Kirjoitetaan paskoja runoja

Valokuvat seinällä

suuressa karusellissa ei ole

metsästettäviä kauriita

Olen vain lepoitiö

Ei ollut mannerlaattoja

erottamassa

paskaa ja kusta toisistaan

Otava on muuttanut paikkaansa

teurastamon taivaan yllä

En uskalla enää mennä ulos

siellä satoi vampyyrien kyyneleitä

Laulan joutsenlauluni

ja sinä katsot minua

Vladimir Putinin silmillä

 

Lits läts

sanoi per#posket kun

anuksessa karkeloi.

Kaikkea ne miehetkin

jumaloi.

Mies.

Nainen.

Miesnainen.

    Tällä rannalla ei ole sanoja

Korppi.

    EI! On vain demonstraatioita. Tanssi.

Olen läsnä, Laatokka ja Kaspianmeri kasvavat

yhteen

                        Sinikukkia. Kuolema. Rovaniemi.

Hiljaisuuden

temppeli

vaanivien susien keskellä

 

Dostojevskin rikos. Ei rangaistusta. Animaatio.

Niilin vesi muuttuu keltaiseksi.

Yritän unohtaa.

Unohtaa.

Pisoaari.

Vierailija kirjoitti:

Mies.

Nainen.

Miesnainen.

    Tällä rannalla ei ole sanoja

Korppi.

    EI! On vain demonstraatioita. Tanssi.

Olen läsnä, Laatokka ja Kaspianmeri kasvavat

yhteen

                        Sinikukkia. Kuolema. Rovaniemi.

Hiljaisuuden

temppeli

vaanivien susien keskellä

 

Dostojevskin rikos. Ei rangaistusta. Animaatio.

Niilin vesi muuttuu keltaiseksi.

Yritän unohtaa.

Unohtaa.

Pisoaari.

Apua!!! :DD Just sitä taiteellista mitä pitikin olla. :)

Kelttiläiset miehet

Kelttiläiset miehet

Suoristavat ruutupaitojaan

Parrat vavisten

Kuullessaan keskiyön soiton

He seisahtuvat

Tulkaa, kuuluu kutsu

Vastausta ei kuulu

Mutta lähtevi jokainen

Kelttiläinen mies

Minusta ei ollut sen tekijäksi,

että olisin ottanut ne

viimeiset uudet kengät äidin käsistä

lapsen jaloista

se oli minun arvomaailmani

minun päiväni

ja siinä minä seison pystypäin

Elämä

Oli ruusu tai päivänkakkara

Rikkaruoho on jokainen

Kuolema

Rukoilet, anelet, teet mitä vain

Kultasi on multaa

Silmäsi loistavat nuo - ovat kuin kaksi tähteä - en voi luotasi lähteä.

Hymysi kaunis oi - miten Luoja senkin loi.

Vartalosi pehmeä ja kaunis - haluan puristaa sitä - oonhan kauris.

Tämä runo sinulle rakkaalleni kertokoon - mun tarttis varmaan mennä hoitoon.

Pöydän pieliin tarrautuneet

pienet herrat

inisivät kuin kärpäset liimassa,

kun tuulenvire verhonraosta sisään kävi

Katku sielä vielläkin

Sinä ansaitset multaa

et yrittänyt voittaa sä kultaa.

Turmiontappuroissa kuljet kun

elämäsi purjeet rasvatyynellä ei 

tuulta saa..

Ankkurin nappia kai etsitpä vain

et löydä sitä kuitenkaan.

Älä usko sanaakaan

Minä puhun totta

Epäile jokaista

Vain minä

Ennen kaikkea itseäsi

Ei kukaan muu

Ja tule hulluksi

Olet minä

Västäräkistä vähäsen,

mutta joskus vähemmän on enemmän

Voittaako lotossa

vai lototako voittamatta?

Mattameikkivoide

Nuorekas iho

Känsä

Syöpä

Minä kuolen!

Huomenna?

Ylihuomenna?

Olenko ylipainoinen?

Painaako sielu?

Minä hyväksyn, jos annatte minulle luvan.

Saanko luvan?

Tanssi kanssani elämäni loppuun asti.

Sen pituinen se.

P.S. Vihaan sinua.

Pakenen tunteesta sinuun

sinä minusta minuun

elämä!!!!

Koska sinä sen tiedät

kyllä tiedät...

Et vain sano sitä

sano se

Ikävä!!!

Oli yö.

Tuli aamu.

Olin kalpea kuin haamu.

Krapula.

Kedolla aamukasteiset hikikarpalot

Punaisina hohtavat kuin huulet

Tuoksuu ruusulta ja jasmiinilta

Kristallikupolissa vaniljauute

Hiukset keinuvat

Silmät helmeilevät

Haave haihtuu,

Liejuissasi lotiset

Korkki auki ja kirvelee

Verestät viimeisen kyyneleen

Mietit onko taivasta

Pata pieree porinoita

Kuplii korinoita

Pari pappaa padassa

Keitto kokille kelpaa

Potee pipejä papat

Kattilassa kirkuna kova

Päät poikki papoilta

Kauhalla kielelle keittoa

Pippuria pataan, pippuria

Kaataa kaiken keittoon

Poppaa pipin, perkele

Kumoon kaatuu kattila

Kännissä

menin mäkkiin

tungin rahat säkkiin

jouduin häkkiin

Kännissä

aikani itkin

lisää lasolia litkin

karkasin köyttä pitkin

Kännissä

hei, olen Teppo ja alkoholisti

jonkinsortin nisti

terapeutti AA- kerhoon pisti

Kännissä

Voi noita narinoita elämän pieniä jupinoita

Nari nari nari

Pamahdit karille mitäs nyt?

Helmiäkö sioille?

kuusesta kurkotin kävyn,

nain hyvän vävyn.

Vitriini olohuoneessa

uhkaavana kuin Berliinin muuri

Niin kapeaksi on elämäni käynyt,

kun sinä lähdit

Ryömin lattialla

veressä

öljyssä

kyynelissä

soijakastikkeessa

Ripustan koukun

odotan

nykii

Sain vain lahnan

Olen kaksio

yksi huone tyhjänä

WC puuttuu

keittiö rapistuu

Hirtin naurisvarkaan

Vuodet AV:llä vietti

Provotkin tosissaan mietti

Kasvoi ihmisraunioksi

Eikä tiennyt miksi

AV:tä luki ja totuudeksi luuli

Vaikka muuta tosielämässä kuuli

Ihmiset puhuu totta netissä

Joten narrata AV:llä ei helvetissä

Uskonut ei kestään hyvää

Alkoi kehittää vihaa syvää

AV totuuden paljastaa

Ihmisen sisintä heijastaa

Näin uskoi hän, ja tiedätkö mitä

Hän kestänyt enää ei sitä

Hoidossa on hän tätä nykyä

Ei ollut hällä harkintakykyä