Kuinka usein tunnet olosi yksinäiseksi?
Kommentit (25)
Kyllä mä saatan tuntea itseni yksinäiseksi muutamia kertoja viikossa.. Olen kuopuksemme kanssa kotona, isot lapset on päivisin koulussa. Mies töissä, jossa hänellä on juttuseuraa ja vastuuta, joten töistä kotiuduttuaan ei välttämättä jaksa heti mun höpötyksiäni.. käyn kuopuksemme kanssa paljon kaikissa kerhoissa yms, mutta siellä yhteys ihmisiin on hyvin pinnallinen. Koen että noissa paikoissa on työlästä tutustua, saati ystävystyä.
Omat kaverit, (joita on hyvin vähän), ovat työelämässä/muuten kiireisiä. Näen heitä todella harvoin. Hyvin harvoin kukaan ottaa minuun yhteyttä, lähes aina yhteydenpito on minun aloitteesta, enää en jaksa sitä. Kaipaisin niin omaa kaveria, jolla olisi aikaa ja halua tavata, kysellä kuulumisia, kertoilla omia kuulumisiaan. Aivan mahtavaa olisi jos olisi "äitikaveri" jonka kanssa kyläillä, käydä puistossa ja vaikka niissä kerhoissa. Tuntuu että kaikilla muilla on äitikaveri, ja mä en vaan pääse mukaan heidän porukoihin, vaan jään aina ulkopuoliseksi ja etäiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin. Vihaan tätä yksinäisyyttä!
Olen ujo ja ihmisiin tutustuminen on minulle vaikeaa. Motivaatio tutustua uusiin ihmisiin ei myöskään ole kovin korkealla, koska huolimatta siitä, kuinka paljon energiaa käytän näihin ihmissuhteisiin, ne kuolevat aina siihen että toinen osapuoli lopettaa yhteydenpidon kun emme enää näe säännöllisesti esim. koulussa. Tähän on yksi ainoa poikkeus, luotettava ystävä jonka kanssa vietän aikaa n. pari kertaa kuukaudessa. Näkisin mielelläni häntä useammin, mutta hänellä on seurustelukumppani ja laaja ystäväpiiri, joten ymmärrettävästi hän tarvitsee myös omaa aikaa.
Minulla ei muuta olekaan kuin omaa aikaa. Tekisin mielelläni vaihtokaupat jonkun kanssa, jos se olisi mahdollista.
Saatana että vihaan tätä yksinäisyyttä!
Ai että pari kertaa kuukaudessa on liian vähän? Taidat olla takertuva läheisriippuvainen tms. koska ei normaalin ihmisen tarvitse "viettää aikaa" ystävien kanssa noinkaan paljon puhumattakaan enempää. Ei ihme että ihmiset lopettaa yhteydenpidon jos takerrut
Aivan, kyllä se oma puoliso on sitä päivittäistä kommunikaatiota varten, ei ystävät.
Kaikilla kun sitä puolisoa ei ole.
Ja kenestäköhän se johtuu?
Nii-iin.
Riippuu tapauksesta, mutta mitä vitun väliä?
Itse kuulun siihen onnelliseen osaan ihmisiä, jotka viihtyvät yksin. En tarvitse ihmisiä ympärilleni, nautin yksinolosta. Olen yksin, mutta en koe olevani yksinäinen. Olen onnellinen näin.
Kiva näitä angstisia peräkammarin luusereita ja heidän crybaby vikinää lukea :D