettämisellä herkuttelet niin että silmät kiiluvat ja kuola vain roiskuu paidalle.
Ihmiset antavat täällä sinulle neuvoja miten unohtaa sinun ihastuksesi. Minä olen sitä mieltä että sinun neuvominen on täysin turhaa hommaa. Myrkyllisestä lähteestä on täysin mahdotonta saada raikasta, juomakelpoista vettä.
Silmiä avaavaa lukea tällaista tekstiä, vaikka kovin ikävältä se tuntuukin. Enkä tunnista itseäni, enkä avioliittoani tuosta. En herkuttele pettämisellä, aktiuvisesti yritän ihastuksen unohtaa ja takoa päähäni järkeä. Välillä heikkoina hetkinä saatan hänestä haaveilla ja antaa tulla fantasioihini. Otan kyllä kaikista neuvoista vaarin, mitä täällä on kirjoitettu. Voi hyvin olla, etten tiedä tuosta sinun "oikeasta rakkaudesta" mitään, sillä ei ole kuin tästä omasta kokemusta, ja edelleen, olen onnellinen ja päivittäin kiitän ja ihmettelen, kuinka hyvä mies minulla on! Siltikin mielessäni on pienen pieni ongelma kohta, joka sallii tuon miehen työkaverin tulla uniini yms. En ole siis täydellinen ihminen.
Kiität ja olet onnellinen kuinka hyvä mies sinulla on. Asia on todella hyvä sinulle, ja on syytäkin olla onnellinen. Mutta rakkaudesta. Entäpä jos hän ei jostain syystä olekaan hyvä sinulle? Listaa paperille miehesi KAIKKI ominaisuudet joista hänessä pidät, ja miksi häntä rakastat. Kun kaikki ominaisuudet ovat paperilla, jaa ne kahteen ryhmään. 1. Hyväksikäyttöominaisuudet, eli kaikki ne ominaisuudet joista on sinulle jotain hyötyä, tai ne ominaisuudet jotka antavat sinulle jotain mitä haluat. 2. Muut ominaisuudet. Jos ryhmään kaksi jäi jotain, on mahdollista että sinä rakastat miestäsi, ja että sinulla on tosiaankin hyvä ystävä ja rakas kumppani. Ole rehellinen tätä tehdessäsi, tulos saattaa yllättää sinut, kuinka paljon rakkaudeksi kutsuttu asia ihmisillä perustuu pelkkään omaan etuun, ja hyväksikäyttöön.
Jos todellista rakkautta haluat nähdä, käy sairaalan pitkäaikaisosastolla! Toinen puolisoista makaa sängyssä, ja toinen tulee kerta toisensa jälkeen lukemaan kumppanilleen kirjoja, vaikka ei saa toiselta yhtään mitään. Siinä sinulle esimerkki siitä, mitä oikea rakkaus on. Se ei todellakaan ole mitään tunteen paloa, vaan vakaa tahdon päätös rakastaa toista ja kohdella toista rakkaudella. Rakkaus tarkoittaa että kohtele toista niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Tahtoisitko että miehesi haaveilee jostakin sinun työkaveristasi salaa?? Niinpä niin...
Äkkiseltään ajateltuna ryhmään 2. jäisi kyllä asioita, mutta tähän pitää kyllä perehtyä ajan kanssa. Mutta mietin tätä, että kyllähän hyödyn suuresti siitä, että mies on lapsirakas ja hoitaa lapsiamme ja haluaa heidän parastaan aina, ja se on yksi syy, kumpaan ryhmään? Ei ole kovin helppoa jakaa asioita noihin ryhmiin.
Itse asiassa olen ollut töissä vanhustenpalveluiden piirissä, ja muutaman tällaisen pariskunnan tavannut. Toki harvinaisia ovat hekin nykypäivänä.
Jakaminen kahteen ryhmään on helppoa kuin heinänteko. Ajattelet vain asiaa "hyväksikäyttöominaisuudet". Jos siitä on sinulle hyötyä, on kyseessä hyväksikäyttöominaisuus. Sitten kun kaikki ominaisuudet on listattu, ja jaettu näihin ryhmiin, heität listan nro 1. roskiin ja tutkit ainoastaan sitä listaa numero 2. Jos siellä on jotain, on sinulla tosiaankin hyvä ystävä ja rakas ihminen. Ryhmän 1. ominaisuudet ovat kyllä mukavia ja tarpeellisia sinulle, mutta rakkauden kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Jos rakkautesi perustuu vain listaan nro. 1. Kysymyksessä ei ole rakkaus vaan hyväksikäyttö, eikä suhteesi mieheesi tule kestämään, jos hyväksikäyttöominaisuuksien määrä putoaa alle "kriittisen" rajan. Kriittinen raja tämän kaltaisissa hyväksikäyttösuhteissa on hyvin yksilöllinen asia. Toisille riittää eroon että ei saa aivan kaikkea mitä haluaa, toisille riittää kun on edes jotain, josta itselle etua kaapii..
Joo, ajattelin tämän listauksen tehdä ihan oikeasti ajatuksella ja ajan kanssa. Tässä vaiheessa uskon, että plussan puolella mennään. Aion myös teettää miehellä, tosin pelottaa vastaus, sillä hän on monesti sanonut rakastavansa minua, koska hoidan kodin ja lapset jne. Tosin monien muiden rakkauden tunnustusten ohella, ettei ainoastaan vain näiden takia.
Alue: Aihe vapaa
Lukeeko facebook ajatukseni, kun jatkuvasti tätä miestä tarjoaa kaverikseni?