Teiniraskaus

Vierailija kirjoitti:

Minimitoimeentulotuki laskujen jälkeen on kahdelle ihmiselle 500€ kuukaudessa menojen jälkeen.

Tutki hetki vaippojen ja ruokien hintoja ja mieti tahdotko todella elää ja pakottaa mahdollisen lapsesi elämään äärimmäisessä köyhyydessä. Ei ole varaa harrastuksiin, uusiin vaatteisiin, matkoihin, laadukkaisiin ruokiin tai mihinkään uuteen. Jokaisen käyttämäsi euron joutuisit laskemaan, jottet joudu käymään leipäjonoissa.

Todennäköisesti jäisit myös yksin lapsen kanssa ja voisit vierestä seurata kuinka ikäisesi reissaavat, kouluttautuvat ja sisustavat kotejaan.

Tietenkin ajattelet että kyllähän tuohon sopeutuisi. Ei sopeudu, vuosi vuodelta köyhyys tuntuu entistä pahemmalle. Vaatteet, kodinkoneet ja tavarat hajoavat ja kuluvat. Uusia on lähes mahdotonta toimeentulotuella ostaa, ja jos on joutuu tinkimään esimerkiksi ruuasta.

Ei lapsen saaminen nuorena tarkoita köyhyyttä ja sossutukien varassa kitkuttamista varsinkaan vuosikausia. Ap:han voi käydä koulut loppuun ja hankkia sitten työpaikan.

Miksi ap:n pitäisi seurata vierestä kun muut ikäisensä reissaavat, kouluttautuvat ja sisustavat kotejaan? Hänhän voi tehdä noita kaikkia myös itse, ei lapsi ole mikään este. Surkea "voi voi, elämässä sattui yllättävä tilanne, jäänpä sossupummiksi yhyy" -asenne sen sijaan on.

Kerrot nyt jollekkin aikuiselle ja haet keskustelu apua tilanteeseesi. Terveydenhuollon henkilöt eivät saa kertoa mitään vanhemmillesi jos et sitä itse halua. Neuvola/lääkäri varmasti auttaa tai vaikka kouluterveydenhuolto alkuun.

Sinun pitää miettiä asiaa tarkasti ja tehdä sinun kannaltasi paras ratkaisu, yksin se on hankalaa joten ota yhteyttä pian terveydenhuoltoon, sieltä saat varmasti apua tilanteeseesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinun täytyy tehdä abortti. Adoptioon antaminen voi tuntua vaikealta ja silloin kaikki myös näkisivät, että olet raskaana ja niin edelleen. Menetät koko elämäsi, jos saat lapsen. Siis koko elämän. Et ole enää yhtään hetkeä koko elämässäsi vapaa. Hankkiudu lapsesta eroon. Muuta ei voi sanoa. Lapsen saaminen on joka tapauksessa tragedia, ja vielä enemmän jos on noin nuori.

Jaa. Enpä ole kuullut että kukaan olisi menettänyt elämäänsä lapsen takia ellei elämällä tarkoiteta nyt jokaviikkoista biletystä ja känniristeilyjä. Ei vuonna 2017 lapsen saaminen enää meinaa sitä että pitäisi olla 24/7 kotiorjana ilman omaa aikaa ja rahaa siihen asti että lapsi täyttää 18. Toki vauva -ja pikkulapsiaika voivat olla raskaita mutta ne eivät montaa vuotta kestä ja on niissäkin hyvät hetkensä.

Ja lapsen saamisen pitäminen tragediana on ihan vain oma mielipiteesi eikä mikään fakta. Monelle muulle oma lapsi on maailman arvokkain aarre ja lapsen saaminen suurin ilo mitä on koskaan saanut kokea.

Ei se ole maailman suurin ilo, kun omakaan henkinen ja fyysinen kehitys ei ole vielä läheskään sillä tasolla että kykenisi huolehtimaan lapsesta parhaalla mahdollisella tavalla. Toisille tosin riittää se että lapsi pysyy hengissä eikä ole väliä sillä onko lapseen aikaa, rahaa ja jaksamista.

Tiedän monia teineinä äidiksi tulleita. Kaikki ovat eronneet ja ensimmäiset vuodet lapsen kanssa ovat olleet todella rankkoja. Kaikki ovat sanoneet että kumpa olisivat tienneet mihin ryhtyvät. Yksinhuoltajan arki on rankkaa, varsinkin silloin kun oma henkinen kasvu on täysin kesken. Siihen päälle vielä huoli toimeentulosta ja mahdollinen koulussa käyminen. Myöskin suru siitä ettei lapsi saa kasvaa kokonaisessa perheessä eikä varaa ja jaksamista ole esimerkiksi omiin tai lapsen harrastuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minimitoimeentulotuki laskujen jälkeen on kahdelle ihmiselle 500€ kuukaudessa menojen jälkeen.

Tutki hetki vaippojen ja ruokien hintoja ja mieti tahdotko todella elää ja pakottaa mahdollisen lapsesi elämään äärimmäisessä köyhyydessä. Ei ole varaa harrastuksiin, uusiin vaatteisiin, matkoihin, laadukkaisiin ruokiin tai mihinkään uuteen. Jokaisen käyttämäsi euron joutuisit laskemaan, jottet joudu käymään leipäjonoissa.

Todennäköisesti jäisit myös yksin lapsen kanssa ja voisit vierestä seurata kuinka ikäisesi reissaavat, kouluttautuvat ja sisustavat kotejaan.

Tietenkin ajattelet että kyllähän tuohon sopeutuisi. Ei sopeudu, vuosi vuodelta köyhyys tuntuu entistä pahemmalle. Vaatteet, kodinkoneet ja tavarat hajoavat ja kuluvat. Uusia on lähes mahdotonta toimeentulotuella ostaa, ja jos on joutuu tinkimään esimerkiksi ruuasta.

Ei lapsen saaminen nuorena tarkoita köyhyyttä ja sossutukien varassa kitkuttamista varsinkaan vuosikausia. Ap:han voi käydä koulut loppuun ja hankkia sitten työpaikan.

Miksi ap:n pitäisi seurata vierestä kun muut ikäisensä reissaavat, kouluttautuvat ja sisustavat kotejaan? Hänhän voi tehdä noita kaikkia myös itse, ei lapsi ole mikään este. Surkea "voi voi, elämässä sattui yllättävä tilanne, jäänpä sossupummiksi yhyy" -asenne sen sijaan on.

Jostain lapsen huolehtimiseen tarvittava aika on pois. Tokihan lapsen voi heittää päiväkotiin alle vuoden ikäisenä ja lähteä opiskelemaan. Eri asia onko lapsen kasvattamisessa tavoitteena vain lapsen hengissä pitäminen vai mahdollisimman onnellisen ja kehittävän varhaislapsuuden tarjoaminen.

Opiskeluhan onkin helppoa kun on lapsi kasvatettavana ja omakin henkinen kasvu täysin kesken. Koulutuksessakin menee useampi vuosi ja kyllä 16-vuotiaalle neljäkin vuotta ajan ja rahan puutetta tuntuu vuosikausille. Ja kyllä siinä näkee vierestä kun oman ikäiset elävät normaalia teinien elämää.

Teiniäitiyttä ei pidä kaunistella, varsinkaan kun teinit itse eivät edes osaa kuvitella mihin ovat ryhtymässä.