Onko muita, jotka jatkuvasti kokevat yliluonnollisia asioita?
Miten pärjäätte? Itse olen jo lakannut ajattelemasta. Tavallaan. Tässä on mennyt yli vuosikymmen, kun tätä on tapahtunut. Se alkoi joskua teininä. En enää jaksa edes pelätä. Joskus tapahtuu pahojakin juttuja, mutta kun itse pysyn pelottomana ja lujana, ja käsken ylimääräiset hemmettiin kämpästäni koiraa kiusaamasta, asiat rauhoittuu. Positiivisiakin asioita tapahtuu, nykyisin niitä enemmän. Suvussa on taipumusta tähän. Kummankin vanhemman puolella.
Joo, uskon enemmäkseen olevani hullu. Olen toimintakykyinen, eikä mitkään lääkkeet ole poistaneet tätä. Lähinnä vain elän näiden juttujen kanssa. Vertaistukea ei ole. Löytäisin varmasti paljon uskovaisia ja ties ketä, ja olen löytänytkin, mutten oikeastaan ketään kaltaistani, jolla on kokemuksia, muttei mitään erikoista uskoa.
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteessä uskoa ei pidetä mitenkään psykoosin merkkinä tai mielisairauden .Psykoosi on realiteettien katoamista kuten vaikka ei ymmärrä peseytyä tai puhe on katkonaista sekavaa vailla logiikkaa jne. Usko kuuluu normaaliin elämään. Ihminen aina uskoo johonkin.
Itselläni tuota realiteettien katoamista ei ole koskaan tapahtunut. Niillä rajoilla olen ollut, kun joskus aivan nuorena pakenin kotoani ilman takkia ja kenkiä terassin/pikkupihan kautta, kun uskoin jonkin hyökkäävän kimppuuni. Näin jälkikäteen ajateltuna, oli tämä mitä oli, kotoaan ei pidä paeta. Psyykkisestikään tee ei tee hyvää, vaikka olin jo valmiiksi heikossa hapessa. Ilmiö vain voimistuu. Oma mieli saa siitä lisää pökköä pesään, ja jos se on joku ylimääräinen otus, niin sekin innostuu.
Mulla on ollut mukana joku ekstratodellisuus tämän maailman rinnalla.
Pahimmillani olin, kun joskus aloin lukea jotain New Age -juttuja. En sinänsä kokenut näitä asioita sen enempää, mutta tulkitsin kaiken niin hörhömäisellä tavalla, että on hyvä, kun olin niin yksinäinen.
AP
Puhut näyistäsi kuin yksi meedio vuosia sitten junassa. Halusi tulla sanomaan, että rakas ja läheinen mummo kertoi terveiset, että kaikki hyvin ja avain on punaisessa rasiassa. Punaista rasiaa en löytänyt vuosiin ja kerran törmäsin hänen vanhalla ystävällään sellaiseen. Kysyin avaimesta ja ystävä kertoi, ettei tiennyt mihin se käy, mutta oli säilyttänyt sen jostain syystä. Avain kävi lopulta vanhaan pöytälaatikkoon, jossa oli vanhoja valokuvia ja kirjeitä sodan ajalta. Meedio myös kertoi, että pelkäsi vuosia jutella kuolleiden kanssa ja luuli olleensa hullu. Kyseinen meedio lienee jo kuollut, mutta voisitko jutella näistä jonkun muun meedion kanssa?
Ja aatella, että minä meedio-ennustaja-skeptikko puhun positiivisesti näistä. Uskon enemmän sattumaan kuin näkyihin.
Hieno kertomus. Nämä on niin outoja asioita. Etenkin kun niissä on järkeä.
Joskus kymmenen vuotta sitten soitin jollekin puhelinmeediolle. Hän sanoi heti, että mulla on "ihana valkoinen aura", ja että mussa on valoa. Jotenkin en sitten ole uskaltanut ajatella, mutta ihmiset usein toistavat mulle tuon, että mussa on jotain outoa. Kesällä naapuri yhtäkkiä pysäytti mut rapussa ja sanoi, että vaikutan jotenkin hyvältä ihmiseltä, vaikka ollaan vaihdettu vain hyvät huomenet ja niin poispäin. Tämä jotenkin toistuu ja toistuu. Tuon naapurin lemmikki ei voi hyvin, ja mulle tuli sellainen "ilmoitus", että jotain on sattunut. Toivon, että olen väärässä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas, sekopäät tulivat antamaan neuvojaan...
Kyllä ne yliluonnolliset asiat ovat niitä harhoja, jotka johtuvat sairaudesta.
Ahaa ja siksikö meidän yhteiskunnassa opetetaan uskontoa pakollisena koko kansalle? Jos se olisi jotenkin mielisairauden merkki? Yritäppä uudeelleen ..
Ei se tee asiaa yhtään erilaiseksi, että yhteiskunnassa opetetaan uskontoa. Ehkä koko yhteiskunta on mielisairas? Argumentoinnissasi on vielä kehittämisen varaa.
Onpas sinulla katkeruutta uskontoa kohtaan. Mutta katsos uskonto on vähän niin kun viina, kohtuudella käytettynä ihan hyvä juttu. Tuon kommentissa en löydä parantamisen varaa, oma puheeni on välillä hyvinkin epäselvää solkotusta, mutta eipä se mua häiritse, eikä muitakaan. Sivusta.
Anteeksi mitä? Mistä nyt tuon katkeruuden tuohon sait? Onko tämä jokin uskovien ominaisuus tehdä toisesta ihmisestä tulkintoja ilman perusteluja tai syytä?
Minulla ei ole minkäänlaista katkeruutta uskontoja kohtaan. Lähinnä penään ihmisiltä vähän maalaisjärkeä. Lisäksi suosittelen jokaiselle tieteelliseen metodiin tutustumista.
Miksi sä penäät ja suosittelet niin kovasti? Anna ihmisten olla, mitä ne on. Ei se ole sulta pois vai onko?
Tosiaan olen jännän selväjärkinen skitsofreenikoksi tai psykoottiseksi. Ohimolohkoepilepsiaankin liittyisi muutakin. En tiedä. Tosiaankin olen avoin sille, että mulla on jokin psyykkinen sairaus.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli asut kahdestaan koirasi kanssa. Minkälaisia nämä sun harhat on?
Aikaisemmin kuvailin tuossa niitä pahoja harhoja tai näkyjä. Sen lisäksi mulla oli ajanjakso, jolloin kuulin ääniä. Uskon, että ne ovat ihan vain harhoja. Ne olivat kuin junanvaunullinen ihmisiä, jotka vain valittivat mulle samantekevistä asioista aina, kun aivoni sai vähän levätä. Kun olin lenkillä tai kun en aktiivisesti ajatellut jotain. Sekin oli todella ahdistavaa. Ne ruotivat mun ulkonäköni ja kaiken pinnallisen, jota en yleensä viitsi edes miettiä.
Nykyisin saatan välillä kuulla, että joku kävelee kämpässäni tai esim. yskii ihan vieressäni. Tätä tapahtuu ajoittain. Samoihin aikoihin näen semmoisia valoisia tai tummia hahmoja. Jos ilmiö jatkuu, koitan puhua sille siitä, miten sen ei ole hyvä olla siinä välitilassa. Ihan siltä varalta, etten ole hullu, ja se on vaikka joku kuollut ihminen. Saan siitä vain jotain rauhaa, ja yleensä se loppuukin siihen.
Olen myös nähnyt jonkun valon poistuvan kuolevasta eläimestä. Ja sama valo oli kerran käymässä luonani kun sama eläin vuosia aikaisemmin oli lähes kuollut.
Edelleen, voisin kertoa juttuja monta päivää putkeen.
AP
Kerro lissää :)!
Hmm, yksi mysteerinen juttu oli kun nuorempana rupesin näkemään outoja valokehiä ihmisten ympärillä. Jälkikäteen kuulin niitä kutsuttavan auroiksi. Puhuin tästä isälleni. Se kysyi, minkä värinen valo sillä oli. Sanoin että sininen. Isä meni hakemaan semmoisen aura-valokuvan, ja siinä sillä oli sininen valo ympärillä. Me ei enää koskaan puhuttu asiasta. Lakkasin näkemästä auroja jossain vaiheessa. En edes tiedä, uskonko niihin aurakuviin.
Mulla oli myös seuralainen, joka auttoi mummoani. En puhunut hänelle mitään. Mummoni kuvaili ilmiön ihan tarkkaan, kuin olisin itse sen kuvailut. Mummo sanoi vielä sen lisäksi, että tämä olento oli yöllä auttanut hänet vessaan näyttämällä valoa. Mummolle se oli ihan normaalia, ja se oli vain kiitollinen. Myöhemmin vierailun aikana se vain kyseli, kumpi meistä hiippailee sen takana
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
No minä taas tunnen/tiedän ihmisiä, jotka uskovat kummituksiin, ja heillä ei ole skitsofreniaa.
Toivottavasti skitsofreenikon läheisenä sinä edes tiedät, että kyseiseen sairauteen kuuluu "hieman" muutakin kuin se, että uskoo kummitteluun.
Ja kyllä, itsekin olen ollut avoin ajatukselle, että voisin omata psyykkisen sairauden. Näitä vaan kun tullut opiskeltua enemmän, niin oirekuvista jo tunnistan, etten sovi taudin profiiliin. Psykoosin kanssa normaalielämä alkaa olla jo todella haastavaa, vaan silti me palstalla psykoottisiksi hoidamme normaalisti arkemme, työmme, opiskelumme, jopa perheemme.
Koittakaapa ymmärtää, että psykoottisuus on niin kokonaisvaltaista, ettei pelkkä kummittelukokemus riitä varmaksi merkiksi siitä.
Netistä btw löytyy aidoksi psykoottisuuden kokeneiden tarinoita. Kannattaa googlata ja lukea, niin vähän aukeaa mistä on kyse.
Osa näkee ja suurin osa ei. Se on lahja, mutta sen käyttämisessä on omat vaaransa. Voit toimia viestinviejänä, mutta muista että paha verhoutuu hyvän kaapuun. Puhutaan kanavoinnista, mutta unohda New Age jutut.
Jeesuksen veren nimessä voit pyytää henkiä poistumaan. Raamattu kieltää henkien kanssa seurustelun joten se on syntiä, tavallaan. Yleensä hengillä on joku syy hakeutua luoksesi, ja se saattaa selvitä ihan keskustelemalla.
Itselläni on vähän tuota "punainen laatikko" juttua vastaava kokemus ihan lähiajoilta. Itse en keskustele henkien kanssa vaan pyydän niitä poistumaan, ellei kyseessä ole joku tuttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
Osaatko sanoa, millä tavalla en kirjoita selkeästi? Siis kysyn aivan ystävällisesti ja mielenkiinnosta. Vastaus tähän kysymykseen voi auttaa mua. Voin kertoa näistä havainnoista psykologilleni kun taas tapaamme.
AP
Tärkeintä on, ettei mene noihin harhoihin mukaan. Itse menin välillä, koska olin lapsi, enkä tiennyt kyseisestä sairaudesta mitään ja skitsoilla on ärsyttävä tapa jankuttaa niin kauan, että saa mieleisensä vastauksen. Välillä kyllä mietin, ettei tuo ihminen ole ihan terve. Rankka lapsuus joo, mutta enpä ole ainoa jonka vanhemmalla tuo sairaus on. Nro 46
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
No minä taas tunnen/tiedän ihmisiä, jotka uskovat kummituksiin, ja heillä ei ole skitsofreniaa.
Toivottavasti skitsofreenikon läheisenä sinä edes tiedät, että kyseiseen sairauteen kuuluu "hieman" muutakin kuin se, että uskoo kummitteluun.
Ja kyllä, itsekin olen ollut avoin ajatukselle, että voisin omata psyykkisen sairauden. Näitä vaan kun tullut opiskeltua enemmän, niin oirekuvista jo tunnistan, etten sovi taudin profiiliin. Psykoosin kanssa normaalielämä alkaa olla jo todella haastavaa, vaan silti me palstalla psykoottisiksi hoidamme normaalisti arkemme, työmme, opiskelumme, jopa perheemme.
Koittakaapa ymmärtää, että psykoottisuus on niin kokonaisvaltaista, ettei pelkkä kummittelukokemus riitä varmaksi merkiksi siitä.
Netistä btw löytyy aidoksi psykoottisuuden kokeneiden tarinoita. Kannattaa googlata ja lukea, niin vähän aukeaa mistä on kyse.
Valitettavasti sain koko skaalan nähdä hyvin läheltä, että ei pelkkä mörköjen pelko riitä, mutta voi olla yksi oire. Siinä olet oikeassa, ettei se nyt yksin riitä.
Saatan nähdä enneunia ja jotenkin osaan arvata asiat oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääketieteessä uskoa ei pidetä mitenkään psykoosin merkkinä tai mielisairauden .Psykoosi on realiteettien katoamista kuten vaikka ei ymmärrä peseytyä tai puhe on katkonaista sekavaa vailla logiikkaa jne. Usko kuuluu normaaliin elämään. Ihminen aina uskoo johonkin.
Itselläni tuota realiteettien katoamista ei ole koskaan tapahtunut. Niillä rajoilla olen ollut, kun joskus aivan nuorena pakenin kotoani ilman takkia ja kenkiä terassin/pikkupihan kautta, kun uskoin jonkin hyökkäävän kimppuuni. Näin jälkikäteen ajateltuna, oli tämä mitä oli, kotoaan ei pidä paeta. Psyykkisestikään tee ei tee hyvää, vaikka olin jo valmiiksi heikossa hapessa. Ilmiö vain voimistuu. Oma mieli saa siitä lisää pökköä pesään, ja jos se on joku ylimääräinen otus, niin sekin innostuu.
Mulla on ollut mukana joku ekstratodellisuus tämän maailman rinnalla.
Pahimmillani olin, kun joskus aloin lukea jotain New Age -juttuja. En sinänsä kokenut näitä asioita sen enempää, mutta tulkitsin kaiken niin hörhömäisellä tavalla, että on hyvä, kun olin niin yksinäinen.
AP
Kannattaa pitää mielessä myös luonnolliset vaihtoehdot.
Itse koin vastikään paniikki-/ahdistushäiriön ensimmäistä kertaa elämässäni. Onneksi olen aiemmin lukenut kyseisen tilan oirekuvaa, muuten olisin varmaan luullut saaneeni sairaskohtauksen tms.
Mutta siinä tilassa sykkeeni kohosi, hiki pusko pintaan ja adredaliini jylläsi. Olin yhtäkkiä ihan varma, että asunnossa on jotain pelottavaa, ja pitää juosta karkuun. Fyysisistä oireista kuitenkin tunnistin tilan, ja pelon keskellä selitin itselleni, ettei ole hätää. Aivoni ovat vain virheellisesti tulkinneet normaalin tilanteen henkeä uhkaavaksi vaaratilanteeksi.
Siitä se hiljalleen lähti rauhoittumaan, etenkin kun soitin miehelleni ja kerroin tilanteen. Jälkikäteen helppo naureskella, mutta sillä hetkellä se kauhu ja pelko oli todellinen. Toivon, ettei enää ikinä toistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
Osaatko sanoa, millä tavalla en kirjoita selkeästi? Siis kysyn aivan ystävällisesti ja mielenkiinnosta. Vastaus tähän kysymykseen voi auttaa mua. Voin kertoa näistä havainnoista psykologilleni kun taas tapaamme.
AP
Et ole akuutissa psykoosissa, sillä silloin sun puheesta ei saisi mitään selvää, jos harhoiltasi malttaisit olla netissä ollenkaan. Ei sun juttus silti ihan normaaleillekaan kuulosta.
Vierailija kirjoitti:
Osa näkee ja suurin osa ei. Se on lahja, mutta sen käyttämisessä on omat vaaransa. Voit toimia viestinviejänä, mutta muista että paha verhoutuu hyvän kaapuun. Puhutaan kanavoinnista, mutta unohda New Age jutut.
Jeesuksen veren nimessä voit pyytää henkiä poistumaan. Raamattu kieltää henkien kanssa seurustelun joten se on syntiä, tavallaan. Yleensä hengillä on joku syy hakeutua luoksesi, ja se saattaa selvitä ihan keskustelemalla.
Itselläni on vähän tuota "punainen laatikko" juttua vastaava kokemus ihan lähiajoilta. Itse en keskustele henkien kanssa vaan pyydän niitä poistumaan, ellei kyseessä ole joku tuttu.
Paha verhoutuu hyvän kaapuun jokapäiväisessä elämässäkin. Meediona olisin sikäli huono, että voisin vain sanoa, että "näin kun mummosi oli viemässä roskia. En tiedä, mistä sei kunmitusroskapussin, mutta roskikseen se jotain heitti. Huu? Kai mummo haluaa edelleen auttaa"
Joskus paniikissa olen toistellut Jumalan nimeä, tai mitä tiedän. Jahve, Jehova, Jeesuskin taisi siellä vilahtaa. Se oikeastaan auttoi. "Demoni" perääntyi. En tiedä, miksi.
AP
Vierailija kirjoitti:
Saatan nähdä enneunia ja jotenkin osaan arvata asiat oikein.
Lääkkeet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
No minä taas tunnen/tiedän ihmisiä, jotka uskovat kummituksiin, ja heillä ei ole skitsofreniaa.
Toivottavasti skitsofreenikon läheisenä sinä edes tiedät, että kyseiseen sairauteen kuuluu "hieman" muutakin kuin se, että uskoo kummitteluun.
Ja kyllä, itsekin olen ollut avoin ajatukselle, että voisin omata psyykkisen sairauden. Näitä vaan kun tullut opiskeltua enemmän, niin oirekuvista jo tunnistan, etten sovi taudin profiiliin. Psykoosin kanssa normaalielämä alkaa olla jo todella haastavaa, vaan silti me palstalla psykoottisiksi hoidamme normaalisti arkemme, työmme, opiskelumme, jopa perheemme.
Koittakaapa ymmärtää, että psykoottisuus on niin kokonaisvaltaista, ettei pelkkä kummittelukokemus riitä varmaksi merkiksi siitä.
Netistä btw löytyy aidoksi psykoottisuuden kokeneiden tarinoita. Kannattaa googlata ja lukea, niin vähän aukeaa mistä on kyse.
Valitettavasti sain koko skaalan nähdä hyvin läheltä, että ei pelkkä mörköjen pelko riitä, mutta voi olla yksi oire. Siinä olet oikeassa, ettei se nyt yksin riitä.
Voi olla yksi oire, siinä olet oikeassa. Mutta toisaalta, jos henkilö hoitaa arkielämänsä mutkattomasti, ei esim. vetäydy sosiaalisista suhteista yms. niin alkaa olla aika epätodennäköistä, että henkilöllä olisi skitsofrenia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on mielisairaus, skitsofrenia ehkä.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.
Mun mielestä a.p:n teksti ei ole selkeää, mutta ei mitenkään syvästi psykoottisenkaan. Äidilläni on skitsofrenia ja hänkin uskoi kummituksiin, että ei se varmaan ihan normaaliakaan ole.
Osaatko sanoa, millä tavalla en kirjoita selkeästi? Siis kysyn aivan ystävällisesti ja mielenkiinnosta. Vastaus tähän kysymykseen voi auttaa mua. Voin kertoa näistä havainnoista psykologilleni kun taas tapaamme.
AP
Et ole akuutissa psykoosissa, sillä silloin sun puheesta ei saisi mitään selvää, jos harhoiltasi malttaisit olla netissä ollenkaan. Ei sun juttus silti ihan normaaleillekaan kuulosta.
En varmasti kuulosta normaalilta. Varsinaisessa psykoosissakaan en ole ollut. Olen konenut tätä tällaisena jo 15 vuotta. Toivon, etten psykoosiin päädy ikinä.
AP
Mä uskon jollain tavalla henkiin ja tätä vahvisti kokemus n. vuosi sitten, kun olin tekemisissä nuoren meedion kanssa. Olin todella kiinnostunu asiasta ja hän sanoi kokeneensa samanlaisia asioita mitä sinäkin nyt tässä olet kokenut, meni vain aikansa tajuta mitä nämä ovat ja kuinka oppia elämään niiden kanssa/hallitsemaan niitä. Mun mielestä nää ei kuulosta miltään mielisairaan jutuilta, mitä nyt oon ollut töissä pari vuotta mt-potilaiden kanssa. Ehkä voisit ottaa selvää meedioista/henkimaailmasta, huomaat sitten varmasti että onko kyseessä sama juttu.
Tai ei mun äitini uskonut kummituksiin vaan hänellä oli ääniharhoja, joista sitten kertoi mulle.
Jännän selkeää tekstiä ap pystyy suoltamaan, mikäli olisi niin pahasti harhainen ja skitsofrenian kourissa, että kokisi päivittäisiä harhoja.
Ap taas... Tässä maailmassa on paljon asioita, joita ei vielä yleisesti tiedetä. Osa on niitä nähnyt tai kokenut, osa ei. Mutta niitä jokatapauksessa on.
Ja usko pois, on tullut nähtyä ja koettua niin outoja asioita, ettei niiiden olemassaolosta jäänyt enää mitään epäselvää. Ihan vapaasti voi nimitellä skitsofreenikoksi, hulluksi, psykoottiseksi jne. mutta se ei silti poista sitä tosiasiaa, että nuo on tapahtuneet.
Ja miten sen sanoisin, osa on ollut klassista kummittelua, osa taas jotain muuta. En enää edes jaksa lähteä enempää selittämään, en jaksa alkaa väittelemään miljoonannetta kertaa siitä, mitä olen nähnyt ja kuinka hullu olen.