Miesten halu osallistua perheen kuluihin

Kyllä näin meillä oli. Hoidin kuitenkin lasta kotona pidempään. Se oli mahdollista, koska olis säästänyt rahaa töissä ollessani ja kotihoidontuella. Mies hoiti omat kulunsa.

Eron jälkeen osallistuu lapsen elatukseen Kelan minimien mukaisesti, aiemmin ei siis mitenkään.  Se on iso helpotus aiempaan verrattuna!

Muutenkin tulee kyllä paljon halvemmaksi elää ilman miestä, kun kaupassa laskut piti maksaa puoliksi ja minun vielä kotona ollessani hakea usein yksin täydennystä omaan piikkiini - siis perheen yhteisiin ruokatarpeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin meillä oli. Hoidin kuitenkin lasta kotona pidempään. Se oli mahdollista, koska olis säästänyt rahaa töissä ollessani ja kotihoidontuella. Mies hoiti omat kulunsa.

Eron jälkeen osallistuu lapsen elatukseen Kelan minimien mukaisesti, aiemmin ei siis mitenkään.  Se on iso helpotus aiempaan verrattuna!

Muutenkin tulee kyllä paljon halvemmaksi elää ilman miestä, kun kaupassa laskut piti maksaa puoliksi ja minun vielä kotona ollessani hakea usein yksin täydennystä omaan piikkiini - siis perheen yhteisiin ruokatarpeisiin.

Höh :/ Perusteliko mies mitenkään, miksi ei voi osallistua?

Mä palasin töihin lapsen ollessa 10kk, koska itse halusin ja mulle kotona notkuminen ei sopinut, se oli tylsää. Mies on aina osallistunut kuluihin, maksanut kaikki päivähoitomaksut yksin, lainat, ostanut autot sekä muut pelit ja vehkeet. Ei ole ollut tarvetta ruikuttaa huonosta miehestä. Ja on muutenkin kuin taloudellisesti ihan loistoyksilö.

Todella harvoin olen kuullut tuota muualla kuin somen keskusteluissa.

Miksi te hankitte perheitä noin itsekkäiden miesten kanssa? Meillä mies pitää kunnia-asianaan perheensä elättämistä.

Kaikki menee palkasta perheeseen mitä tulee. Asuntolaina, laskut, auto, vaatteet, ruoka... Ehkä tuollaisia ap:n kuvaamiakin tapauksia on jossain muuallakin kuin Porvoossa, mutta se on 100% omaa syytä jos tuollaiseen kuvioon suostuu.

Mun mieheni puolestaan toivo, että olisin kotona kunnes lapsi on ainakin 2 v. Olin samaa mieltä. Mieheni halusi myös itse laitaa rahaa mun tillle, koska tietysti mun tulot romahti äitiysloman jälkeen,

En tiedä ketään lähipiiristä. Loisivia äijiä kylläkin, jotka makaavat työttömänä himassa ja äiti vanhempainvapaalla. Ääripäitä.

Jos sieltä kaupasta pitää ostaa omaa hyvää mieltä, esim kalliin luomun muodossa, niin en osallistu. Perustarpeisiin kyllä, ylimääräisiin en.

Miehen perustelut se, että rahat ei vaan riitä.  minu riitti, vaikka palkkani oli runsaat puolet miehen palkasta. miehen kulut oli isommat kuin minun ja lapsen yhteensä. Luulisin, että oli helpotus, kun maksoin kaupassa ostoksista enemmän kuin mitä lapsen kanssa kulutimme ja osani asumisesta ym.

No mies ei vaan präjännyt palkallaan, edelleen on aina rahat loppu paljon ennen tilipäivää, kuten ennen lastakin. No onkos ihme, kun joutuu pärjäämään yksin ja vielä maksamaan 150 elatusta lapsestaankin...

Ehkä meillä oli erilainen tausta, mies tottunut syömään ulkona lounastauolla, minulla ei ollut edes mahdollisuutta kuin tehdä eväät töihin enkä niihin tuhlannut. Miehen mielestä esim. vaatteet maksaa, kirpparit haisee jne.. Minä ostin omat kirpparilta, halvalla ja tein itsekin jotain. Miehet käy parturissa, baarissa, käyttää enemmän alkoholia, on kalliita harrastuksia, autoja jne. Ei mulla ole, käytän julkisia ja kävelen ja pyöräilen yms.

Suoraan sanen on vaikea tajuta, miten kuitenkin aika kohtuullisesti elävä mies saa palkkansa kulumaan parissa viikossa vielä keski-ikäisenäkin. Minuun ja lapseen ei siis koskaan ole rahojaan käyttänyt, se on selvä.

Edellinen siis 9:ltä, unohtui.

Ja kyllä tämä jotenkin yllätyksenä tuli, mutta en kyllä keneltäkään mitään ole odottanut enkä yleensäkään saanut. Siis miehiltä.

Vierailija kirjoitti:

Miehen perustelut se, että rahat ei vaan riitä.  minu riitti, vaikka palkkani oli runsaat puolet miehen palkasta. miehen kulut oli isommat kuin minun ja lapsen yhteensä. Luulisin, että oli helpotus, kun maksoin kaupassa ostoksista enemmän kuin mitä lapsen kanssa kulutimme ja osani asumisesta ym.

No mies ei vaan präjännyt palkallaan, edelleen on aina rahat loppu paljon ennen tilipäivää, kuten ennen lastakin. No onkos ihme, kun joutuu pärjäämään yksin ja vielä maksamaan 150 elatusta lapsestaankin...

Ehkä meillä oli erilainen tausta, mies tottunut syömään ulkona lounastauolla, minulla ei ollut edes mahdollisuutta kuin tehdä eväät töihin enkä niihin tuhlannut. Miehen mielestä esim. vaatteet maksaa, kirpparit haisee jne.. Minä ostin omat kirpparilta, halvalla ja tein itsekin jotain. Miehet käy parturissa, baarissa, käyttää enemmän alkoholia, on kalliita harrastuksia, autoja jne. Ei mulla ole, käytän julkisia ja kävelen ja pyöräilen yms.

Suoraan sanen on vaikea tajuta, miten kuitenkin aika kohtuullisesti elävä mies saa palkkansa kulumaan parissa viikossa vielä keski-ikäisenäkin. Minuun ja lapseen ei siis koskaan ole rahojaan käyttänyt, se on selvä.

Siis jos perustelut on, että rahat ei riitä... Sen vuoksi ei voi osallistua kauppalaskuun. Saisi sitten pärjätä illat ja viikonloput sillä työpaikkalounaalla...

Vierailija kirjoitti:

Usein olen keskustelupalstoilta lukenut, sekä kavereilta kuullut, että suomalaiset miehet eivät mielellään osallistuisi perheen elättämiseen. Esim. jos kotona on pieni vauva/lapsi, äidin tulisi pian äitiysloman päätettyä viedä vauva hoitoon ja lähteä töihin, koska "mies ei meitä elätä" tms. Oletteko paljon kuulleet tällaisesta ja onko tämä tosiaan noin yleistä millaisen kuvan saa? Harmillista, jos yhdessä on perhe hankittu, mutta äiti ei voi esim. hoitaa lasta kotona, koska isä ei halua osallistua elättämiseen...

Jaa ainakin oma mies hoitaa meillä kaiken eli ruoat, siivoukset, maksaa laskut, kaiken sillä välin kun minä olen äitiyslomalla, ja ihan hyvin tämä järjestely sujuu. mies on jopa haluaa että en tee mitään muuta kuin keskityn hoitamaan tytärtämme

Oma mieheni on taloudellisesti erittäin tarkka, aina ollut. Kun ostimme ensimmäisen yhteisen asunnon 11v sitten, minulla oli pienempi palkka kuin miehellä, aika paljonkin pienempi. Kun pankissa käytiin sopimassa lainan maksuun liittyviä asioita, sanoi mies, että avataan yksi yhteinen tili, minne menee kaikki, ja mistä lähtee kaikki. Tämä on meillä toiminut siitä lähtien täydellisesti. Rahasta ei riidellä. Toki toimii, jos kulutustottumukset ovat edes lähelle samanlaiset. Nyt kun on pari lasta, menevät myös lasten kulut tältä yhteiseltä tililtä. 

Mies ei lasta halunnut, mutta siihen kuitenkin taipui. Koska halusin lapsen yksin, siitä myös yksin vastasin.

Ihmettelen, että miksi tällaisista asioita ei keskustella etukäteen? Itsekin halusin lasta ja minun mielestä on ok, että vaimo jää kotiin pienen lapsen kanssa ja minä hoidan isomman osan juoksevista kuluista. En olettanutkaan, että kaikki jaetaan tasan, koska minä tienaan enemmän. Jos omat rahat ovat noin tärkeät ja niitä ei halua käyttää lainkaan perheen elättämiseen, niin kannattaa pysyä sinkkuna.

Itse hämmästyn aina samaa kun luen näitä juttuja, "minä en mieheni rahoilla elä, lapsi hoitoon kun täyttää 9kk!" mutta sillä lapsella on isäkin.. Sinähän hoidat sitä miehenkin lasta! Ihme ajatus joillain naisilla että heille on kunnia asia hoitaa ja maksaa ihan kaikki yksin. Voitte toki tehdä niin mutta Sittenhän olet yh.

On kyllä yleistä. Varmaan yleisempää mitä muissa maissa joissa on perinteisemmät arvot voimassa eli "mies on perheen pää ja elättäjä" ja huolehtii perheestään.

Yleisimmin se varmasti menee näin että äiti elää ja käyttää sen hänelle myönnetyn sosiaalituen ja sitten kun se ei enää riitä ja säästöt on käytetty, niin äidin on palattava töihin. Äitiysloman alussahan tuki on ihan ok, mutta kun tippuu jatkossa muutamien satojen kuukausittaiselle tuelle, niin eihän sillä pysty sitä lasta elättämään.

Jonkin verran tähän törmää IRL, mutta harvemmin. En kyllä ihmettele, eihän sitä kehtaa sanoa muille ettei lapsen isä auta kuluissa. Sitten näillä palstoilla taas moni kehtaa nimettömänä tunnustaa että näin se menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näin meillä oli. Hoidin kuitenkin lasta kotona pidempään. Se oli mahdollista, koska olis säästänyt rahaa töissä ollessani ja kotihoidontuella. Mies hoiti omat kulunsa.

Eron jälkeen osallistuu lapsen elatukseen Kelan minimien mukaisesti, aiemmin ei siis mitenkään.  Se on iso helpotus aiempaan verrattuna!

Muutenkin tulee kyllä paljon halvemmaksi elää ilman miestä, kun kaupassa laskut piti maksaa puoliksi ja minun vielä kotona ollessani hakea usein yksin täydennystä omaan piikkiini - siis perheen yhteisiin ruokatarpeisiin.

Höh :/ Perusteliko mies mitenkään, miksi ei voi osallistua?

Muija eroaa kuitenkin. Mitä siihen 'perheeseen' satsaa kuin sen minimin.

Muutama mamma jankkaa palstalla siitä, kuinka naisen rahat menee lapsen ruokiin, vaatteisiin ja tarhamaksuihin ja samaan aikaan mies haalii itselleen materiaa ja rahaa = universaali totuus?

Josko menisitte joskus haukkaamaan happea, ja jättäisitte edes osan palstan jutuista omaan arvoonsa.