KULTAINEN 60-LUKU VIIKOLLA 15

Voi kauhistus, kolinasta päätellen kuopus tyhjentää taas viileäkaappia! Mut äkkiä pitää Mirjamille kommentoida, että oon mäkin yrittänyt asennoitua niin, että toistaiseksi vaavi on aika helppohoitoinen verrattuna synnytystä seuraavaan 18-20 vuoteen. ;-D Mutkun oikeesti en jaksa tätä kivuliasta oloa enää yhtään, ja sitäpaitsi kohta se punnerrus on kuitenkin edessä niin että miksikä ei vaikka nyt sitten pääsiäisen kunniaksi! :D



Edelleen hyviä vointeja ja Bonskulle nautinnollisia käynnistelyjä! ;-)))



Jymy

Ensinnäkin Äitimiialle mä sanoisin, että tartu tilaisuuteen vain, jos siltä tuntuu. Eihän tuo pari tuntia kerran viikossa kuulosta kovin rasittavalta.

Saattaapi olla oikein hyvä henkireikä.



Onpa jännää kun on nyt niin monta ihan H-hetken kynnyksellä. Mites teillä on aikaisemmat menneet? Onko paljon mennyt yli vai miten?

Kerroitkos sä Bonita synnyttäneesi joskus Raumalla? Meidän esikoinen on nimittäin siellä syntynyt 05/98. Jäi oikein positiivisena mieleen se paikka, vaikka synnytysosasto olikin remontin takia entisellä lastenosastolla, eikä esim. äänieristys ollut ihan kunnossa. Ihmetellä täytyy, että tekivät silloin siis remontin, mutta muutama vuosi sen jälkeen kuitenkin lopettivat koko osaston.

Se on sitä nykypäivän tehotaloutta.



Tämä meidän esikoinen oli tänään korvan putkituksessa ja vaikka ei ollutkaan eka kerta, niin jotenkin se aina riipaisee lähettää oma pieni lapsi mihinkään toimenpiteeseen. No hyvinhän se meni, vaikka hän on kyllä ihmeen kiukkuinen ollut loppupäivän.



Eipä täällä muuta. Jään odottamaan kuoriutuisiko jonkun tipu jo ensi yönä, ihan pääsiäisen kunniaksi.

Meriaani rv 26+4

Onpa hauska lukea teidän loppumetriläisten tuntemuksia ja siis ei mitenkään pahanilkisesti. Oma synnytys vielä tuntuu kovin kaukaiselta. Toivottavasti nyt pääsette pian synnärille hakemaan nyyttejänne!



Me ollaan nyt reippailtu ulkona kun lopultakin meidän tie suli ja pystyy taas työntämään rattaita. Se onkin kunnon hikijumppaa kun raahaa tätä masua ja tuota 13 kiloista poitsua rattaineen. Ja raattaat vielä menee, mutta tuo kantaminen alkaa jo tosiaa olla tuskaa ja jos ei kanna, niin poitsu on kyllä aina ihan väärässä suunnassa :o( Mulla meni nyt 10kg:n painon lisäys rikki ja kun siihen lisää tuon 13kg, niin kroppa on kyllä aika tiukilla ja lantio nitisee liitoksissaan.



Just muuten vertailin Lolan kuvaa Seura-lehden kannessa, että aika saman kokoiset on masut :o) Lolallakin taitaa olla la heinäkuussa...



Mukavaa munarikasta pääsiäistä kaikille!



Tinka ja Nuppu rv 26+5

Jaajaa, kyllä se on kuulkaa niin että meilläkin se ässä pysyi vielä hihassa. Kun ei kumpaakaan hotsita, niin eihän siitä mitään tule. :-( Millai VOI olla joka ilta ihan raato kun kaatuu sänkyyn, mutta sitten kumminkin heräilee tunnin välein? Valvoinkin taas puoli kolmesta puoli viiteen ja luin vanhoja Kotivinkkejä. Hohhoh...



Esikko yskii ja pärskii edelleen, poitsu lähti kaverinsa mökille. Pakkasin täydellisen varavaatekerran mukaan, sillä ulkona sataa taas vettä kuin aisaa.



Mua ei kuulkaa huvita MIKÄÄN. *Narinaa* *Rutinaa*



Juu, Meriaani, kyllä meidän noi edelliset on tosiaan syntyneet Raumalla, tyttö 7/95 ja poitsu 11/97. Molemmat syntyi vielä siellä synnärin " oikeella" paikalla kakkos- (vai kolmos-?)kerroksessa. Kakkosesta mulla olikin aivan superihana kätilö, Eerikka Patrakka, jonka nimi on vähän erikoisena jäänyt mieleen. Rauman synnäri oli kyllä idylli ja minustakin on harmi, että se lopetettiin. Sillai tässä nykyään kaikki isot jyrää pienet, oli sitten kyse kaupoista tai kouluista tai synnäreistä. Älytöntä päätöksentekoa.



pitkäperjantain sadetunnelmissa (ääh, ehkä pitäis ajatella vaan positiivisesti, tää päivähän on enkuksi Good Friday!)

Bonita 38+6

Eli vauvan sänkyyn (sellainen rottinkinen) reunasuojus, päiväpeitto, patjaan suojapussi + kaikki on pesty ja silitetty! Pakko hehkuttaa teille rouvat, kun mies ei tajua olla ihan niin innoissaan :) Tosin meidän 2v 8 kk poitsulta sain ihanan palautteen: äiti, toi on yhtä hieno kuin Jeesuksen seimi! On kuulemma samanmuotoinen ja niinhän se taitaa ollakin.



Toivotaan että SSS:t auttaa teitä viimemetrien vaappujat ja saadaan kuulla pääsiäisvauvoista!



äitimiia ja hulppeat 33 rv

voimia vaan sulle! Täällä paistaa ihme kyllä aurinko, joten on ihan hieno päivä, lähettelen täältä säteitä (varsinkin synnytyssäteitä) sinnekin päin.



Ja meriaani: niin olen vähän miettinytkin, että ottaisin sen homman mielen virkistykseksi. Kun mieskin on sitä mieltä, että hän on ihan mielellään lasten kanssa itsekseenkin (leijonaemo kun muutoin ehkä liikaa tuppautuu joka asiaan...)



t äitimiia

Meillä se on vähemmän perinteiset roolit olleet tänään, kun mä olen tehnyt remppaa ja ukko laittoi kunnon pääsiäisaterian.

Mutta kyllä se mulle sopii, mieluummin teenkin jotain muuta kuin kokkailen. No remppa on kyllä vielä kesken ja just vilkaisin keittiöön, niin huomasin että myös siivous on jätetty mulle. Argh, on se niin väärin.



Bonita, meillä on sit ollut sama kätilö. Tämä Eerikka tuli meille ihan loppumetreillä, aika kriittisillä vielä, kun vauvalla oli napanuora tiukasti kaulan ympärillä ja siinä sai puhista kerran jos toisenkin että sai hänet ulos. Mutta oli kyllä mukava kätilö.



Olis ihan pakko vähän mennä ulkoilemaan, että saa hiukka virkeämmän olon, ei vaan tuo ilma paljoa innosta, mutta ainakin vesisade loppui.

Mukavaa perjantain jatkoa, Meriaani rv 26+5

Hyvää pääsiäistä kaikille...



Tiistaina kävin siellä käyrällä ja sen jälkeen mikään ei mennyt suunnitelmien mukaan. Kalvot puhkaistiin synnärissä melkein samantien, mutta hitaasti hyvää tulee eikä sitten vähään aikaan muuta tapahtunutkaan.



Keskiviikkona 12.4.06 klo 14.42 meille vihdoin syntyi poika jonka mitat oli 2800g ja 49cm ja pipo 34,5 eli pieni siro pikkumies. Synnytys loppupelissä oli aivan mieletön kokemus ja kiitos epiduraalin vauveli syntyi täysin kivutta (olinhan jo ehtinyt kärsiäkin).



Äsken tultiin kotiin ja täällä jo muutamat itkut on tullut hormonihuuruissa tullut itkettyä. Tulen tarkemmin kertomaan teille ihen mielenkiintoista kertomusta kun huurut hieman tasoittuu ja jaksan keskittyä hetken istumaan koneella. Ja tietty joka päivä innolla luen teidän kuulumisia ja jännäilen täysillä mukana.



Pääsiäisterkuin Vaahtis, isoveikka 1v5kk ja pääsiäispupu 2vrk

Vaahtis ja koko perhe!



Taisi olla juuri noita kuvailemiasi aikoja kuluvalla viikolla kun mies lueskeli neuvolasta saatua monistetta " lapsesi näkee päivänvalon" ja huokaisi perään kunnioittavaan sävyyn " On se vaan aika hurjaa toimintaa" . Niin sielläkin päin siis, mutta pikkumiekkonen on nyt maailmassa ja teidän perheen ilona!



Kiitos kun jaksoit pistäytyä meille kertoilemassa ja vielä kerran onnellisia ensipäiviä kotona!



terv. Juulia (omat rv:t nyt 24+3)

Hurjasti onnea Vaahtikselle!



Kovasti jo odotimmekin malttamattomina hyviä uutisia. Hyvää vointia äidille ja vauvalle sekä muulle joukkiolle!



Kevis

[color=red]♥Onnea Vaahtis koko perheelle!♥



äitimiia

Sydämelliset onnittelut pienen pojan syntymästä! :´D



Mukavaa että jaksoit tulla kertomaan uutiset näin nopeasti; kovasti täällä oli jännätty mitä teille kuuluu.



Jymy rv 37+6

Paljon onnea!!! Pianpa pääsitte kotiin, mä olen aina joutunut olemaan vauvojen keltaisuuden takia melkein viikon. Hieno homma! Nyt lepoa niin paljon kuin voit, että toivut ja hormonimyrskyt laantuu!

t. Bonita

Onnea koko perheelle ja pääsiäispupulle erityisesti maailmaantulon johdosta! Oikein rauhaisaa pääsiäistä ja toisiinne tutustumista toivottaen Mirjami



ps. melkein tuli pojastanne kertomasi perusteella " synttärikaima" , nimittäin itse täytän vuosia 11.4. :-)))

Onnea koko perheelle! Toivottavasti eka yö kotona meni hyvin ja sait levätä.

Odotamme innolla jatkokuulumisia.

T: Meriaani

Ihan sen verran on tässä pakko pikaisesti kertoa, että neljän viimeisen yön aikana olen nukkunut ehkä yhteensä korkeintaan 15 tuntia. Olo on väsynyt mutta onnellinen. Meidän vauvelilla on vähän unirytmi sekaisin joten viime yönä lopulta mukuin viidestä vaille kahdeksaan, mutta ei haittaa. Päikkäreitä en viitsi ottaa kun koitan kaiken mahdollisen ajan olla tuon isoveikan kanssa joka oli illalla 39.4 kuumeessa ja nyt pihisee melkolailla. Ei raukka oikein ymmärrä miksei voi osallistua vauvan hoitoon eikä silittää eikä suukotella.



Kertomuksen tulen kyllä ihan varmasti kirjoittamaan kun on enemmin aikaa, nyt viihdyttämään isoveikkaa kun isikin on kaupassa.



Terkuin Vaahtis

Onnentoivotukset Vaahtikselle ja Pääsiäispupulle sekä koko perheelle



toivottaa



Aadiliina ja Lula 2vko 6 pv

No, nyt kävi ekan kerran mulle niin, että pitkä teksti katosi cyberavaruuteen - eikä ota kaaliin, ei...ehei...



Mä en jaksa runoilla kaikkea uudestaan, vaan totean lyhykäisesti, että

- esikoisella on korvatulehdus, isäntä käytti sen tänään lääkärissä

- käynnisteltiin eilen isännän kanssa, mutta PÖH, tällä kertaa se ei näytäkään tepsivän! Neljä iltaa oon nyt odotellu ennakoivien suppareitten kanssa, että alkais leikki muuttua todeksi, MUTTA KUN EI. Argh!

- oon siivoillu täällä kun ajattelin, että jos kolmas ässä ei tehoa, niin joskos sitten se toka (ei näy tapahtuvan mitään)

- aurinkokin on välillä näyttäytynyt, tosin suht vähän

Tämmöstä tänään, kade oon onnenpekka Vaahtikselle, joka saa jo olla nyytin kanssa kotosalla!

t. Bonita 39+0

Kävin tänään pakollisilla ruokaostoksilla ja sorruin ostamaan upouuden pinnasängyn vauvalle. Järkeilin, että kun se on laatukamaa, säilytän sitä ja ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua esikoinen tarvitsee sitä oman perheensä käyttöön... ;D



Paluumatkalla kaupungista kotiin tyhjeni auton takarengas ja jouduin ajamaan bussipysäkille. Mies on tietenkin parhaillaan Helsingissä, mutta sain onneksi tosi nopeasti miehen työkaverin vaihtamaan renkaan. Minä en itse olisi osannut vaihtaa, enkä ehkä tämän pallon kanssa olisi päässyt kumartelemaankaan niin alas niin kauaksi aikaa, että renkaanvaihto olisi onnistunut. Siinäpä sitten nolona pyörin mahani kanssa, kun ohiajavista autoista kytättiin, että mikä tuolla on oikein ongelmana.



Se on vakiojuttu, että kun mies lähtee käymään pitemmäksi aikaa kotikonnuilleen, minun autoni alkaa aina kiukuttelemaan jostain. Onneksi nyt ei tullut mitään katastrofia, en ollut syönyt kolmeen tuntiin mitään, eikä ollut maatakaatava pissahätäkään, eikä onneksi alkanut supistelemaankaan. Sitä vähän ihmettelin, että miksi kukaan ohiajaneista autoilijoista ei pysähtynyt kysymään, onko kaikki ok, kun kuitenkin näkivät ulkomuodostani, että synnytykseen ei enää ole kovin pitkä aika. No pääasia, etten jäänyt loppupäiväksi sinne bussipysäkille.



Kokosin tuossa pinnasängyn ja luin kirjan loppuun, nyt voisi taas keksiä jotain hyödyllistä tekemistä. Hirveä ikävä on perhettä, tulisivat edes pienimmät pois reissusta, ettei tarvitsisi ikävään nääntyä.



Kevis lankalauantaitunnelmissa

Onnea Vaahtikselle ja koko perheelle poikavauvan johdosta!Tosi nopeasti olet kotiutunut!Teidän pääsiäisen vietto sujuukin sitten " onnen sumussa" !



Meillä ollut taas niin huisketta, etten ole moneen päivään ehtinyt parkkeerata koneelle.Miehen muksut olivat paripäivää ja ja silloin sitä ohjelmaa aina kummasti riittää.Olen intoutunut oikein leipomaankin,mikä on todellinen suoritus minulle.

Ja sydämeni kyllyydestä ole pessyt pyykkiä ja nauttinut joka hetkestä,kyllä uudet koneet on uudet koneet ja tuo kuivausrumpu on sitten ihana:-)))Näin vaikka onkin pääsiäinen onko kellään kokemusta noista vauvanvaatteiden rumpukuivauksesta,ole huruttunut kaikki nyt kuivata siinä,vaikka huomasin kyllä, että joissakin varsinkin Tutta-tuotteen vaatteissa oli rumpukuivaus kielletty,mitään vaatteille ei kyllä silminnähden tapahtunut. Mihinkähän kielto perustuu?Minulla kun ei aiemmin tuota rumpua ole koskaan ollut käytössä?



Täällä on nautittu ihanasta lämpimästä aurinkoisesta kelistä,toivotaan että säät suosivat loputkin pyhät!



Jaksamisia viimeisten viikkojensa kanssa pakertaville:-)



Tuah rv 29+4