Lue keskustelun säännöt.
Taas yksi "hukkaan mennyt" päivän mun elämässä. Kahdeksaksi töihin, neljän jälkeen kaupan kautta kotiin.
13.11.2017 |
Sitten ruoka ja sitten ei muuta jaksakaan. Makaan sängyllä koneen kanssa ja tekee vaan mieli nukkua :( Mitä elämää tää tällainen on?
Kommentit (39)
Kannattaa ottaa ihan helkutin iso asuntolaina niin saa vähän "motivaatiota" töissä ainakin kolmeksi vuosikymmeneksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ajattelen asian niin, että ikäänkuin "maksatan" työnantajallani vapaa-aikani ja vapaa-ajan nautintoni.
Eli viitenä päivänä viikossa annan panokseni työnantajalle, joka maksaa mun viikonloppujen ja lomien matkustelut ja muun vapaa-ajan toimintani.
Helpottaa kummasti käydä töissä tällä ajatusmallilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta oli tuntunut tuolta pitkään. Palkkakin oli sen verran heikko ettei se motivoinut, ei myöskään itse työ. Ystäväni vinkkasi minulle aikuisopintorahasta ja nyt olen opiskellut vajaan vuoden. Nautin niin opiskelusta, että tuntuu kuin olisin ollut lomalla kaiken aikaa.
Olen ikuisesti katkera kun minulta tuo mahdollisuus evättiin. Ehdin jo aloittaa opinnot, joissa olin "haka". Työnantaja ei antanut opintovapaata, ei ole kuulemma koskaan antanut kenellekkään. En siis voinut saada aikuisopintorahaa.
Ansiosidonnainen Aikuiskoulutustuki luvattiin te-toimistosta, edellytykset siihen olivat, sillä siis.
Mutta päätös siitä tehtiin eri paikkakunnalla kuin "lupaus". Eli minulla ei ole oikeutta aikuiskoulutustukeen, koska minulla on hyvät edellytykset työllistyä alalla, josta minulla on vuosien kokemus. Siis tämä saa...nan raskas ala, johon minulle ei alunperin ole koulutustakaan ja josta yritin pois päästä.
Täällä siis ollaan myös ja aamuherätystä odotellaan
Eikös opintovapaata ole pakko antaa?
Tuon takia olen työttömänä, koska arvostan elämääni, ja ymmärrän se ainutkertaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Eikö arkipäiviin voisi keksiä jotain kivoja juttuja? Eikö mikään telkkariohjelma vaikka miellyttäisi, hyvä kahvi ja suklaa, lempiruoka, iltakävely, hyvä kirja illalla odottamassa? Minä yritän tehdä tällaisista pikkujutuista sellaisia päivän piristyksiä. Tasaista puurtamistahan se elämä enimmäkseen on.
Arkisin iltajointti on ainoa asia mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Viikonloppuja ja lomia odotellessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö arkipäiviin voisi keksiä jotain kivoja juttuja? Eikö mikään telkkariohjelma vaikka miellyttäisi, hyvä kahvi ja suklaa, lempiruoka, iltakävely, hyvä kirja illalla odottamassa? Minä yritän tehdä tällaisista pikkujutuista sellaisia päivän piristyksiä. Tasaista puurtamistahan se elämä enimmäkseen on.
Juon viiniä.
Mutten koskaan sen enempää, etten töihin pääsisi kuosissa ja ajoissa.
Pääsee vähän kivempaan tunnelmaan edes pariksi tunniksi. Koetan kuumeisesti keksiä kyllä muuta, koska eihän tämä pidemmän päälle toimi. Alkoholistiksi jo nyt määrittelen itseni, mutta mitä vielä jatkossa, jos sama linja jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vittuakos sitten käyt töissä. Mikään pakko ei ole.
Tavallaan on pakko kun en viitsi karenssia ottaa. Vielä muutama kuukausi niin saa viettää NORMAALIA elämää työttömänä. Ensinnäkin saa nukkua tarpeeksi eikä tarvi tuhlata ainoaa elämää johonkin raatamiseen.
Työttömänä vasta sitä karenssia saatkin, kun alkavat heti painostamaan ja patistelemaan ettet todellakaan saa laakereillesi jäädä lepäilemään. Työnhakukin pitää kuulemma uusia parin päivän välein, sit jos unohtuu niin karenssit napsuu.[/quote
Ai pitää vai? Itse uusin viime vuonna. Siis vuonna 2016. Ei oo tarvinnu uusia sen jälkeen. Ehkä kohta kun vuosi alkkaa tulla täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en koe, että päivä menis töissä hukkaan. Onneksi on sellainen työ, että tykkään siitä. Tänään vähän harmitti ku meni tunti ylitöiksi. Harmitus johtui siutä, että koira ootti kotona ulkoiluttajaa. Kyllähän välillä väsyttää, mut elämä on.
Voishan sitä lähteä vaikka omavaraistalouteen tai ekokommuuniin asumaan ja elämään, täällä tai ulkomailla:
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/muistatko-ramin-46-joka-jatti-tyon-ja-…
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/dosentti-tyrmaa-omavaraisuuden-ei-tarv…
http://hipit.fi/foorumi/hippi-keskustelu/suomen-ekokylat-ja-yhteisokyla…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö arkipäiviin voisi keksiä jotain kivoja juttuja? Eikö mikään telkkariohjelma vaikka miellyttäisi, hyvä kahvi ja suklaa, lempiruoka, iltakävely, hyvä kirja illalla odottamassa? Minä yritän tehdä tällaisista pikkujutuista sellaisia päivän piristyksiä. Tasaista puurtamistahan se elämä enimmäkseen on.
Juon viiniä.
Mutten koskaan sen enempää, etten töihin pääsisi kuosissa ja ajoissa.
Pääsee vähän kivempaan tunnelmaan edes pariksi tunniksi. Koetan kuumeisesti keksiä kyllä muuta, koska eihän tämä pidemmän päälle toimi. Alkoholistiksi jo nyt määrittelen itseni, mutta mitä vielä jatkossa, jos sama linja jatkuu.
Mä en viitsi ottaa arkena kun tissuttelu ei riitä. Toivon että voisin nukkua arkisin 14-16 tuntia. Aivan turhaa pyöriä hereillä arkisin kun ei ole mitään mikä edes etäisesti kiinostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Mä en koe, että päivä menis töissä hukkaan. Onneksi on sellainen työ, että tykkään siitä. Tänään vähän harmitti ku meni tunti ylitöiksi. Harmitus johtui siutä, että koira ootti kotona ulkoiluttajaa. Kyllähän välillä väsyttää, mut elämä on.
Mahtaa olla erikoinen tunne olla työssä josta tykkää? Kuulostaa jotenkin fantasialta tuollainen vaikka tuollaista oikeasti on joillakin. Tai ehkä sulla on vain lääkitys kohdillaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hauskaa" miten eri tavoin työ vaikuttaa ihmisiin. Pelkään sosiaalisia tilanteita ja töissä ahdistaa, mutta minulle työ on silti hyvin tärkeää, työttömänä päivät olivat tylsiä ja pitkiä, ei edes huvittanut tehdä mitään. Nyt työtä on klo 6-14. Töiden jälkeen voi syödä ja olla koneella. Sitten kun kyllästyn siivoan vähän, ja pelaan puolison kanssa. Välillä käydään kävelylläkin. Loppuilta menee telkkaria katsoessa.
Se huono puoli on ettei ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisi.
Terve ruumis ei töitä kaipaa eikä sairaalla saa teettää. Viisas pääsee vähemmällä. Syrjäytynyt ikuisuuskarenssissa on siis nero. Joko ensivuonna botit vapauttaa ihmiset työn orjuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on samoja fiiliksiä. Asun ulkomailla yksin ilman läheisiä, teen töitä 8-18 tai pitempäänkin, haen jotain ruokaa ja tulen tänne yksiöön katselemaan Youtubea. Kukaan ei soita eikä viestittele, enkä itsekään ota yhteyttä kehenkään. Viikonloppuisin saatan tulla perjantai-iltana kaupan kautta kotiin ja poistua asunnostani seuraavan kerran maanantaina töihin.
Näen tulevaisuuden sijaan vain mustan aukon. Ei siellä ole lapsia tai aviomiestä odottamassa. Olen jo 35 ja elämäni ainoan tapailusuhteen pilasin itse olemalla ahdistunut siitä, että joku osoitti kiinnostusta ja välittämistä. En osannut käsitellä sitä ollenkaan. Ja eihän se mies jäänyt odottelemaan kun tarjolla oli varmasti paljon itsevarmoja ja seksikkäitä naisia. Nyt yksinäisyys tuntuu kahta kauheammalta, koska hetken ajan aavistin pientä häivähdystä siitä, mitä olisi jakaa elämää jonkun kanssa.
Mistä tietää olevansa masentunut? Tästäkö?
Hyi hitto en jaksaisi tuollaista nine To five elämää hetkeäkään. Olen aina tehnyt osa-aika töitä ja hyvin pärjännyt niillä rahoilla, nyt on vielä isotuloinen mies joka osaltaan helpottaa. Miten ihmiset uhraavat koko elämänsä töille...
Vierailija kirjoitti:
Tuon takia olen työttömänä, koska arvostan elämääni, ja ymmärrän se ainutkertaisuuden.
Tuon takia olen hakeutunut opiskelemaan alaa, joka tuntuu niin mielekkäältä, että voisin tehdä sen parissa töitä vaikka saisin lottovoiton. :)
Eikö arkipäiviin voisi keksiä jotain kivoja juttuja? Eikö mikään telkkariohjelma vaikka miellyttäisi, hyvä kahvi ja suklaa, lempiruoka, iltakävely, hyvä kirja illalla odottamassa? Minä yritän tehdä tällaisista pikkujutuista sellaisia päivän piristyksiä. Tasaista puurtamistahan se elämä enimmäkseen on.