Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka jatkuvasti kokevat yliluonnollisia asioita?
08.11.2017 |
Miten pärjäätte? Itse olen jo lakannut ajattelemasta. Tavallaan. Tässä on mennyt yli vuosikymmen, kun tätä on tapahtunut. Se alkoi joskua teininä. En enää jaksa edes pelätä. Joskus tapahtuu pahojakin juttuja, mutta kun itse pysyn pelottomana ja lujana, ja käsken ylimääräiset hemmettiin kämpästäni koiraa kiusaamasta, asiat rauhoittuu. Positiivisiakin asioita tapahtuu, nykyisin niitä enemmän. Suvussa on taipumusta tähän. Kummankin vanhemman puolella.
Joo, uskon enemmäkseen olevani hullu. Olen toimintakykyinen, eikä mitkään lääkkeet ole poistaneet tätä. Lähinnä vain elän näiden juttujen kanssa. Vertaistukea ei ole. Löytäisin varmasti paljon uskovaisia ja ties ketä, ja olen löytänytkin, mutten oikeastaan ketään kaltaistani, jolla on kokemuksia, muttei mitään erikoista uskoa.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
No minä taas tunnen/tiedän ihmisiä, jotka uskovat kummituksiin, ja heillä ei ole skitsofreniaa.
Toivottavasti skitsofreenikon läheisenä sinä edes tiedät, että kyseiseen sairauteen kuuluu "hieman" muutakin kuin se, että uskoo kummitteluun.
Ja kyllä, itsekin olen ollut avoin ajatukselle, että voisin omata psyykkisen sairauden. Näitä vaan kun tullut opiskeltua enemmän, niin oirekuvista jo tunnistan, etten sovi taudin profiiliin. Psykoosin kanssa normaalielämä alkaa olla jo todella haastavaa, vaan silti me palstalla psykoottisiksi hoidamme normaalisti arkemme, työmme, opiskelumme, jopa perheemme.
Koittakaapa ymmärtää, että psykoottisuus on niin kokonaisvaltaista, ettei pelkkä kummittelukokemus riitä varmaksi merkiksi siitä.
Netistä btw löytyy aidoksi psykoottisuuden kokeneiden tarinoita. Kannattaa googlata ja lukea, niin vähän aukeaa mistä on kyse.
Valitettavasti sain koko skaalan nähdä hyvin läheltä, että ei pelkkä mörköjen pelko riitä, mutta voi olla yksi oire. Siinä olet oikeassa, ettei se nyt yksin riitä.
Voi olla yksi oire, siinä olet oikeassa. Mutta toisaalta, jos henkilö hoitaa arkielämänsä mutkattomasti, ei esim. vetäydy sosiaalisista suhteista yms. niin alkaa olla aika epätodennäköistä, että henkilöllä olisi skitsofrenia.
Ei sekään että vetäytyy vähän sosiaalisista suhteista kenestäkään skitsoa tee. Ihminen on vaan löytänyt oman tapansa olla ja elää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut vuosia yliluonnollisia kokemulsia. Opin niiden myötä rukoilemaan ja löysin Jumalan. Suosittelen sellaista sullekin. Noi new aget ja meediot yms houkuttelevat alhaista henkimaailmaa. Rukoile Jumalalta omin sanoin ja pyydä suojelusta. Luottamus siihen kasvaa pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä uskon jollain tavalla henkiin ja tätä vahvisti kokemus n. vuosi sitten, kun olin tekemisissä nuoren meedion kanssa. Olin todella kiinnostunu asiasta ja hän sanoi kokeneensa samanlaisia asioita mitä sinäkin nyt tässä olet kokenut, meni vain aikansa tajuta mitä nämä ovat ja kuinka oppia elämään niiden kanssa/hallitsemaan niitä. Mun mielestä nää ei kuulosta miltään mielisairaan jutuilta, mitä nyt oon ollut töissä pari vuotta mt-potilaiden kanssa. Ehkä voisit ottaa selvää meedioista/henkimaailmasta, huomaat sitten varmasti että onko kyseessä sama juttu.
Se olisi kyllä hienoa tavata joku, joka on kokenut samoja juttuja. Oli se mitä oli. "Henkimaailman" puolelta mun kysymyksiin vastataan aina, mutta ihmiskokemus on erilainen ja se, mitä kaipaan.
AP
Ap, ulkomailla hengensitojat tekee jopa rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteessä uskoa ei pidetä mitenkään psykoosin merkkinä tai mielisairauden .Psykoosi on realiteettien katoamista kuten vaikka ei ymmärrä peseytyä tai puhe on katkonaista sekavaa vailla logiikkaa jne. Usko kuuluu normaaliin elämään. Ihminen aina uskoo johonkin.
Millä perustelet väitteesi, että ihminen aina uskoo johonkin? Esimerkiksi minä en usko yhtään mihinkään. Otan elämän vastaan sellaisena kuin se on.
Jos uskot, että aurinko nousee aamulla, niin se on jo uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, sekopäät tulivat antamaan neuvojaan...
Kyllä ne yliluonnolliset asiat ovat niitä harhoja, jotka johtuvat sairaudesta.
Mitäpä sanot asioihin, joissa on ollut useampi todistaja...
Esim. olin toisen ihmisen kanssa vanhassa talossa, ja kuultiin yllättäen naisen puhetta. Sanoista ei saatu selvää, mutta selvästi kuultiin, että joku nainen olisi puhunut viereisessä huoneessa.
Tutkittiin kaikki paikat, olisiko jossain radio tms. jäänyt päälle, mutta ei. Paikka oli niin syrjässäkin, ettei voinut ulkoa tulla.
Samaisessa paikassa sitten yöllä tuli kunnon horrorshow, näitä todisti lisäkseni jo kaksikin muuta ihmistä.
Ovenkahva kääntyili itsestään kuin joku olisi yrittänyt avata ovea, rappusista kuului juoksuaskelia kuin joku olisi yhä uudestaan juossut rappusia ylösalas, oviin koputeltiin yms.
Kukaan meistä ei nukkunut koko yönä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, sekopäät tulivat antamaan neuvojaan...
Kyllä ne yliluonnolliset asiat ovat niitä harhoja, jotka johtuvat sairaudesta.
Mitäpä sanot asioihin, joissa on ollut useampi todistaja...
Esim. olin toisen ihmisen kanssa vanhassa talossa, ja kuultiin yllättäen naisen puhetta. Sanoista ei saatu selvää, mutta selvästi kuultiin, että joku nainen olisi puhunut viereisessä huoneessa.
Tutkittiin kaikki paikat, olisiko jossain radio tms. jäänyt päälle, mutta ei. Paikka oli niin syrjässäkin, ettei voinut ulkoa tulla.Samaisessa paikassa sitten yöllä tuli kunnon horrorshow, näitä todisti lisäkseni jo kaksikin muuta ihmistä.
Ovenkahva kääntyili itsestään kuin joku olisi yrittänyt avata ovea, rappusista kuului juoksuaskelia kuin joku olisi yhä uudestaan juossut rappusia ylösalas, oviin koputeltiin yms.Kukaan meistä ei nukkunut koko yönä.
Alapeukuttaja voisi perustella.
Haluan nimittäin kuulla, että mikä äkillinen mielisairaus meihin kaikkiin kolmeen iski yhtäaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hulluja on kyllä joka lähtöön, sen voi taas kerran todeta.
Vierailija kirjoitti:
Hulluja on kyllä joka lähtöön, sen voi taas kerran todeta.
Niin no, jos seuraat historiaa, niin aina uusien asioiden löytäjiä on nimitelty hulluiksi, pidetty vaarallisina yms.
Ihmisen perusturvallisuudentunne näyttää vaativan sen, ettei mitään tuntematonta saisi olla olemassa, vaan halutaan uskoa kaiken olwvan jo löydetty.
Eihän osa usko, että muilta planeetoilta löytyisi älykästä elämääkään, vaikka avaruuden kokoa ja planeettohen määrää ajatellen olisi suurenpi ihme, jos maapallo olisi ainoa asutettu planeetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivusta, minusta ainakin ap vaikuttaa täysjärkiseltä.
Yö pelottavassa talossa on takuuvarma horror show kenelle vaan. Mekin lapsena nähtiin ihan takuuvarmasti, miten "ovenkahvat painuu alas" ja oli koputtelua,tauluissa silmät hohti ja kaikkea. Ihmisen oma mieli on paljon voimakkaampi kuin yksikään yliluonnollinen henki ja Jumala.
Äitini hurahti jossain vaiheessa tosi pahasti yliluonnolliseen ja ei varmaan yllätä kun kerron, että siitä eteenpäin hänelle sattui niitä kokemuksia sitten ihan yhtenään. Oli ääniä, näkyjä, auroja ja aavistuksia. Meediotkin näkivät ties mitä.
Se sitten vuosien varrella laantui ja niin loppui kaikki näytkin. Mielenterveysongelmia kyllä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nämä on omassa päässä tapahtuvia asioita. Esim. televisiossa pyörivät haamun metsästäjä sarjat, ainoa mikä puuttuu on ne haamut, mitään ei tapahdu. Skeptikoilla on ollut verkkosivuilla kymmeniä vuosia lupaus, miljoona euroa sille joka tuo kiistattomat todisteet jostain yliluonnollisesta, palkkio on edelleen lunastamatta.
Ap ei vaikuta sairaalta, mutta voi toki olla. Nuo henkimaailman jutut ovat niin pelottavia, että voivat nekin sairastuttaa tai oireuttaa kokijansa.
Kun perehdyin new age ja illuminati tms juttuihin, aloin pelätä iltaisin kylppärissä katsoa peiliin. Sitten tuli joinain öinä jotain hirveitä unihalvauskohtauksia. Silmissä vilisi välkkyviä värejä ja se tunne jostain todella pahan läsnäolosta. Aloin hokea mielessäni, etten pelkää, mene pois ja rukoilla isämeidänrukousta. Lopetin asioiden tutkimisen ja nuo poistuivat.
En usko, että meidän on mahdollista tavata hyviä henkiä tai kuolleita läheisiä. Uskon, että se on aina paha, joka on naamioitunut hyväksi. Siksi haluan pysyä kaikesta tuollaisesta kaukana, vaikka olenkin nähnyt ennenunia ja minulla on vahva intuitio/telepatia joissain asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yö pelottavassa talossa on takuuvarma horror show kenelle vaan. Mekin lapsena nähtiin ihan takuuvarmasti, miten "ovenkahvat painuu alas" ja oli koputtelua,tauluissa silmät hohti ja kaikkea. Ihmisen oma mieli on paljon voimakkaampi kuin yksikään yliluonnollinen henki ja Jumala.
Äitini hurahti jossain vaiheessa tosi pahasti yliluonnolliseen ja ei varmaan yllätä kun kerron, että siitä eteenpäin hänelle sattui niitä kokemuksia sitten ihan yhtenään. Oli ääniä, näkyjä, auroja ja aavistuksia. Meediotkin näkivät ties mitä.
Se sitten vuosien varrella laantui ja niin loppui kaikki näytkin. Mielenterveysongelmia kyllä on.
Tai sitten hän lakkasi kertomasta niistä sinulle. Hurahdin itse nuorena new age -juttuihin ja vaikka en kovin monelle niistä puhunut, sekin kaduttaa että ylipäänsä puhuin. Ei voi olettaa saavansa ymmärrystä ihmisiltä joita asia ei kiinnosta, pikemminkin kasotaan kieroon ja se on ihan ymmärrettävää. Yritin jättää nää jutut oikeasti taakseni mutta ne eivät jättäneet minua. En vain enää kerro kenellekään. Omat juttuni eivät tosin ole samanlaisia kuin ap:llä.
Vierailija kirjoitti:
Yö pelottavassa talossa on takuuvarma horror show kenelle vaan. Mekin lapsena nähtiin ihan takuuvarmasti, miten "ovenkahvat painuu alas" ja oli koputtelua,tauluissa silmät hohti ja kaikkea. Ihmisen oma mieli on paljon voimakkaampi kuin yksikään yliluonnollinen henki ja Jumala.
Äitini hurahti jossain vaiheessa tosi pahasti yliluonnolliseen ja ei varmaan yllätä kun kerron, että siitä eteenpäin hänelle sattui niitä kokemuksia sitten ihan yhtenään. Oli ääniä, näkyjä, auroja ja aavistuksia. Meediotkin näkivät ties mitä.
Se sitten vuosien varrella laantui ja niin loppui kaikki näytkin. Mielenterveysongelmia kyllä on.
Aa niin joo. Jos useampi näkee saman ilmiön, niin kyse on vain mielikuvituksesta 👌
Ei yhtään tyhjentävämpää selitystä löytyisi vielä?
Ja ei, tosiaan ei ollut mielikuvituksesta kyse tässä. Oltiin rennolla fiiliksellä, tehtiin ruokaa, katsottiin tv:tä, juteltiin ja naureskeltiin. Kukaan ei pelännyt, päivällä kuultu äänikim oli tuossa vaiheessa liki unohdettu.
Vaan kun kesken kaiken portaista alkoi kuulua ääniä, jotka kaikki kuulivat. Tarkistettiin, mutta ketään ei näkynyt. Juuri kun käännyttiin pois rappusten luota, niin jokainen kuuli taas, miten siellä juostiin ylösalas.
Tässä vaiheessa vetäydyttiin toiseen huoneeseen ja vedettiin ovi kiinni. Ja tämän jälkeen ovenkahvaa rämpyteltiin. Ei ollut mikään kevyesti liikuteltu, vaan voimalla nousi ylös ja alas. Sitten koputteluja oveen.
Että on meillä sitten hitonmoinen mielikuvitus 👌
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nämä on omassa päässä tapahtuvia asioita. Esim. televisiossa pyörivät haamun metsästäjä sarjat, ainoa mikä puuttuu on ne haamut, mitään ei tapahdu. Skeptikoilla on ollut verkkosivuilla kymmeniä vuosia lupaus, miljoona euroa sille joka tuo kiistattomat todisteet jostain yliluonnollisesta, palkkio on edelleen lunastamatta.
Miten sä ne kiistattomat todisteet esität? Kun täällä on näitä ketjuja ollut, on ollut paljon kertomuksia lentävistä esineistä. Juuri viimeisimmässä kaveriporukka oli mökillä ja tölkki liukui pöydän yli. Kaikki huusi ja talon omistaja kertoi ettei ollut eka kerta kun jotain outoa sattuu. Vaikka tilanteesta olisi video, se laitettaisiin pilan tai rahastusytityksen piikkiin. Randin vaatimus on käytännössä se että asian pitäisi tapahtua paikan päällä ja silloinkin yritettäisiin keksiä joku tapa että se on ollut prank.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin kerran dokkarin skitsofreniapotilaasta. Häneltäkään lääkitys ei poistanut harhoja, mutta hän oli oppinut elämään niiden kanssa. Luulisin, että kannattaisi hakeutua lääkärille jos vaikka joku viisas oikean diagnoosin löytäisi. Jo diagnoosin saaminen voisi auttaa, mutta luulisi, että muutakin apua olisi tarjolla.
Olen ollut noin kymmenisen vuotta avun piirissä, mutta kukaan ei ole kummemmin osannut noihin harhoihin tarttua. Mulla on myös mennyt vähän usko näiden ammattilaisten ammattitaitoon, mutta ei siitä sen enempää. Parhaansa he tekevät. Olen kyllä vakavissani itse miettinyt, olenko jonkinlainen skitsofreenikko. Omalla diagnoosilla ei tosin tee mitään. Mulla on diagnosoitu mm. kaksisuuntainen ja asperger, mutta en osaa oikein noihinkaan luottaa.
Mäkin olen opetellut vain elämään näin. Joskus aikanaan se kamalaa, jatkuvaa pelkoa ja pakokauhua. Sellaista kauhuelokuvaa. Nykyisin en enää pelkää oikein mitään, kun kaikki demonit ja hirviöt on koettu ja käsitelty ihan kirjaimellisesti. Yksinäistä työtä se on ollut.
AP
No hyi kauhea! Mitä kaikkea sulle oikein on tapahtunut? Elätkö yksin vai jonkun kanssa? Näkeekö se joku muukin näitä? Oletko pyytänyt pappia siunaamaan taloasi?
Muutamaan otteeseen joku näistä hulluista sukulaisistani on nähnyt saman kuin mä. Joskus näin jatkuvasti sellaisen oudon miehen, joka tuntui seurailevan mua, ja ennen kuin sanoin mitään, sukulaiseni kertoi nähneensä samanlaisen tyypin.
Voisin kirjoittaa kokonaisen kirjan näistä. Olen nähnyt ison "ihmissuden" ja mua vainosi pitkään joku "demoni". En tiedä, ymmärtääkö kukaan, mutta ne olennot ovat sellaisia pimeintä mustaakin mustempia ja jo niiden katsominen tuntuu siltä kuin imeytyisi jonnekin tosi syvälle. Mikään ei oikein riitä kuvailemaan sitä pimeyttä ja mustuutta. Ne puhuikin mulle ja sanoivat tekevänsä pahaa koiralleni kun en muuten kuuntele. Seuraavana päivänä koira lakkasi syömästä, ja parani vasta, kun sain "karkotettua demonin". Tietty se saattoi vain aistia mun ahdistukseni. Joskus näen uniakin, jossa ne koittaa tulla jotenkin mun sisälleni, ja se tunne on jotain niin iljettävää, etten taas osaa edes kuvata sitä. Olen herännyt siitä pari kertaa koira ulvontaan.
Pääosin nämä on positiivisempia.
Elän yksin, tai ilman ihmisseuraa. Jotenkin onnistun pitämään nämä kurissa. Moni on sanonut, että kotonani on jotenkin hyvä tunnelma, jotenkin rauhallista. En päästä tänne mitään pahaa. Ja tunnen ilmiöiden liittyvän muhun. Ehkä jonkun pitäisi siunata mut.
AP
Minä näen samanlaisia. Olen syönyt psykoosilääkkeitä, mutta ne eivät poistaneet näitä. Joku 5v sitten ilmestyivät mustaakin mustemmat olennot. Viimeksi eilen yksi näyttäytyi.
N19
Pystytkö ap näkemään kulkeeko jonkun ihmisen ympärillä jotain synkeitä olentoja? Olen alkanut miettiä, ettei näin huonoa onnea kuin minulla voi yksinkertaisesti olla. Olen selvinnyt säikähdyksellä ainakin tähän asti potentiaalisesta fyysistä hyvinvointia vaarantavista tapahtumista, MUTTA kaikki muu meneekin sitten päin sitä itseään. Ihmiset joita päästän ympärilleni ovat harkinnastani ja tarkkaavaisuudestani huolimatta aina pahantahtoisia ja siksi välttelen syvempiä ystävyyksiä. Suku on pahin jne. Maailma on pullollaan hyviä ihmisiä, mutta minä en heitä löydä. Haluaisin tietää onko minulla jokin huono aura tai pahantahtoisia henkimaailman seuralaisia ympärillä. Itse en koe, näe, haista, maista tai mitään muutakaan mitä henkimaailmaan tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluja on kyllä joka lähtöön, sen voi taas kerran todeta.
Niin no, jos seuraat historiaa, niin aina uusien asioiden löytäjiä on nimitelty hulluiksi, pidetty vaarallisina yms.
Ihmisen perusturvallisuudentunne näyttää vaativan sen, ettei mitään tuntematonta saisi olla olemassa, vaan halutaan uskoa kaiken olwvan jo löydetty.
Eihän osa usko, että muilta planeetoilta löytyisi älykästä elämääkään, vaikka avaruuden kokoa ja planeettohen määrää ajatellen olisi suurenpi ihme, jos maapallo olisi ainoa asutettu planeetta.
Se on juuri perusturvallisuuden tunne, joka järkkyy, jos joku uhkaa peruskäsityksiä maailmasta. He ovat niitä kiihkeitä näiden ilmiöiden kieltäjiä ja kiistäjiä. Oikeastaan olen sitä mieltä, että heillä on ihan oikeus elää ja uskoa niin kuin itselleen parhaaksi näkevät. Siksi en käy näitä keskusteluja yhtään sellaisten ihmisten kanssa. Uskon, että Jumalan päätösvallassa on sellaisten asioiden näyttäminen ja vakuuttaminen heille, jos Hän sen hyväksi näkee, ei minun.
Osa sitten on jotenkin vahvempia ja kestää maailmankuvan muutokset. Onhan se iso kriisi . Mulla kesti monta vuotta, että sain työstettyä maailmankuvaani saamieni kokemusten jälkeen uusiksi. Esim aloitin ateistina ja lopulta totesin uskovani hyvin vahvasti Jumalaan. Mut ihmiset ovat tässä erilaisia. Ehkä jumala ajatteli, että nämä kokemukset olisivat minulle hyväksi ja että kestäisin ne ja siksi sain niitä. Ehkä joku muu joko ei kestäisi tai ei myöskään tarvitse niitä. Siis voihan joku muu kehittyä esim jalommaksi ihmiseksi ilman mitäön yliluonnollista, mä selkeästi tarvitsin ja hyödyin niistä, kun niiden kautta löysin uskon Jumalaan.
Uskontoa opetetaan pakollisena vain sairautensa tunnustaneille, eli uskovaisille.