Sos. fobiaan oikeasti toimiva lääke

Miksi tänne kirjoittelee ihmiset, jotka luulevat tietävänsä sairaudesta mutta eivät todellakaan ole tietoisia. Aivan ihmeellisiä asioita ehdotellaan, voi kumpa se olisikin niin helppoa!!! luuletteko että tätä huvikseen sairastaa.. ihan kun ei monenlaisia temppuja ole kokeiltu.

.

Vierailija kirjoitti:

Propral auttaa fyysisiin oireisiin kuten tärinään, se on jo iso helpotus kun tietää ettei tule näkyviä oireita, Lyrica auttaa jos on muutakin ahdistusta joka vaikuttaa myös sos.fobiaan pahentavasti. SSRI-lääkkeet tekee ainakin minusta niin välinpitämättömän että fobiakin lievittyy samalla kun muut tunteet katoaa ja seksielämä kuolee. Opamox vaikuttaa minulla vaihtelevasti, välillä en huomaa eroa lääkkeettömyyteen ja jos otan yhtään enemmän olen ihan poissa itsestäni, sellaisessa tokkurassa joka voisi olla ihan kiva jos en yrittäisi esittää normaalia selväpäistä ihmistä.

Minulla ei propral enään auta.. Joskus kyllä, mutta toisinaan taas jännitys on niin kovaa, että kädet tärisee siitä huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tänne kirjoittelee ihmiset, jotka luulevat tietävänsä sairaudesta mutta eivät todellakaan ole tietoisia. Aivan ihmeellisiä asioita ehdotellaan, voi kumpa se olisikin niin helppoa!!! luuletteko että tätä huvikseen sairastaa.. ihan kun ei monenlaisia temppuja ole kokeiltu.

No eihän tämä mikään asiantuntijapaikka ole, jos et ole jo huomannut.

opamox

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tänne kirjoittelee ihmiset, jotka luulevat tietävänsä sairaudesta mutta eivät todellakaan ole tietoisia. Aivan ihmeellisiä asioita ehdotellaan, voi kumpa se olisikin niin helppoa!!! luuletteko että tätä huvikseen sairastaa.. ihan kun ei monenlaisia temppuja ole kokeiltu.

No eihän tämä mikään asiantuntijapaikka ole, jos et ole jo huomannut.

Ei ole asiantuntija paikka ei. Täällä kysyttiinkin sairaudesta kärsiviltä hyväksi havaittuja lääkkeitä/keinoja sairauden hillitsemiseeen. Ei keneltä tahansa, joilta tulee vastaukseksi : yritä ajatella positiivisesti. really??

Bentsot, alprox ollut paras.

Ei liity asiaan, mutta toistuu niin usein tässä ketjussa. Sellaista sanaa ei ole olemassa kuin "enään".

Monia kymmeniä lääkkeitä kokeilleena voin sanoa että rivatril on paras kaikenlaiseen ahdistuneisuuteen. Itselläni ei tällähetkellä ole bentsot käytössä periaatesyistä.

Niin ja sitten, kun menee lääkäriin, lääkäri vain vähättelee.

):

up

Masennuslääkkeet, beetasalpaajat. Itsensä altistaminen jännittäviin tilanteisiin auttaa. Semmoista kikkaa ei ole, joka veisi vaivan hetkessä pois, mutta pikkuhiljaa edeten sitä myöhemmin huomaa olevansa aivan rauhallinen tilanteissa, jotka ennen jännittivät. Anna lupa itsellesi jännittää ja altista itseäsi.

Kiinnostaisi itselläkin kuulla mikä toimii. En haluaisi syödä lopunelämää lääkkeitä, mutta on se ainakin kokeiltava kun ei elämästä selviä enään. :( Olkaa normaalit ihmiset tyytyväisiä kun saatte elää normaalia elämää. vituttaa olla se pieni prosentti ihmisistä joka tätä sairastaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi itselläkin kuulla mikä toimii. En haluaisi syödä lopunelämää lääkkeitä, mutta on se ainakin kokeiltava kun ei elämästä selviä enään. :( Olkaa normaalit ihmiset tyytyväisiä kun saatte elää normaalia elämää. vituttaa olla se pieni prosentti ihmisistä joka tätä sairastaa.

Miten niin muka pieni prosentti sairastaa, sehän on todella monella ja sitten lopuilla vielä jännitys eri asteissaan. Sehän niistä sosiaalisista tilanteista haastavia tekeekin, kun lähes kaikki on enemmän tai vähemmän kipsissä. Sitten vaan sitä small talkia: "on sadetta pitäny" jne.

Joo, noi edellä mainitut lääkkeet varmaankin parhaita. Altistus on kyllä myös toimiva, vaikkakin raskas tie. Siinä huomaa, että aiemmin tietty tilanne, joka vaatinut lääkkeitä, meneekin ilman. Ideaalitilanteessa pääsisi lisäämään altistusta pikkuhiljaa, mutta useimmiten tämä ei ole mahdollista, vaan välillä joutuu kovempiin tilanteisiin, kuin ehkä olisi siinä vaiheessa sopivaa.

Parantunut kirjoitti:

M * M A. Olisi toivottavaa, että laillistettaisiin hoitokäyttöön terapeutin valvomana, mutta ei taida ikävä kyllä tapahtua ihan lähiaikoina.

Miten se auttoi sua? Otitko sitä ihan tarkoituksella sosiaalisen pelon hoitamiseen? Kuinka paljon ja kuinka monta kertaa? Teitkö vaikutuksen alaisena esim. jotain ajatusharjoitteluja tms. liittyen pelkoihisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi itselläkin kuulla mikä toimii. En haluaisi syödä lopunelämää lääkkeitä, mutta on se ainakin kokeiltava kun ei elämästä selviä enään. :( Olkaa normaalit ihmiset tyytyväisiä kun saatte elää normaalia elämää. vituttaa olla se pieni prosentti ihmisistä joka tätä sairastaa.

Miten niin muka pieni prosentti sairastaa, sehän on todella monella ja sitten lopuilla vielä jännitys eri asteissaan. Sehän niistä sosiaalisista tilanteista haastavia tekeekin, kun lähes kaikki on enemmän tai vähemmän kipsissä. Sitten vaan sitä small talkia: "on sadetta pitäny" jne.

En tiedä erotatko ns normaalia jännitystä tästä fobiasta. Vaikeuksia koulussa ja töissä, vaikeuksia käydä edes kaupassa tai helvetti soikoon roskakatoksella. Ystävien tapaaminen on vaikeaa, puhumattakaan tilaisuuksista tai juhlista. Pelkkä itsensä saaminen ovesta ulos on joinain päivinä haasteen takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaisi itselläkin kuulla mikä toimii. En haluaisi syödä lopunelämää lääkkeitä, mutta on se ainakin kokeiltava kun ei elämästä selviä enään. :( Olkaa normaalit ihmiset tyytyväisiä kun saatte elää normaalia elämää. vituttaa olla se pieni prosentti ihmisistä joka tätä sairastaa.

Miten niin muka pieni prosentti sairastaa, sehän on todella monella ja sitten lopuilla vielä jännitys eri asteissaan. Sehän niistä sosiaalisista tilanteista haastavia tekeekin, kun lähes kaikki on enemmän tai vähemmän kipsissä. Sitten vaan sitä small talkia: "on sadetta pitäny" jne.

En tiedä erotatko ns normaalia jännitystä tästä fobiasta. Vaikeuksia koulussa ja töissä, vaikeuksia käydä edes kaupassa tai helvetti soikoon roskakatoksella. Ystävien tapaaminen on vaikeaa, puhumattakaan tilaisuuksista tai juhlista. Pelkkä itsensä saaminen ovesta ulos on joinain päivinä haasteen takana.

Lisäisin vielä että itsellä melkein johtanut täydelliseen eristäytymiseen, vaikka olenkin sosiaalinen ihminen ja kaipaan ihmisiä lähelleni. Ei ole enään kyse mistään "normaalista jännittämisestä", jota varmasti jokainen kärsii JOLLAIN ASTEELLA.

Täällä yksi, jolla sosiaalisten tilanteiden pelko. Käytössä masennuslääke ja beetasalpaaja. Parhaiten auttanut rauhoittava lääkitys, josta nyt vieroitus. Kuinkahan paljon löytyy "pakkovieroitukseen" joutuneita, jotka ottaneet lääkettä reseptin mukaan jo vuosia?