Lue keskustelun säännöt.
Avioero ja ositus
14.11.2017 |
Jos pariskunta on asunut erillään vuosia eikä kumpikaan enää edes asu siina asunnossa jossa joskus asuivat yhdessä, vaikuttaako tämä tilanne osituksen toimittamiseen miten, jos pari sitten lopulta saa aikaiseksi erota ihan virallisestikin? Oletetaan että toinen on säästäväinen ja on hankkinut itselleen mukavan talon ja muutakin omaisuutta, toinen humputellut kaiken menemään. Ja jos mitään avioehtoa ei ole.
Sivulla http://lakineuvo.fi/lakineuvo/241/avioliitto-avioero-ja-omaisuuden-osit… lukee "Ositusta voidaan sovitella myös kohtuusnäkökohtien perusteella". Voisiko sellaista soveltaa tähän tapaukseen? Ja kuka lopulta päättää, miten ositus tehdään?
(Huom. en ole tuollaisessa tilanteessa itse. Kunhan kiinnostaa.)
Kommentit (5)
Osituksen saa tehdä ihan miten haluaa, jos ja kun kumpikin osapuoli siihen suostuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://oikeus.fi/fi/index/esitteet/avioliittolaki/puolisoidenomaisuudenjako.html
"Kun osituksen sovittelua harkitaan, on erityisesti otettava huomioon:
avioliiton kestoaika
puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden säilyttämiseksi ja kartuttamiseksi
muut näihin verrattavat, puolisoiden taloutta koskevat seikat."
Sitähän se kohtuullistaminen tarkoittaa. En ole juristi, mutta niin sen voinee tulkita. Muutosta on varmaan tehty joku ilmoitus, eli siitä voidaan katsoa ns. asumuseron alkaneen. Mutta Suomen oikeuslaitoshan ei aina ole reilu...kannattaa se ero laittaa jo lähtiessä vireille, koska kun asiat pitkittyy, ne mutkistuu. Se on vanha totuus.
Vierailija kirjoitti:
Osituksen saa tehdä ihan miten haluaa, jos ja kun kumpikin osapuoli siihen suostuu.
Juuri näin. Ja jos ei päästä sopuun ja päädytään oikeuteen, niin kalliiksi tulee.
Jos pariskunta pääsee itse sopimukseen, niin he voivat jakaa omaisuutensa niin kuin haluavat.
Jos sopimukseen ei päästä, niin perussääntö on se, että netto-omaisuus jaetaan puoliksi. Laki antaa tällaisessa tapauksessa oikeudelle mahdollisuuden sovitella ositusta, mutta kukaan ei osaa varmasti sanoa, mihin ratkaisuun oikeus päätyy. Yleensä oikeuskäytännössä puoleksi jaosta on saatettu poiketa silloin, jos avioliitto on kestänyt noin kaksi vuotta tai lyhyemmän aikaa. Ei kuulosta siltä, että tässä tapauksessa olisi kysymys niin lyhyestä avioliitosta. Toki enemmän omistavan kannattaa tuoda esiin asumisero ja se, että iso osa omaisuudesta on karttunut sen jälkeen, mutta lopputulos on silti epävarma.
Joka tapuksessa kannattaa hoitaa viralliset paperit nyt, jos ei halua perillisille suurta harmia siinä vaiheessa, kun puolisoista toinen kuolee. Ja mitä pitempään tässä vitkutellaan, niin sitä suurempi omaisuuserosta todennäköisesti tulee ja sitä suuremman summan enemmän omistava on vaarassa menettää.
Höh eikö kukaan tiedä?