Lue keskustelun säännöt.
Mitä teette kun ahdistaa?
11.11.2017 |
Ja auttaako se?
Ahdistaessa ei jaksaisi uskoa, että joskus ei ahdista ollenkaan ja että elämä voi olla ihan siedettävääkin. Kai se kuuluu asiaan.
Kommentit (99)
Katson avaraa luontoa. Tulee ihan turvallinen lapsuus mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisen ihmisen läheisyys auttaa ahdistukseen.
Ei kylläkään ole sellaista ihmistä.
Katson jotain tuttua ja turvallista sarjaa, esim. Gilmoren tytöt. Joskus myös lasten piirretyt auttavat.
Vierailija kirjoitti:
Ettekö pelkää, että tulette riippuvaiseksi rauhoittavista? ap.
En opi koskaan ymmärtämään tätä. Miksi rauhoittavista ei saisi tulla riippuvaiseksi? Aiheuttaahan kahvikin riippuvuutta eikä kukaan moralisoi.
Joskus kävelylenkki. Mutta jos ei onnistu, niin äänikirjan kuunteleminen ja teen juonti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus kävelylenkki. Mutta jos ei onnistu, niin äänikirjan kuunteleminen ja teen juonti.
Mulla myös lämmin tee auttaa. Tuon lohtua ja ehkä muistoja lapsuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan tarvittavaa ketiapiinia. Kuuntelen meditaatiota/rauhoittavaa musiikkia (appeja esim Breethe, ilmaisia YouTube ), hengittelen, juon teetä, tupakoin (ei hyvä, tiedän). Yritän odottaa et paha olo menee ohi.
Voisitteko te pilleristit hiukan avata tätä ahdistustanne? Mistä asioista koette ahdistuvanne? Kuinka vanhoja olette? Onko teillä ollut hyvä lapsuus?
Olen melko yllättynyt että niin moni vetää psyykenlääkkeitä ilman sen kummempaa syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nytkin ahdistaa. Olen yksin kotona, molemmat lapset yökylässä kavereillaan. Keitän juuri teetä ja valitsen jonkun hyvän mielen elokuvan. Tuo Gilmoren tytöt muuten toimii hyvin. Tuo nuoruuden mieleen. Harmi kun ei ole Netflixiä.
Minä en ole halunnut ahdistukseen lääkkeitä. Kärsin eniten sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta. Punastelen ja hikoilen paljon. Vanhemmiten olen vaan alkanut hyväksyä asiaa. Minä vain olen tällainen. Ihmisten reaktiot ovat lähes aina positiivisia. Tosin joskus tunnen että ihmiset kohtelevat minuakin särkyvää lasia. Eivät halua avautua omista ongelmistaan koska pelkäävät minun hajoavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten helposti pillereistä pääsee halutessaan eroon? Minulla myös sosiaalisten tilanteiden ahdistus jarajoittaa elämää...
Otan puolikkaan Xanorin. Ja kas ahdistus menee ohi. Nykysin tarvitsen vain satunnaisesti, ssri-lääkkeillä on helpottanut ja ahdistus hallinnassa mutta eilen sukulaiseni kuoli ja tuli tarvetta Xanorille. Jos ahdistus on oikeasti voimia vievää ja jatkuvaa, kannattaa hakea apua. Itse sinnittelin pitkään ymmärtämättä että ahdistukseni ei ollut ns normaalin rajoissa ja lääkkeistä on todellakin apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katson avaraa luontoa. Tulee ihan turvallinen lapsuus mieleen.
Minulla sama keino. Avara luonto on niin kiehtova, että huolet unohtuu. Tulee myös mieleen lapsuuden lauantai-illat, kun äiti leipoi ja katsottiin yhdessä Avara luonto.
Vierailija kirjoitti:
Miten helposti pillereistä pääsee halutessaan eroon? Minulla myös sosiaalisten tilanteiden ahdistus jarajoittaa elämää...
Kannattaa koittaa ensin propralia. Ei aiheuta riippuvuutta.
Kannattaa muuten lopettaa kahvin juonti kokonaan. Minulla se jo auttoi aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muuten lopettaa kahvin juonti kokonaan. Minulla se jo auttoi aika paljon.
Ei pysty, elämäni viimeinen ja ainoa nautinto
Kissan pitäminen sylissä. Kehräys rauhoittaa.