kyllä on ihmisillä todella pienet murheet, kun tätä palstaa seuraa,vakavia vaikeuksia ei ole kenelläkään
Pikkuasioista tehdään numeroa ja heti huomaa että kuinka helppoa pääosan elämä on. Miten kohtuullisen elämän mahdollisuudet putoavat nollaan, joidenkin ihmisten kohdalla. Putoavat vaikka olisit ahkera, asioistasi huoltapitävä ja tarkka ihminen. Ei mitään käsitystä, aavistustakaan mitä elämässä voi tapahtua ja mille ei voi mitään ja eikä selviytymismahdollisuutta ole, jos esim . yhtenä asiana työnantaja antaa esim. piut paut työturvallisuusasioissa ja menetät koko terveytesi. Samalle ihmiselle voi osua vaikka mitä jos huonosti käy, ja niistä jotka tuhoavat sinun ja perheesi mahdollisuudet ja toimeentulon. Kaksi aikuista päätyy surkeaan jamaan loppuiäkseen, vailla mitään mahdollisuuta palata takaisin työelämään ja osaltaan auttamaan yhteiskunnassa. Onnettomuus jota et voi estää tuhoaa kaiken mitä sinulla oli, vaikka sinulla on vakuutus, joku seikka aina kumoaa korvaukset. Jne. Ja täällä ihmiset rutisevat pääosin olemattomia pikkuasioita. joillekin elämä on tosi helppoa, ei voi muuta todeta
Kommentit (30)
Vakavissa ongelmissa ei kirjoittelut välttämättä paljoa auta. On helpompi pohtia vaikka jotain pilkkusääntöä kuin jalkojen menetystä.
Mikään palsta ei myöskään toimi siten, että kirjoitetaan vain positiivisia asioita ja todetaan miten kivoja asiat on.
Jos joku valittaa jostain, ei pidä olettaa sen olevan hänen suurimpia murheitaan - tai murhe laisinkaan.
Siis koska en kirjoittele täällä syöpäsairaasta lapsestani, jolla ei ole toivoakaan parantua mutta vastailen höpöhöpöketjuihin kuten mikä ärsytti tänään tarkoittaa ettei mulla ole ongelmia? Selvä.
Selkäänpuukottajat huomaa kyllä tässäkin ketjussa voitte taputtaa itseänne olkapäälle.
Vierailija kirjoitti:
Selkäänpuukottajat huomaa kyllä tässäkin ketjussa voitte taputtaa itseänne olkapäälle.
Yhyy en saa hyökätä toisen mielestäni alempiarvoisen kirjoittajan kimppuun netissä muka mielipiteenä, korottaakseni omaa heikkoa itsetuntoani, kostoksi alapeukutan.
Ainakin omassa perheessä on ollut viime vuosina ihan kiitettävästi isoja vastoinkäymisiä. Silti valitan täällä mieluummin niistä pienistä ärsyttävistä asioista kuin niistä isoista.
Ymmärrys on vaikea laji varsinkin jos pitäisi osata omaa itseä ymmärtää, saatika toista ihmistä. Näyttää olevan suurelle osalle liian vaikea juttu.
Mikä on pieni murhe?
Mulla 6 kk "putki" vuosia sitten jolloin äitini sairastui, erosin, jäin yksinhuoltajaksi, muutimme lasten kanssa uuteen paikkaan, vaihdoin työpaikkaa ja äitini kuoli. Lasten isästä ei juuri apua ollut. Pikkujuttujahan nuo?
Välillä elämässä suuriakin rahahuolia, kesken talonrakennuksen mies jäi työttömäksi ja elettiin yhden palkalla ja raksarahoilla. Nyt mennyt terveys enkä saa siihen apua, 6kk taistellut edes tutkimuksiin pääsystä. Eilen työkkäri soitti ja tarkisti olenko muistanut hakea työpaikkoja. Joo, kun en kunnolla pysty edes istumaan.
Pikkujuttuja.
Luulen että aloittaja on juuri noilla linjoilla 28, plus että muut keskustelussa toivoisivat että antaisit olla kohdistamatta tuota, pikkujuttuja sarkasmiasi aloittajaaa kohtaan, koska se näyttää osuvan väärään kohteeseen.
Se että kohdistaa muihin vähätelyä tai muissa tapauksissa pilkkaa kuten keskustelussa on käynyt ilmi ei ole sivistynyttä tai kunnioitettavaa. Sekin käy hyvin ketjusta ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selkäänpuukottajat huomaa kyllä tässäkin ketjussa voitte taputtaa itseänne olkapäälle.
Yhyy en saa hyökätä toisen mielestäni alempiarvoisen kirjoittajan kimppuun netissä muka mielipiteenä, korottaakseni omaa heikkoa itsetuntoani, kostoksi alapeukutan.
Kiitos rehellisyydestäsi :)
Moni näistä ei itse tajua miten käyttäytyvät. Murheet heillä on pienet mutta isoa ongelmaa muille he typeryydellään aiheuttavat. Sehän tässä onkin pointtina he hyökkäävät puukkonsa kanssa takaapäin kaikken vähänkää'n heikoilla olevien kimppuun sieltä omasta pimeydestään.