Imetys ei onnistu

Jos ei näiden vinkkien jälkeen onnistu, jatkat vain suosiolla sen enempää itseäsi syyllistämättä pulloruokinnalla. Tärkeintä on että vauva syö ja saa läheisyyttä ja voi hyvin.

Tärkeintä on, että vauva saa riittävästi maitoa. Se, onko maito tissistä vai purkista ,on sivuseikka.

Itse aikoinani olin todella epätoivoinen ja oikeasti kokeilin ihan kaikkea, että imetys onnistuisi. Imetystuen "kaikki pystyy imettämään jos vain tarpeeksi yrittää" -ilmapiiri oli mielestäni syyllistävä ja ahdistava.

Kun vauva oli 4 kk annoin itselleni luvan lopettaa imettämis-yritykset. Suuri taakka poistui harteiltani. En ole huono äiti, vaikka imetys ei onnistunut.

Voi älä nyt kiusaa itseäsi enempää. Kyllä vauva kasvaa korvikkeella. Tärkeät aineet on jo saanut maidostasi, onnea siitä!

Hienon työn olet tehnyt, nyt on aika siirtyä eteenpäin. Jos vauva ei jaksa, ei se jaksa imeä.

Minulla poika ei meinannut synnärillä (2016) tarttua millään rintaani, vaikka minulla on ulkonevat nännit ja olin imettänyt niillä esikoistani pitkään. Osastolla sitten laittoivat nännin päähän sokerivettä pipetillä, niin johan poika nappasi kiinni. Ajattelin itse, että eihän vauvalle voi sokerivettä antaa, mutta kun laittoivat pienen tipan nännin päähän, niin poika alkoi syödä. Koita onko siitä apua, meillä se toimi. Eikä sitä sokerivettä tarvitse laittaa montaa kertaa. Kyllä lapsi pian hoksaa, että tuolta sitä ruokaa saa.

Minun yleiset imetysneuvoni ovat, että juo paljon (niin paljon, että melkein ällöttää), syö hyvin ja muista levätä. Mitä enemmän imetät, sitä enemmän maitoa tulee. Tissit eivät ole maidon säilytyspaikka, koska silloin maidon tulo alkaa ehtyä. Maitoa tulee lisää sekunneissa kun juot ja syöt hyvin. Eli pidä vauvaa paljon tissillä ja muista juoda ja syödä hyvin. Jos vauva ei sokerivedestä huolimatta tarraa tissiin, niin sitten vain rintapumppu esiin. Pumppaaminen on tosi työlästä, mutta sillä saat maidontulon säilytettyä. Jos alkaa tuntua liian raskaalta, niin sitten vain korviketta esiin. Minun miehestäni on kasvanut korvikkeella ihan terve mies. Ei ole allergioita ollut koskaan.

Mulla on viisi lasta joista olen saanut neljä imetettyä, yksi jäi imettämättä koska ei vaan jaksanut imeä, ei kasvanut maidollani kuten muut, koska oli rinnalla ei vaan saanut ravintoaan.. Sille ei voi yhtään mitään. Ja pumppaaminen on ihan älyttömän raskasta.

Minulle imetys oli itsestäänselvyys ja sen epäonnistuminen suunnaton pettymys. Lapsi ei oppinut oikeaa imutekniikkaa, nännit pienet kiinteä venymättömät napit, heruminen todella huonoa. Imemällä lapsi sai tunnin aikana 40 ml punnituksen perusteella. Lopulta lastenlääkäri kielsi tuntien imetysmaratonit. Siirryin sitten pelkkään pumppaamiseen: vuokrasin hyvän pumpun ja pumppasin aina vauvan syötettyäni eli aluksi 8 krt vuorokaudessa, siis myös yöllä. Oli hullun hommaa, mutta päätin tehdä sitä puoli vuotta ja niin tein. 1,5 l oli maidon tuotto päivässä kiivaimman lypsyn aikaan (sattumalta juuri muuten sen verran kuin lapsi söi pullosta). Kertalypsyllä tuli vain max 250 ml. Jotain huonosta herumisesta kertoo sekin, että maitoa ei koskaan fa falskannut, maito ei pakkautunut rintoihin eikä lopetus ollut ollenkaan vaikeaa, lopetin vain yhtenä päivänä pumppaamisen.

Kannattaa harkita, ryhtyy tuohon, mutta sai paljon ainakin äidinmaitoa. Oli raskas vauvavuosi.

Jatkan vielä...

Tuo keitetty sokerivesi voisi auttaa myös noihin tissiraivareihin, kun vauva saa heti makean maun suuhunsa. Meillä se ainakin auttoi siihen, että vauva hoksasi, että tuolta sitä ruokaa tulee.

Meillä myös se, että vauva on nukkunut samassa sängyssä meidän vanhempien kanssa on helpottanut imetyksen onnistumista. En tiedä miten keskosten kanssa toimii. Mutta meillä vauva ei siis yöllä välttämättä edes herännyt, kun tuli nälkä. Vauva vain raapi unissaan mun selkää tai rintaa ja lykkäsin tissin suuhun. Itse koin sen myös tosi helpoksi, kun ei tarvinnut nousta ylös, vaan sain jatkaa uniani saman tien.

Mä tiedän, että tämä tuntuu nyt tosi kaukaiselta, kun sanon näin, mutta imetyksessä on tärkeintä vaan, että luottaa ja uskoo siihen, että kyllä sitä maitoa tulee. Mulla ongelma ensimmäisen lapsen kohdalla oli se, että en luottanut siihen, että maito riittää, vaan kaivoin hädissäni korviketta tai pumppasin. Jos tuntuu, että tissi on tyhjä, niin juo. Olen huomannut, että kun juo vettä, niin kuluu 2 sekuntia, niin tissistä alkaa tulla taas maitoa. Eli sitä tulee tosi nopeesti. Vauva taas tyhjentää tissin kaikkein parhaiten. Mulla saattoi olla tissi täynnä maitoa, ja pumppasin sitä sähköpumpulla, mutta maito ei tullut ulos ellei vauva sitä herauttanut. Eli juo ja anna vauvan tyhjentää.

Ja muista, että korvikkeen antaminen ei ole mikään synti. Silläkin kasvaa terveitä lapsia.

Tuli vielä mieleen yksi neuvo, josta itselleni oli apua, kun otetta oli alkuun hankala löytää matalan rinnanpää takia. Eli rintaa litistetään tietyllä otteella samalla, kun vauva on ottamassa rintaa suuhunsa. Nänni kyllä alkaa muotoutua siitä kun alun hankaluuden yli pääsee ja imetys alkaa sujua. Muistelen, että sen litistämisen nimi oli joku hampurilaisote. Yritän vielä löytää ohjeen, kun en osaa itse sitä oikein selittää.

http://babyidea.fi/imetys/ipalsta/imuote.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla, että pikkuisessa on hankala hoksata miten rinnasta saa maitoa, koska on oppinut jo pullolle, josta saa maitoa helposti eri otteella. Mitä jos yrittäisit pesiä vauva kanssa eli vauva olisi sängyllä vieressäsi vaippasillaan ja sinä yläruumis paljaana. Tätä paljon pari pv. Syömistä, juomista ja lukemista sulle mukaan. Vauva saisi puoliunessa alkaa hamuilla ruokaa eli ei ehtisi tulla liian nälkä ja raivo siitä. Lypsäisit maitoa suuhun. Tutin käyttö pois kokonaan se vahvistaa väärää imuotetta. Tiheät imetykset eli maidon tuotannon nostatusta sillä tavoin. Imettää täytyy useammin alussa kuin pulloruokkia.

Mieheni on ollut kuukauden vauvana keskolassa pulloruokinnalla, anoppi oli lypsänyt tämän ajan päivällä ja yölläkin kerran ja maidot oli annettu vauvalle. Kotiin tullessa oli oppinut imemään rintaa ja pitkä imetys oli onnistunut.

Itselläni on toisessa rinnassa matala rinnanpää. Olen käyttänyt siinä rinnassa alkuun rintakumia ehkä noin viikon, että rinnanpää muotoutuu. Sairaalasta annettiin myös joku ruiskuntapainen, jolla sai imaistua nänniä pidemmäksi mutta itse koin tuon rintakumin paremmaksi. Myös maidonkerääjien pitäminen liiveissä saattaa auttaa nostattamaan nänniä esiin. Hurjasti tsemppiä! Älä ota paineita muiden kyselyistä, alku on yleensä muutenkin vähän haastavaa saatikka sitten teidän tilanteessa!

Mitenhän tuo käytännössä onnistuu muutaman myös taaperon tai leikki-ikäisen äidiltä? Nää ohjeet on kyllä välillä jostain ihan toisesta maailmasta...

Lisätään tähän vielä hullu naapuri, joka valittaa pienimmästäkin vauvan äänestä.

Minä yritin tuota jatkuvasti imettämistä ja tulos oli että maito ei siltikään noussut rintoihin. Ja nännit räjähti ihan rikki. Nännit oli pelkää mustaa arpea ja veristä haavaa. Pumppaamalla rinnoista tuli verta ja "kudosnestettä" ja tyhjissä rinnoissa kipu oli kuin salamat olisi iskeneet.

Mikään ei auttanut ja sain kyllä apua. Meillä valinta oli pakon edessä korvike.

Mutta se olikin sitten loppupeleissä hyvä ratkaisu. Vauva kasvoi ja kehittyi todella hyvin. Isäkin pystyi syöttämään vaikka yöllä. Ja vauva nukkui täydet yöt 3kk alkaen.

Itse vain sitkeästi pumppasin ja pumppasin. Noin 3-4kk iässä vauva sai vihdoin kaiken ravintonsa suoraan rinnasta. Sitä ennen ei onnistunut. Tuossa vaiheessa rinnat olivat vähän "riipahtaneet", niin että vauva sai paremmin otteen ja maidontuotanto lähtenyt kunnolla käyntiin. Kauan siinä meni, mutta onnistui lopulta. :) MUTTA pulloruokinta ei ole saatanasta, eli älä ruoski itseäsi liikaa.

Jos imetys ei onnistu ja tuottaa turhaa stressiä sekä sinulle että vauvalle kannattaa luopua siitä suosiolla, vaikka se tuntuukin kurjalta. Se ei tee sinusta huonoa äitiä ❤️

Kuule. Anna korviketta, lapsi saa siitä ravinnon. Läheisyyttä ja syliä riittävästi niin kasvaa takulla terveeksi lapseksi. Imetys ei aina onnistu eikä sen takia kannata yöuniaan menettää.

Tsemppiä <3

Vierailija kirjoitti:

Minä yritin tuota jatkuvasti imettämistä ja tulos oli että maito ei siltikään noussut rintoihin. Ja nännit räjähti ihan rikki. Nännit oli pelkää mustaa arpea ja veristä haavaa. Pumppaamalla rinnoista tuli verta ja "kudosnestettä" ja tyhjissä rinnoissa kipu oli kuin salamat olisi iskeneet.

Mikään ei auttanut ja sain kyllä apua. Meillä valinta oli pakon edessä korvike.

Mutta se olikin sitten loppupeleissä hyvä ratkaisu. Vauva kasvoi ja kehittyi todella hyvin. Isäkin pystyi syöttämään vaikka yöllä. Ja vauva nukkui täydet yöt 3kk alkaen.

En ota kantaa sinun tapaukseesi, mutta neuvona että imetyksen ei kuulu sattua, 30 sek enempää ainakaan kun vauva iskee kiinni. Huono imuote aiheuttaa kipukierteen, eli siihen on puututtava heti ennen kuin nännit haavoilla ja imetys vaarassa. Itse annoin yhtenä yönä pojan napata kiinni vähän sinne päin, aamulla oli tiehyttukos ja kuumotus sekä mustelmankaltainen kipu rinnassa joka vaati särkylääkkeen ja itku silmässä tyhjensin tissiä syötöllä. Jatkossa irrotin vauvan samantien jos ei ote tuntunut hyvältä ja kokeilin uudestaan. Vauvan saa irti kun laittaa sormen hänen suuhunsa nännin sivusta.

En lukenut kaikkia kommentteja, mutta suosittelen myös imetysapulaitetta ja ehdottomasti kannattaa syödä sarviapilakapseleita, niistä oli minulle kahdessa imetyksessä iso apu. Tsemppiä! 

Onneksi sun lapses on elossa!! Mitä väliä sen on syökö pullosta vai tissistä.? Pidä muuten vaan sylissä paljon.Ihan terveitä lapsia kasvaa korvikkeellakin, kunhan saa paljon syliä muuten

Mieti mikä on vauvan, sinun ja teidän koko perheen hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu. Koita katsoa kokonaiskuvaa äläkä tuijota vain niitä äidinmaitotippoja. Imetyksestä jatkuvasti stressaantunut ja väsynyt äiti ei ole hyvä asia sekään.

Meillä ei minun toiveistani huolimatta imetys onnistunut. Maitoa ei tullut tarpeeksi vaikka imetin tuntikausia päivässä ja kokeilin melkein kaikkia tässäkin ketjussa mainittuja vinkkejä. Neuvolasta sekä lähipiiristä kannustettiin kovasti jatkamaan yrittämistä, vaikka vauva huusi turhautumista ja nälkäänsä rinnalla joka kerta ja itse koin jatkuvasti epäonnistumisen tunteita ja melkein sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseenkin tämän asian takia. Onneksi vauvan ollessa kuusi viikkoa vanha tein päätöksen siirtyä korvikkeeseen. Olimme siis joutuneet alusta asti antamaan korviketta lisäksi, mutta tuossa vaiheessa päätin, että imetän enää vain öisin, jolloin vauva unissaan ei jaksanut hermostua hitaaseen ja vähäiseen maidontuloon. Vaikka imetys ei sujunut niin kuin olin toivonut, niin päätös siirtyä korvikkeelle oli meidän tilanteessa paras ratkaisu.

Itseäni ahdisti erittäin kovasti se, että niin monesti sain kuulla, että kyllä se maito riittää kun vaan imettää tarpeeksi usein. Ei meidän kohdalla kyllä pitänyt paikkaansa ja hormonihuuruissa sain näistä neuvoista vain kauheita syyllisyyden tunteita ja koin tekeväni kaiken väärin.

Nykyään meillä on tyytyväinen vauva ja rennompi, iloinen äiti.

Mikään määrä äidinmaitoa ei voi korvata läsnäolevaa ja hyvinvoivaa äiti, muista se. Läheisyyttä voi antaa muillakin tavoilla kuin imettämällä, meillä vauva viettää tuntikausia päivässä sylissä. Jos huomaat, että olet joka kerta imettäessäsi stressaantunut ja hermostunut, niin mieti oikeasti onko se sen arvoista. Vauva vaistoaa kyllä äidin tunnetilat. Älä ole niin ankara itsellesi, imetys on vain häviävän pieni osa äitiyttä eikä se mittaa millään tavalla sinua äitinä.

Hei

Olen itse pikkukeskosen äiti. Vauvani oli ensimmäiset 4kk sairaalassa, mutta sain imetyksen onnistumaan, joten toivoa ei kannata heittää, jos sinulla edelleen on tahtotila!

Omat vinkkini:

jos et heru pumpulle, niin pumppaa sähköpumpulla (lainaa keskussairaalasta) toisesta samaan aikaan kun imetät toisesta rinnasta. Näin saat maidon määrää lisättyä. Kun maitoa tulee helpommin, niin imetyskin on helpompaa. Vaihtele rintaa, sähköpumppu valmistelee nänniä vauvalle. 

Tuota päivärytmiä voit alkaa pikkuhiljaa muuttamaan. Lisää imetyskertoja etenkin iltoihin, niin uni saattaa pidentyä yöstä.  Ilmeisesti lapsesi ilmoittaa nälästä vasta kun sillä on jo liian nälkä, mutta rintaa voit tarjota jo aiemmin, jolloin unenepöpperössä saattaa rinta kelvata kun ei ole vielä niin nälkä.

Muista, että lapsesi kasvaa ja voimistuu koko ajan, eli imettäminen helpottuu, jos vain saat maidontuotantoa ylläpidettyä siihen asti. Määrien ei tarvitse olla isoja: itse sain pumpattua 30ml/kerta vauvan kotiutuessa. Mutta siitä se lisääntyi ahkeran pumppaamisen ja vauvan voimistumisen myötä. Muista juoda, juoda ja juoda. 

Kokonaan rinnalle siirryin ennen kuin pumpattavan maidon määrä vastasi vauvan vuorokausiannosta. Viikon verran painokäyrä jumitti paikoillaan, mutta sitten lähti reippaaseen nousuun. Itsellä oli vaaka kotona syöttöpunnituksia varten.

Lapsettomana tämän ketjun lukeminen järkyttää. Miten ihmislaji on oikeasti selvinnyt ennen, jos imetyksen onnistumiseen vaaditaan se että vauva sattuu osaamaan oikean otteen, nänni on oikeanlainen, rytmi on juuri oikeanlainen, äidin ja vauvan mielentilat ovat oikeanlaiset, äiti tietää imetyksestä suunnilleen kaiken... ja sitten vielä rinnat tulehtuvat suunnilleen jokaisesta virheliikkeestä, tai jopa ihan muuten vaan.