Ahdistava avioliitto
Mitä tehdä jos tajuaa elävänsä vuosien jälkeen väärän ihmisen rinnalla. On lapset ym... pitkä yhteinen historia. Onko parempi jäädä ja ajatella vain kaikkien muiden parasta. Olen aika rikki. En enää toivo elämältäni muuta kuin että lapsilla olisi kaikki niin hyvin kuin olla vain voi. Rakastan niitä yli kaiken. Itseäni en enää ajattele miltä tuntuu. En suunnittele tulevaa elämää, en lomia tai mitään. Tiedän mistä kaikki tämä johtuu. En vain enää jaksa tehdä asioille mitään. Kukaan ei uskoisi kun katsoo minua kuinka rikki sisältä olen:( rakkautta ei enää ole, eikä ollutkaan. Kun vain joku edes joskus tulisi ja halaisi. Se riittäisi. -surusilmä
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko meilläkään rakkautta. Mua ei vaan kiinnosta miehen touhut eikä sitäkään kyllä mun. Suunnitellaan lomareissuja mutta mielessäni käyn ne reissut yksin tai lasten kanssa. Seksiä ei ole, mies ei tee aloitetta ja kun itse teen, ei kelpaa. Nukkuukin sohvalla.
Mies ei halua eroa, itse haluaisin lähinnä olla rauhassa. Ei sen puoleen, ei meillä juuri jutellakaan eikä riidellä edes. Ollaan vaan kohteliaita toisillemme.
myös meillä on näin. Paitsi etten enää jaksa tehdä niitä aloitteitakaan. Lopetin 2 vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut seksiä, enkä sitä kyllä enää aviopuolisoni kanssa haluaisikaan, olemme niin etääntyneet toisistamme. Ei enää juurikaan riidellä, välit ovat ihan kohteliaat ja lasten asiat ja arjen pyöritys saadaan sovittua ihan hyvin yleensä. Onneks miehellä on matkatyö, joten saan olla aika paljon myös ihan rauhassa. Pariterapiaan mies ei suostu. Lapsille ero olisi katastrofi, me molemmat vahemmat ollaan todella kiinteästi lasten elämässä läsnä. Mies on todella hyvä isä ja tosiaan arki saadaan yhdessä sujumaan. Nuo "kannattaa erota, voit löytää uuden" -jutut kuulostaa aika yksioikoisilta. Ei se eroaminen oikeasti niin helposri käy ja iso kriisi se on varsinkin lapsille, jos ei ole perheessä mitään varsinaista ongelmaa, päihteitä, riitelyä, väkivaltaa sun muuta.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota, jos asiat ovat olleet pielessä. Voit löytää uuden.
Miksi pitää löytää uusi. Voi olla yksinkin?
Mun mielestä hyvä keino pohtia tätä on, olisitko valmis olemaan mieluummin yksin kuin nykyisessä suhteessasi? Minulla tämä on helpottanut päätöksentekoa. Hyviä parisuhteita ei todellakaan kasva puissa, mutta itse lopulta olen tyytyväisempi sinkkuna kuin olin exän kanssa. Jos näet hänet parempana vaihtoehtona niin ehkä jotain olisi tehtävissä?