Lue keskustelun säännöt.
Ystävä kertoi, että hänen miehensä lukee hänelle joskus iltasatuja
Ystävä väittää että se auttaa häntä nukahtamaan. Molemmat n. 25 vuotiaita. Oletko koskaan kuullut vastaavasta?Mielestäni jotenkin creepyä/karmivaa. 😐
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Tuota kutsutaan BDSM piireissä ageplayksi.
Niin että jos lukee kumppanille romaania tai vaikka sanomalehteä, se on OK, mutta satujen lukeminen ääneen on karmivaa pervoilua?😲
Merkillinen maailmankuva mammoilla. Olen lukenut kumppanille ääneen omia lempikirjojani, mielelläni lukisin ja kuuntelisin myös satuja. Ihana tapa rauhoittua yöpuulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen harkinnut äänikirjoja. Mutta toistaiseksi pysyttelen perinteisessä.
Mä tykkään molemmista. Luen paljon tavallisia kirjoja, mutta tykkään puuhailla niin että äänikirja kuuluu taustalla, pitämässä seuraa. Tai "iltasatuna", laitan äänikirjan soimaan nukkumaan mennessä.
No onhan näitä jossain yhteispsykoosissa eläviä pareja, jotka kutsuvat toisiaan iseiksi ja äideiksi kaksikin ollessaan. Ja sit on näitä kieroutuneita vanhempi-lapsisuhteisiin kuuluvia tapoja. Yäk.
Nukkumaanmenoaikakin voi siis olla täyttä pervoilua?
Miten sitten voidaan välttyä siltä, ettei jokailtainen yöpuulle vetäytyminen sisältäisi lainkaan epämääräisiä viettitoimintoja kiihdyttäviä juttuja?
Flanellipyjamat ja eri huoneet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuuntelen usein äänikirjaa iltasaduksi. Karmivaa??? Riippuu ihan kirjasta ;)
Minua se vaan rauhoittaa. Olisi ihan hauska, jos joku lukisi mulle kirjaa livenä.
Muistan kun itsellä tuli joskus silmään haava ja se oli monta päivää kipeä, ei pystynyt lukemaan eikä oikein katsomaan tv:tä/tietokoneen ruutua joten oli aika tylsää. Poikaystävä ei ole todellakaan mikään piirretty fani mutta ehdotti ihan itse illalla että kuunnellaanko muumi äänikirjaa yhdessä. Oltiin molemmat silloin jo yli 20-vuotiaita. Todella hellyyttävä muisto eikä mielestäni yhtään karmivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies lukee mulle muumeja. On englantilainen eikä ole niitä lapsena lukenut ja nyt saan kuunnella itse samalla uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa kivaa! Lukispa joku mullekin. :)
Kyllä aikuisetkin voivat tykätä saduista. Nostalgian vuoksi kiva lukea, ja kyllähän aikuinen niistä poimii asioita, joita ei lapsena ole tajunnut, niin kuin piirretyistäkin. Itse ainakin nukahdan tinnitukseni kanssa paremmin, jos saan kuunnella äänikirjaa tai jos mulle luetaan. Ei sitä tehdä siksi, että lapsettaa, tai ei me ainakaan. En minä lapsille lukisi mitään jännäreitä esim.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjojen lukeminen yhdessä on huippua! Myös äänikirjojen kuuntelu yhdessä. Katsotaanhan elokuviakin kahdestaan, miksei kirjoja voi kokea yhdessä? Enemmän siinä on vuorovaikutusta kuin leffan katselussa. Välillä kiva pysähtyä kesken lukemisen juttelemaan ja pohtimaan juonenkäänteitä tai hahmoja.
Mä luen meidän 5-veelle ja samalla tulee luettua miehellekin, kun 5 v menee iskän kanssa nukkumaan (mies menee töihin aamuyöllä ja aikaisin maate), mistä mä kannan hänet sitten omaan petiin. Jostain syystä meidän teinitkin tulee kuuntelemaan, vaikka isoja onkin. Pistän aina teatteria peliin, mikään monotoninen äänenkäyttö ei tule kysymykseenkään.
Suosikkeja ovat Viiru ja Pesonen, Pekka Töpöhäntä ja Nalle Puh. Hanhiemon satuaarteessa (oma lapsuudenaikainen kirjani) on myös hienoja tarinoita, kuten Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri.
N48 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä luen meidän 5-veelle ja samalla tulee luettua miehellekin, kun 5 v menee iskän kanssa nukkumaan (mies menee töihin aamuyöllä ja aikaisin maate), mistä mä kannan hänet sitten omaan petiin. Jostain syystä meidän teinitkin tulee kuuntelemaan, vaikka isoja onkin. Pistän aina teatteria peliin, mikään monotoninen äänenkäyttö ei tule kysymykseenkään.
Suosikkeja ovat Viiru ja Pesonen, Pekka Töpöhäntä ja Nalle Puh. Hanhiemon satuaarteessa (oma lapsuudenaikainen kirjani) on myös hienoja tarinoita, kuten Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri.
N48 v.
Luin ensin että kannat sitten iskän omaan petiin 😂
Niin, eihän aikuiset diggaa satuja.
Kuten Harry Potteria, Game of Thronesia, Tarua Sormusten Herrasta, Narniaa, Ihmemaan Liisaa, Andersenia, jne jne jne...
Vierailija kirjoitti:
Kyllä aikuisetkin voivat tykätä saduista. Nostalgian vuoksi kiva lukea, ja kyllähän aikuinen niistä poimii asioita, joita ei lapsena ole tajunnut, niin kuin piirretyistäkin. Itse ainakin nukahdan tinnitukseni kanssa paremmin, jos saan kuunnella äänikirjaa tai jos mulle luetaan. Ei sitä tehdä siksi, että lapsettaa, tai ei me ainakaan. En minä lapsille lukisi mitään jännäreitä esim.
Varsinkin muumit sopii kaikille. Ja Astrid Lindgrenin kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan lasten satuja vai ääneen muuten vaan?
Joka tapauksessa, olen kuullut aika paljon karmivampaakin.
Niin. Siinä kiteytyy aikamme kuva. Aikuiset naiset käyttäytyvät kuin pikkutytöt. Sitähän se valitettavasti nykyään on. Kun ei ole pakko aikuistua.
Vierailija kirjoitti:
Kerran täällä oli ketju, jossa kysyttiin, mitä poikkeavaa teette toisillenne. Joku kertoi, että he piilottelevat toisilleen pehmoleluja. Esim. Aamulla astiakaappiin tms.
Samaa sarjaa...
Minä ajattelin poikkeavaa on kun kummatkin pitää kuminaamaria ja vuorotellen taluttaa toista hihnassa pitkin asuntoa.
Heh, naiset hakevat usein miehestä isihahmoa, kuten tästäkin nähdään... ressukat. Mies on uusi isi..
En ole kuullut, mutta itse tein tuota exän kanssa. Siis luin ääneen iltaisin. Kuuntelen satuja äänikirjoina. Se on rauhoittavaa, en ymmärrä mitä karmivaa (satu)kirjojen ääneen lukemisessa muka on 😕