Olen onnellinen, kun mieheni jaksoi sen pikku lapsi ja, eikä lähtenyt litomaan
Olen onnenpekka ja onnellinen. Miehekseni sattui sellainen mies, joka kanta vastuun. Tosi kovilla on ollut masennuksen ja kiukuttelun ja pienten lasten kanssa. Ei seksiä silloin irronnut irronnut, kun olin niin poikki ja itseni kanssa vaikeaa j maan kehon ja oman pään ja öitiyden.
Pari kertaa lähti mitään sanomatta miettimään asioit, kun ei halunnut loukata, sanoa asioita, joita katuisi. Oli autossa nukkunut ja pohtinut. Ei vaan jaksanut äreää vaimoa.
Tällä hetkellä lapset on isompia ja olen töissä ja olen saanut itseäni koottua kasaan. Pitkään se vie, jos on omia sykeröitä ja muutenkin.
Että kiitos niille kumppaneille, jotka jaksatte.. Te näette.
Patistatkaa puolisoita terapiaan. Teidän ei itse tarvitse jaksaa kaikkea kantaa. Jutelkaa oma taakkaanne pienemmäksi. Hoitakaa itseänne ja hoitaka perhettä...puolisoa ja lapsia.. Jättämisellä älkää uhkailko. Se on vihon viimeinen asia, mitä masentuneelle kannattaa tehdä...silloin kun se masentunut ja uupunut heittää, että hannki itsellesi parempi/ ota ero...silloin on. Niiiiin epätoivoinen olo, että siihen ei ole kuin sitkeä oleminen ja tuki oikea..
Se joka tapauksessa menee vuorovedolla tämä perhe-elämä. Välill se heikko onkin vahva.
Jos rakkautta on ollut, niin se kyllä löytyy taas. Pitää arki van jaksaa painaa.
Kiitollinen olen. Voimia kaikille.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieläkin elää sitkeässä myytti siitä, et vain naista pitää tukea ja ymmärtää. Moni nainen suorastaan ärsyyntyy siitä, että pitäis suhtautua mieheen myötätuntoisesti.
Siinä vaan on se äitiys...se van on sellainen asia, joka ei mene kaikilla liihoitellen onnesta vaikka olisi onnellinen. Se myllertää koko ihmisen, jos siellä taustalla on vaikka mitä....
Silloin, kun nainen on pienten lasten ja vauvojen äiti, iin silloin se nainen saattaa olla väsynein koko elämänsä aikana. Haluaa olla hyvä äiti, mutta muistaako ja pystyykö huolehtimaan itsestään. Silloin sen puolison rooli on TOSI TÄRKEÄ....silloin vaan pitää jaksaaa.Saattaa tulla niitäkin aikoja, kun toinen on heikoilla ja sitä miestä se nainen tukee.
Pienten lasten kanssa ja synnyttänyt nainen. Se vaan on niin. Silloin sitä miestä eneiten tarvitaan kantajaksi ja tukijaksi ja lasten isäksi ja puolisoksi. Silloin mitataan se miehen kantti ja vaikka mitä. Siitä kiitos niille, jotka ON.
ap
Ja mitä tarkoitat pystyykö huolehtimaan nainen itsestään? Millä lailla? Miehesikö sinusta huolehtikin, kun et itse pystynyt? Vai kehutko siitä, että katsoi sinua vaikket mielistele häntä miellyttämällä ja huolehtimalla itsesi häntä varten seksikkään näköiseksi ja haluttavaksi, että jaksaa elää parisuhteessa? Apua.
En ehkä ymmärrä pointtiasi, mutta mieheni toisiaankin jaksoi kantaa ja kantoi minua jaa perhettämme silloin, kun itse en jaksanut. Siitä olen kiitollinen, että hän on sellainen kuin on.
On meillä ollut sekin aika, kun minä olin se jonka oli jaksettava. Silloin, kun on toinen heikoilla, niin sitä kannetaan eikä jätetä. Pointtini on ehkäpä sinnikkyyden puolesta huuto.
ApNiin no se on tietenkin hienoa. Mutta miehelläsi vain sattui olemaan tarvittavat henkiset työkalut siihen, miksi niistä pitää kiittää? Jos jollakulla ei ole, niin hän ei voi samaa tehdä, vaikka haluaisikin pitää perheen kasassa, ja sellaisia sitten haukutaan. Vaikka se, jolla on, ei tee mitään omaa ansiotaan.
Kyllä mä luulen, että tuossa on omalla asenteella ollut leijonanosa mukana -ja siihen voi jokainen itse vaikuttaa
Ei se asenne mitään pelasta, jos ei muuten kykene kestämään tilanteita. Usko pois, mä tiedän. Ei todellakaan. Henkistä kanttia ja kykyä se vaatii myös, ei millään asenteella saada sellaista aikaan. Halu auttaa on se asenne, mutta jos ei itse kestä, niin mitä se auttaa ja mihin se riittää? Moni on sillälailla rikottu lapsina. Sä et tiedä mitään. Kukaan, jotka haastavissa parisuhteissa pärjää ei ole pärjääjä siinä omaa ansiotaan.
:D no nyt tulee niin paksua ku olla voi.. onnea sullekin elämään! Sitä tulet tarvitsemaan kun mihinkään et voi itse vaikuttaa.
Kyllä me olemme nimenomaan valinneet tehdä töitä tämän suhteen eteen ja meidän suhde on meidän omien valintojen ja tekojen ansiosta sitä mitä se nykyään on.
Jos sunkin vanhempasi ois rankaissut sua sadistisesti kun et osaa jotain niin sä oisit niin romuna, ettei sun pikku haluillasi elämästäsi ja miten haluat kohdella muita ois mitään merkitystä.
Pikkulapsi ja mitä?
Nykyään on niin helppo saada seksipalveluita ettei pihtaaminen haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda sukupuolet vaan tuosta ja katsopa miten suhtaudutaan sitten... Ei mitään tasa-arvoa ole olemassakaan.
No kuka tätäkään aloitusta nyt arvostaa! Jos kumppanin hakuehtoihin ei laittanut, että luovuttaa vauvavuonna, niin mies toimi kuten pitikin! En arvosta. Sen sijaan tappaisin jos kusettais mua. Mun mies siis.
"Luovuttaa"?! Eli onko niin, et miehen pitää kestää mitä vaan tai se on luovuttamista? Miksei naisilta vaadita samaa? Miksi naiset oikein kannustavat toisia eroamaan sitten?
Kyllä vaadin samaa naisilta. Miten usein nainen on luovuttanut ja mies hoitaa lapset ja kaiken?
No eihän ero tarkoita et "toinen hoitaa kaiken"
No mitä kiittämistä siinä on, jos toinen tekee OSANSA?
Jaa-a. Kyllä siinä on paljon kiittämistä, että toinentekee osansa. Aika moni meinaan Jöttää tekemättä.
Etkö sinä kiitä ihmisiä...jos vakavat oven...koska se on se mikä on heidän osansa. Etkö kiitä kun sinulle tuodaan ruoka tai saat jotakin, koska se on sinulle itsestään selvyys?.. että niille kuuluu tuo ja sen toisen osa on anta sinulle se eikä otta...tai työntää vaikka väen nenäsi edestä kiinni....
Kyllä pitää osata kiittää!.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda sukupuolet vaan tuosta ja katsopa miten suhtaudutaan sitten... Ei mitään tasa-arvoa ole olemassakaan.
No kuka tätäkään aloitusta nyt arvostaa! Jos kumppanin hakuehtoihin ei laittanut, että luovuttaa vauvavuonna, niin mies toimi kuten pitikin! En arvosta. Sen sijaan tappaisin jos kusettais mua. Mun mies siis.
"Luovuttaa"?! Eli onko niin, et miehen pitää kestää mitä vaan tai se on luovuttamista? Miksei naisilta vaadita samaa? Miksi naiset oikein kannustavat toisia eroamaan sitten?
Kyllä vaadin samaa naisilta. Miten usein nainen on luovuttanut ja mies hoitaa lapset ja kaiken?
No eihän ero tarkoita et "toinen hoitaa kaiken"
No mitä kiittämistä siinä on, jos toinen tekee OSANSA?
Kiittämistä on siinä, ettei jättänyt. mikä (herra ties olis täällä monen mielestään enemmän ku ok, jos sukupuolet olis toisinpäin!)
Miksi siitä pitää kiittää??? Miksi se mies alunperinkään valitsi parisuhdetta, jos siitä pitää sitten kiittää, että osaa olla sellaisessa?
Oletko todella noin yksinkertainen?! Siksi kiitetään, ettei valinnut "helpointa" ratkaisua ja lähtenyt kävelemään. Ihmiset tekevät valintoja koko ajan. Ehkä mies ei valinnut alun perin seksitöntä vittumaista parisuhdetta?? Sellaiseen kuitenkin joutui, koska elämä on sellaista. Vaikeina aikoina punnitaan kellä on kanttia ja kellä ei ja missä itse kunkin rajat menee... Moni on tuossa vaiheessa valinnut muuta -ja se on ollut yleisesti täysin hyväksyttyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ole huoleti ap, miehesi voi lähteä myöhemminkin. Ilmeisesti siitäkään et voisi syyttää?
Toki voi. Voithan sinäkin.
Puhuin siitä asiasta, että kun on HAASTEVAA.....
Mutta ei se haittaa jos et tajua. Maalaile sinä vaan piruja seinille.
Minulla on omani.. Sinulla on omasi.
🤗👍🍀♥️♥️♥️♥️♥️Muista sinäkin, että sillä miehelläkin voi olla joskus haastavaa ja silloin ei ole sun tehtävä arvioida onko kyseessä ihan eri asia tai onko edes oikeesti haastavaa...
Kukin vuorollaan. Tsemppiä!
Toki muistan ja olen nähnyt ja kokenut senkin.
Kiitollisuuteni nousee siitä, että tiedän, ettei kaikki ole itsestään selvyyksiä.
Elämä on. Ei tätä tiedä, tän näkee ja kokee.
Ap
Mulle ei tullut edes mieleen että mies olisi lähtenyt litomaan lasten ollessa pieniä. Ei ollut mitään mitä mies olisi saanut enempää tai parempaa (paitsi ehkä hiljaisuutta ja omaa rauhaa) kodin ulkopuolelta.
Meillä parisuhde oli koko ajan ykkönen ja lapset se kirsikka kakun päällä. Kumpikin on kantanut oman vastuunsa ja tehnyt osuutensa. Ja siitä muistetaan arvostaa vielä nytkin kun kotona on enää 1 teini.
Eihän ap:kaan lähtenyt litomaan ja jättänyt miestään yksin lasten kanssa. Tämä kuitenkin on ilmeisesti itsestään selvää, sillä vain miehellä on oikeus lähteä vaikeassa paikassa litomaan ja jättää vastuut puolison kannettavaksi.
Taas törkeää tekstiä. Otsikossa on vain sanoja peräkkäin, eikä se tarkoita mitään.
Naiset taas suu vaahdossa vähättelemässä miehiä ja heidän panostaan yhteisen perheen kasvattamisessa. Todella ikävää...ei ihme että eroja on niin paljon jatkuvasti kun puolisoa ei arvosteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda sukupuolet vaan tuosta ja katsopa miten suhtaudutaan sitten... Ei mitään tasa-arvoa ole olemassakaan.
No kuka tätäkään aloitusta nyt arvostaa! Jos kumppanin hakuehtoihin ei laittanut, että luovuttaa vauvavuonna, niin mies toimi kuten pitikin! En arvosta. Sen sijaan tappaisin jos kusettais mua. Mun mies siis.
"Luovuttaa"?! Eli onko niin, et miehen pitää kestää mitä vaan tai se on luovuttamista? Miksei naisilta vaadita samaa? Miksi naiset oikein kannustavat toisia eroamaan sitten?
Kyllä vaadin samaa naisilta. Miten usein nainen on luovuttanut ja mies hoitaa lapset ja kaiken?
No eihän ero tarkoita et "toinen hoitaa kaiken"
No mitä kiittämistä siinä on, jos toinen tekee OSANSA?
Jaa-a. Kyllä siinä on paljon kiittämistä, että toinentekee osansa. Aika moni meinaan Jöttää tekemättä.
Etkö sinä kiitä ihmisiä...jos vakavat oven...koska se on se mikä on heidän osansa. Etkö kiitä kun sinulle tuodaan ruoka tai saat jotakin, koska se on sinulle itsestään selvyys?.. että niille kuuluu tuo ja sen toisen osa on anta sinulle se eikä otta...tai työntää vaikka väen nenäsi edestä kiinni....
Kyllä pitää osata kiittää!.
Oven amaaminen mulle on enemmän kuin oman osansa tekemistä, joten joo, kiitän siitä. En siitä, että joku sitoutuu kanssani perhe-elämään ja kykenee siinä olemaan, vaikka olen minäkin hankala, mutta ihminen voi aina jättää minut, jos kokee sen itselleen paremmaksi. En ala kiittää siitä, ettei jätä. Eli on mukana ja tekee osansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihda sukupuolet vaan tuosta ja katsopa miten suhtaudutaan sitten... Ei mitään tasa-arvoa ole olemassakaan.
No kuka tätäkään aloitusta nyt arvostaa! Jos kumppanin hakuehtoihin ei laittanut, että luovuttaa vauvavuonna, niin mies toimi kuten pitikin! En arvosta. Sen sijaan tappaisin jos kusettais mua. Mun mies siis.
"Luovuttaa"?! Eli onko niin, et miehen pitää kestää mitä vaan tai se on luovuttamista? Miksei naisilta vaadita samaa? Miksi naiset oikein kannustavat toisia eroamaan sitten?
Kyllä vaadin samaa naisilta. Miten usein nainen on luovuttanut ja mies hoitaa lapset ja kaiken?
No eihän ero tarkoita et "toinen hoitaa kaiken"
No mitä kiittämistä siinä on, jos toinen tekee OSANSA?
Kiittämistä on siinä, ettei jättänyt. mikä (herra ties olis täällä monen mielestään enemmän ku ok, jos sukupuolet olis toisinpäin!)
Miksi siitä pitää kiittää??? Miksi se mies alunperinkään valitsi parisuhdetta, jos siitä pitää sitten kiittää, että osaa olla sellaisessa?
Oletko todella noin yksinkertainen?! Siksi kiitetään, ettei valinnut "helpointa" ratkaisua ja lähtenyt kävelemään. Ihmiset tekevät valintoja koko ajan. Ehkä mies ei valinnut alun perin seksitöntä vittumaista parisuhdetta?? Sellaiseen kuitenkin joutui, koska elämä on sellaista. Vaikeina aikoina punnitaan kellä on kanttia ja kellä ei ja missä itse kunkin rajat menee... Moni on tuossa vaiheessa valinnut muuta -ja se on ollut yleisesti täysin hyväksyttyä.
Ei valinnutkaan seksitöntä vittumaista parisuhdetta, mutta jos mies sen yli kestää, niin varmaan hänellä on siinä omatkin motiivit kestää. En kiittele niiden mukaan elämisestä häntä.
Miksi siitä pitää kiittää??? Miksi se mies alunperinkään valitsi parisuhdetta, jos siitä pitää sitten kiittää, että osaa olla sellaisessa?