Miesten halu osallistua perheen kuluihin

En ole törmännyt moiseen, mutta tuttavapiirissäni ei ole pariskuntia, joissa olisi merkittävät tuloerot. Yleensä molempien palkat pyörivät samoissa suuruusluokissa. Näinolleen myös miehet ovat olleet hoitovapaalla ja se on maksanut perheen elämästä enemmän, joka on ollut töissä. Vuorollaan mies ja vuorollaan nainen. Yhdessä perheessä nainen ei halunnut hoitovapaallakaan laskea elintasoa kovin paljoa, joten hän tekee muutaman illan viikossa keikkatöitä. Mies hoitaa lapsia silloin, kun nainen on töissä, ja vastaavasti nainen silloin, kun mies on töissä.

Aika erikoista kyllä. Jos ollaan naimisissa, on aviopuolisoilla toisiaan koskeva elatusvelvollisuus. Elatusvelvollisuus koskee myös lapsia.

Meillä ei ole miehen kanssa tässä ongelmia. Meillä on taloudessa yhteiset rahat ja olemme perheenä vastuussa yhdessä kaikesta. Meillä mies vielä itse sanoi, että koska olen kotona hoitamassa lapsia ja kotia niin hän kokee että hänen tulee olla enemmän vastuussa taloudellisesti niin kauan kun en käy töissä.

Lapsia voi joskus tulla ilman haluamistakin.

Kuulostaa huonolta diililtä tuommoinen. Jos on avosuhde, ymmärrän ehkä vähän, mutta jos ootte avioliitossa, ei tuollaisella ole mitään tolkkua. Aikuisen ihmisen pitäisi osata sitoutua puolisonsa lisäksi myös lapseensa.

Mitä ihmettä. Missä tällaisia miehiä oikein on?

Itse ainakin pistän joka pennin yhteiseen pottiin, joka vain suinkin liikenee. Omalta tililtä maksan kuukausittain omat juoksevat menoni, ostan vaatteita, käyn parturissa, maksan puhelin- ja nettilaskut, bussikortin, lahjat juhlapäiviä varten ym. Loppu menee yhteispottiin, eli käytännössä 5/6 tuloista. Ikiomiin menoihini käytän korkeintaan sen 1/6:n, ja se ei paljon meikäläisen palkoista ole.

Yhteisistä rahoista maksetaan yhteiset kulut, koko perheen kulut. Samaten vaimoni laittaa sinne kaikki liikenevät rahat, eikä meillä kummallakaan ole erikseen edes säästötilejä.

Vaimo lähti töihin kun lapsi täytti sen 9 kk. Olin itse kotona sitten jonkin aikaa, vähän yli vuoden ikäisenä hän lähti hoitoon. Syynä tähän oli sekä rahatilanne että vaimon halu päästä takaisin työelämään. Itsekään en malttanut olla kauaa poissa töistä, olisin voinut olla pitempäänkin, mutta rahaa tarvittiin. Onneksi lapsi solahti oikein hyvin päivähoitojärjestelmään, pääsi ihanalle pph:lle ja sitten isompana päiväkotiin, jossa viihtyy ja jonne ikävöi lomien aikaan.

Meillä mies kyllä elättää meitä sen minkä pystyy pienestä palkastaan mutta anoppi kotkottaa että milloin minä aion kantaa korteni kekoon ja miksi minä en tee mitään, milloin minä teen tulevaisuuteni suunnitelmia... Hänen mielestää lapsen hoito ei siis ole mitään koska sen voisi sysätä jo päiväkotiin ja varmaan hänen mielestä miehen olisi pitänyt ottaa nainen joka enemmänkin elättäisi häntä. 

Asian voisi myös kääntää toisinpäin. Kuinka moni nainen, lapsen äiti olisi valmis yksin olemaan se perheen ainoa, joka hankkii tuloja, joilla elättää ja maksaa perheen kuluja; miehen halutessa jäädä kotiin hoitamaan lasta jne. - Varmasti on myös niitä hulttioita miehiä (ja naisiakin) jotka eivät halua osallistua yhteisiin kuluihin. Hämmentävää toki, jos tämä tulee ilmi vasta laps(i)en syntymän jälkeen. Mutta ainakaan minun palkallani ei -kiitos osaksi myös suomen verottajan- ei kovin kummoista elintasoa ylläpidetä.. Siksi haluan kannustaa mahdollista kumppanianikin omissa haaveissaan ja olemaan mahd. töissä. koska hän, korjaan me voimme silloin kaikkein parhaiten. Eli kyse ei ole vain siitä, että enkö haluaisi osallistua perheen yhteisiin menoihin, vaan enempi siitä, että olsii raskasta, hyvin raskasta olla se perheen ainoa tulonsaaja.       

Vierailija kirjoitti:

Muutama mamma jankkaa palstalla siitä, kuinka naisen rahat menee lapsen ruokiin, vaatteisiin ja tarhamaksuihin ja samaan aikaan mies haalii itselleen materiaa ja rahaa = universaali totuus?

Josko menisitte joskus haukkaamaan happea, ja jättäisitte edes osan palstan jutuista omaan arvoonsa.

Jospa ottaisit itse pääsi pois sieltä laasasämpäristä ja tajuaisit että totuus on tarua ihmeellisempää eikä  tuo ole mikään feministien keksimä satu.

Kyllä näin on tapahtunut, tapahtuu koko ajan ja tulee tapahtumaan jatkossakin koska aina löytyy lusmuja jotka ovat sitä  mieltä että  lapset ovat 100 % naisen projekti vaikka elatusvastuu on miehilläkin. Jotkut  miehet vaan haluaa olla kasvamatta aikuisiksi.

Parasta olisi ettei kukaan erehtyisi  näiden mieslasten kanssa pariutumaan tai  hankkimaan lapsia.

Kun todetaan, että "lapsi hoitoon, mies ei meitä elätä", ymmärtäisin tämän ennemmin muodossa "miehen palkka ei riitä koko perheen elantoon".

Suomessa on kyllä siedettävät palkat, mutta sietämättömän kalliit elämisen kustannukset. Kokoomus laskee keski- ja hyvätuloisten ansiotuloveroja ja räätälöi heille soveltuvia verovähennyksiä, mutta olisi vastapainoksi mieluusti nostamassa alv:ia ja muita kulutusveroja, jotka sattuvat eniten pienituloisten nahkaan. Kepu kylvää maaseudulle rahaa miljarditolkulla ja tukee "puhdasta suomalaista maataloutta" Napapiirin pohjoispuolellakin. Asumista ja elämistä Hankoniemeltä Utsjoelle. Koulukyytejä takseilla 70 kilometriä yhteen suuntaan. Kuitukaapelia jokaiseen mökkiin. Maanteitä ja metsäteitä seuduilla, joissa lähimpiin vakituisiin asumuksiin on kymmeniä kilometrejä. Tähän malliin Suomessa on menty. Entistä lähemmäs tasaveroa palkansaajille - verojen tuotot jaetaan  hulluihin tukiaisiin, palveluverkostoon ja infrastruktuuriin, jotka on täysin ylimitoitettu 5.5-miljoonaiselle kansalle.

Elintarvikkeiden hinnat ovat Luxemburgin tasoa, mutta palkkataso ei ole. Vaatteiden ja jalkineiden hinnat ovat lähes EU:n kärkeä - mutta laadun näkee jokainen katukuvasta: varsinkin pienemmissä kaupungeissa ja pikkupaikkakunnilla vähintään joka kolmas vastaantulija kulkee ikivanhoissa ryysyissä ja rikkinäisissä kengissä. Julkinen liikenne koko EU:n kallein. Ravintolaruoka ja hotelliyöpymiset sikahinnoissa. Samoin kaikki huvittelumahdollisuudet, elämää helpottavat palvelut ja alkoholi. Ainoastaan puhelin- ja nettiliittymät ovat kokonaiskustannuksiltaan selvästi pienemmät kuin länsieurooppalaisissa verrokkimaissa. Kokonaiskustannusindeksi on mukavasti tosiaan Luxemburgin ja Norjan kanssa samoilla leveleillä, mutta mitenkäs on sen palkan laita? Verotus on mitä on: käteen jäävillä palkoilla ei paljonkaan juhlaista. Lisäksi tämän maan pirullinen pimeys, kylmyys ja pitkät välimatkat vaativat todella paljon asunnoilta, ihmisiltä, liikenteeltä ja ylipäätään koko infrastruktuurilta.

Ei ihme, että tässä maassa "pakotetaan" nainen palaamaan työhön.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te hankitte perheitä noin itsekkäiden miesten kanssa? Meillä mies pitää kunnia-asianaan perheensä elättämistä.

Vai kunnia-asiana. Hauska mies.

Meille on ihan arkinen asia molemmille.

Enpä ole kaveripiirissäkään kuullut... edes niiltä joilla menee kaikki ennen tilipäivää.

Meillä  yhteisesti sovitut menot maksetaan 50-50, ja niihin kuuluu myös lapsen menot. Hoitovapaalla oltiin molemmat ja silloin palkkaa saava vastasi isommasta osasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama mamma jankkaa palstalla siitä, kuinka naisen rahat menee lapsen ruokiin, vaatteisiin ja tarhamaksuihin ja samaan aikaan mies haalii itselleen materiaa ja rahaa = universaali totuus?

Josko menisitte joskus haukkaamaan happea, ja jättäisitte edes osan palstan jutuista omaan arvoonsa.

Jospa ottaisit itse pääsi pois sieltä laasasämpäristä ja tajuaisit että totuus on tarua ihmeellisempää eikä  tuo ole mikään feministien keksimä satu.

Kyllä näin on tapahtunut, tapahtuu koko ajan ja tulee tapahtumaan jatkossakin koska aina löytyy lusmuja jotka ovat sitä  mieltä että  lapset ovat 100 % naisen projekti vaikka elatusvastuu on miehilläkin. Jotkut  miehet vaan haluaa olla kasvamatta aikuisiksi.

Parasta olisi ettei kukaan erehtyisi  näiden mieslasten kanssa pariutumaan tai  hankkimaan lapsia.

Onko tämä tosiaan totta, jos on niin millä tasolla? Minkäikäiset miehet ovat tällaisia mieslapsia? Onko tämä joku sukupolvi-ilmiö? Nettiajan itsekeskeisyyttä? Vai onko tämä joku paikallinen ilmiö? Tiettyjen koulutus- ja tuloluokkien ongelma kenties?

Voisitko täsmentää, nostaa esimerkkejä tai muta tietoa, koska itse en ole milloinkaan kohdannut tuollaista ilmiötä kuin ihan kuulopuheissa. Tai no OK, vaimoni yksi fb-tuttava (ei ole tekemisissä IRL) oli tehnyt lapsen jollekin miehelle, joka ei ollut suostunut ottamaan sitä nimilleen eikä maksanut elatusmaksuja, mutta tuo on ainoa ja aika kaukainen esimerkki josta olen välikäden kautta kuullut. Olenko ihan pullossa elänyt, vai onko tällaisia tapauksia siis monillakin ihmisillä läheisissä, ystävä- tai tuttavapiireissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama mamma jankkaa palstalla siitä, kuinka naisen rahat menee lapsen ruokiin, vaatteisiin ja tarhamaksuihin ja samaan aikaan mies haalii itselleen materiaa ja rahaa = universaali totuus?

Josko menisitte joskus haukkaamaan happea, ja jättäisitte edes osan palstan jutuista omaan arvoonsa.

Jospa ottaisit itse pääsi pois sieltä laasasämpäristä ja tajuaisit että totuus on tarua ihmeellisempää eikä  tuo ole mikään feministien keksimä satu.

Kyllä näin on tapahtunut, tapahtuu koko ajan ja tulee tapahtumaan jatkossakin koska aina löytyy lusmuja jotka ovat sitä  mieltä että  lapset ovat 100 % naisen projekti vaikka elatusvastuu on miehilläkin. Jotkut  miehet vaan haluaa olla kasvamatta aikuisiksi.

Parasta olisi ettei kukaan erehtyisi  näiden mieslasten kanssa pariutumaan tai  hankkimaan lapsia.

Onko tämä tosiaan totta, jos on niin millä tasolla? Minkäikäiset miehet ovat tällaisia mieslapsia? Onko tämä joku sukupolvi-ilmiö? Nettiajan itsekeskeisyyttä? Vai onko tämä joku paikallinen ilmiö? Tiettyjen koulutus- ja tuloluokkien ongelma kenties?

Voisitko täsmentää, nostaa esimerkkejä tai muta tietoa, koska itse en ole milloinkaan kohdannut tuollaista ilmiötä kuin ihan kuulopuheissa. Tai no OK, vaimoni yksi fb-tuttava (ei ole tekemisissä IRL) oli tehnyt lapsen jollekin miehelle, joka ei ollut suostunut ottamaan sitä nimilleen eikä maksanut elatusmaksuja, mutta tuo on ainoa ja aika kaukainen esimerkki josta olen välikäden kautta kuullut. Olenko ihan pullossa elänyt, vai onko tällaisia tapauksia siis monillakin ihmisillä läheisissä, ystävä- tai tuttavapiireissä?

Naiset nykyään puskee lapsia täysin epäkelvoille miehille, koska valtio on aina tukemassa kun paska osuu tuulettimeen. Ennen piti vähän katsoa kenen antaa uittaa vehjettään pimperossa.

Vierailija kirjoitti:

Asian voisi myös kääntää toisinpäin. Kuinka moni nainen, lapsen äiti olisi valmis yksin olemaan se perheen ainoa, joka hankkii tuloja, joilla elättää ja maksaa perheen kuluja; miehen halutessa jäädä kotiin hoitamaan lasta jne. - Varmasti on myös niitä hulttioita miehiä (ja naisiakin) jotka eivät halua osallistua yhteisiin kuluihin. Hämmentävää toki, jos tämä tulee ilmi vasta laps(i)en syntymän jälkeen. Mutta ainakaan minun palkallani ei -kiitos osaksi myös suomen verottajan- ei kovin kummoista elintasoa ylläpidetä.. Siksi haluan kannustaa mahdollista kumppanianikin omissa haaveissaan ja olemaan mahd. töissä. koska hän, korjaan me voimme silloin kaikkein parhaiten. Eli kyse ei ole vain siitä, että enkö haluaisi osallistua perheen yhteisiin menoihin, vaan enempi siitä, että olsii raskasta, hyvin raskasta olla se perheen ainoa tulonsaaja.       

Mielestäni hinaat nyt keskustelua toisaalle. Ap ei käsittääkseni yrittänyt keskustella sitä, miten pidetään kummoinen elintaso tai miksi tarvittaisiin kaksi palkansaajaa. Hän nimenomaan väittää sitä, mitä sinä jäät kuvittelemaan kontrafaktuaaliseksi hypoteesiksi. Aloittajahan nimenomaan puhuu naisista jotka joutuvat olemaan se perheen ainoa, joka hankkii tuloja muillekin kuin itselleen. Varmasti eivät haluaisi, mutta tekevät sen silti. Moni tuntuu jopa olevan valmis siihen, koska eivät usko että on vaihtoehtoja.

Minä sen sijaan haluaisin tietää, moniko normaalituloinen mies suvaitsisi sitä, että äiti käy töissä mutta sijoittaa ihan yhtä normaalit tai isommatkin tulonsa vain itseensä. Koska tästähän tässä nyt puhutaan ja vielä vakavammasta ilmiöstä - yksi ei edes hoida omia kustannuksiaan normaaleilla tuloillaan, vaan siipeilee vielä lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama mamma jankkaa palstalla siitä, kuinka naisen rahat menee lapsen ruokiin, vaatteisiin ja tarhamaksuihin ja samaan aikaan mies haalii itselleen materiaa ja rahaa = universaali totuus?

Josko menisitte joskus haukkaamaan happea, ja jättäisitte edes osan palstan jutuista omaan arvoonsa.

Jospa ottaisit itse pääsi pois sieltä laasasämpäristä ja tajuaisit että totuus on tarua ihmeellisempää eikä  tuo ole mikään feministien keksimä satu.

Kyllä näin on tapahtunut, tapahtuu koko ajan ja tulee tapahtumaan jatkossakin koska aina löytyy lusmuja jotka ovat sitä  mieltä että  lapset ovat 100 % naisen projekti vaikka elatusvastuu on miehilläkin. Jotkut  miehet vaan haluaa olla kasvamatta aikuisiksi.

Parasta olisi ettei kukaan erehtyisi  näiden mieslasten kanssa pariutumaan tai  hankkimaan lapsia.

Onko tämä tosiaan totta, jos on niin millä tasolla? Minkäikäiset miehet ovat tällaisia mieslapsia? Onko tämä joku sukupolvi-ilmiö? Nettiajan itsekeskeisyyttä? Vai onko tämä joku paikallinen ilmiö? Tiettyjen koulutus- ja tuloluokkien ongelma kenties?

Voisitko täsmentää, nostaa esimerkkejä tai muta tietoa, koska itse en ole milloinkaan kohdannut tuollaista ilmiötä kuin ihan kuulopuheissa. Tai no OK, vaimoni yksi fb-tuttava (ei ole tekemisissä IRL) oli tehnyt lapsen jollekin miehelle, joka ei ollut suostunut ottamaan sitä nimilleen eikä maksanut elatusmaksuja, mutta tuo on ainoa ja aika kaukainen esimerkki josta olen välikäden kautta kuullut. Olenko ihan pullossa elänyt, vai onko tällaisia tapauksia siis monillakin ihmisillä läheisissä, ystävä- tai tuttavapiireissä?

Tekikö lapsen omin päin kysymättä mieheltä lupaa? Tai olivatko etukäteen neuvotelleet asiasta että miten vastuu ja kulut jaetaan?

On ihan normaali tilanne ja kaikkein yleisin tilanne. Harvalla edes on varaa elättää koko perhettä. Äitiysloma ja siihen kenties muutama kuukausi hoitovapaata päälle on ihan riittävän pitkä aika pois töistä tulojen menetyksen suhteen. Muutenkin sitten tarvii jo tuulettumista.

Meilläkään ei mies mielellään laskuja maksellut. Häiritsi aina, kun kaupassa käytiin niin tosi harvoin tarjoutui maksaan. Samoin laskuista suuri osa jäi minun maksettaviksi, kun laskut vain pöydällä notkui eikä mies niitä avannut. Inhottavaa mainita, että vois osallistua, kun sitten oltiin päivä puhumatta mitään ja mökötettiin, kun asiasta sanoi.

Hyväksikäytöltä alkoi avioliitto tuntua. Minulla oli vähän paremmat tulot kuin miehellä niin laskuista kaatui minun niskaani asuntolainanlyhennys ja puolet ns pikkulaskuista ja melkein kaikki kauppakulut.

Erottu on mm noista syistä ja muutenkin siksi, kun mies oli passiivinen. Talon remontitkin jäi minun vastuulle.

Entä jos äitiysloman jälkeen mies haluaa jäädä lapsen kanssa kotiin (ja tehdä kotitöitä yms) niin kuuluko työssäkäyvän naisen sitten elättää perhe? Miksi/miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asian voisi myös kääntää toisinpäin. Kuinka moni nainen, lapsen äiti olisi valmis yksin olemaan se perheen ainoa, joka hankkii tuloja, joilla elättää ja maksaa perheen kuluja; miehen halutessa jäädä kotiin hoitamaan lasta jne. - Varmasti on myös niitä hulttioita miehiä (ja naisiakin) jotka eivät halua osallistua yhteisiin kuluihin. Hämmentävää toki, jos tämä tulee ilmi vasta laps(i)en syntymän jälkeen. Mutta ainakaan minun palkallani ei -kiitos osaksi myös suomen verottajan- ei kovin kummoista elintasoa ylläpidetä.. Siksi haluan kannustaa mahdollista kumppanianikin omissa haaveissaan ja olemaan mahd. töissä. koska hän, korjaan me voimme silloin kaikkein parhaiten. Eli kyse ei ole vain siitä, että enkö haluaisi osallistua perheen yhteisiin menoihin, vaan enempi siitä, että olsii raskasta, hyvin raskasta olla se perheen ainoa tulonsaaja.       

Mielestäni hinaat nyt keskustelua toisaalle. Ap ei käsittääkseni yrittänyt keskustella sitä, miten pidetään kummoinen elintaso tai miksi tarvittaisiin kaksi palkansaajaa. Hän nimenomaan väittää sitä, mitä sinä jäät kuvittelemaan kontrafaktuaaliseksi hypoteesiksi. Aloittajahan nimenomaan puhuu naisista jotka joutuvat olemaan se perheen ainoa, joka hankkii tuloja muillekin kuin itselleen. Varmasti eivät haluaisi, mutta tekevät sen silti. Moni tuntuu jopa olevan valmis siihen, koska eivät usko että on vaihtoehtoja.

Minä sen sijaan haluaisin tietää, moniko normaalituloinen mies suvaitsisi sitä, että äiti käy töissä mutta sijoittaa ihan yhtä normaalit tai isommatkin tulonsa vain itseensä. Koska tästähän tässä nyt puhutaan ja vielä vakavammasta ilmiöstä - yksi ei edes hoida omia kustannuksiaan normaaleilla tuloillaan, vaan siipeilee vielä lisäksi.

Vaimon sisko olisi - puheissaan - ollut innokas ns. siipeilijä. Käytännössä se oli kuitenkin mahdotonta, koska sekä hän että hänen ex-miehensä olivat molemmat yhtä persaukisia, eli ne perheen elättämiseen tarvittavat rahat taisivat tulla sossusta.

En kyllä jaksaisi elättää perhettä kovin kaksisesti omilla tuloillani, enkä kyllä jaksaisi paria kuukautta pitempään katsella, jos vaimo käyttäisi isommat tulot itseensä. Otin nahkaani jo siitä, kun vaimo sai muutaman vuoden ajan ehkä 500€ kuussa käteen enemmän palkkaa kuin minä, mutta molemmat pistimme yhteiselle tilille saman verran rahaa kuukausittain (eli vaimo pisti ne ylimääräiset 500€/kk kokonaan haisemaan).

Meillä minä pidin äitiysloman+kuukauden vanhempainvapaata, mies piti loppuosan vanhempainvapaasta sekä vuoden päivät hoitovapaata ykköseltä, joka lähti päivähoitoon kaksi vuotiaana. Kakkonen oli silloin jo aluillaan ja kakkoselta tehtiin samanlainen järjestely muuten mutta mies ei pitänyt hoitovapaata vaan minä olin puoli vuotta hoitovapaalla miehen vanhempainvapaan jälkeen ja sen jälkeen lapsi meni puolitoistavuotiaana samaan hoitopaikkaan kuin isompikin sisarut. Minä tein ja teen edelleen max. kuusituntista päivää, joskus pidän lapset perjantaisin kotona. Mies on poliisi ja minä tilitoimistoyrittäjä yhden naisen tilitoimistossani kotona.

Rahat ovat sekä yhteisiä (lastenhoitotili, jonne oltiin säästetty ennakolta ja jonne menevät lapsilisät sekä joka kuukausi molemmilta satanen sekä talletustili jonne joka kuukausi molemmilta satanen) että omia (molemmilla oma käyttelytili), laskut on sovittu etukäteen ja sovitaan kun tulee maksuja. Molemmilla muutaman kymppitonnin osakesalkut ja siten osinkotuloja, joita nostimme etenkin perhevapaiden aikana.

Me puhuttiin ennen esikoisen yrittämistä, että kauanko kumpikin haluaisi olla lapsen kanssa kotona, tai mä kysyin ihan suoraan mieheltä, että kauanko ajatteli olla. Mies halusi olla vuoden ja mäkin ajattelin, että vuoden, ja ajateltiin, että 2v sitten voi laittaa hoitoon. No lapsen synnyttyä ja vähän kasvettua todettiin molemmat, että halutaan sittenkin pitää lapsi n. 3v kotona. Mies oli lopulta kotona 1v2kk ja mä jotain 1v10kk yhteensä, mutta monessa pätkässä. Molemmat olivat yhtä kauan kotihoidontuella, jona aikana työssäkäyvä maksoi enemmän yhteisiä menoja (äitiys- ja vanhempainvapaan aikana maksoin edelleen puolet yhteisistä menoista, koska mulla oli hyvät ansiosidonnaiset rahat).

Joo, tiedän, että se mitä ihmiset sanoo ennen kuin tilanne on päällä voi olla aivan eri asia kuin mitä sitten tekevät oikeasti, mutta ainakin mulla oli ennen lapsen alulle saattamista perusteltu käsitys, että miehen mielestä lasta hoidetaan 2v kotona ja että hän myös aikoo olla lapsen kanssa kotona. Eli puhukaa asiasta kun lapsen yrityksen aloitatte.