Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vaimo huijasi minua ja haluaa nyt lapsen huoltajuuden itselleen :(:(
01.11.2017 |
Anteeksi jos kirjoitan sekavaa tekstiä, mutta itkeä tihrustan samalla tätä kirjoittaessa. Vauva on nyt 4 kk ikäinen ja parhaillaan tuhisee vieressäni. Vauva on terve ja synnytys meni hyvin, syntyi sektiolla. Olen hoitanut vauvaa enimmäkseen heti syntymän jälkeen, koska vaimoa ei kiinnosta eikä hän ole koko aikana tuntenut äidinrakkautta poikaa kohtaan. :( Ei ole halunnut imettää, ei suukotella eikä pitää sylissä. Masentunut ei ole ja tänään sanoi haluavansa avioeron sekä vauvan huoltajuuden itselleen. Meillä ei ole ollut seksiä raskautumisen tapahduttua eikä synnytyksen jälkeen, koska vaimo ei halua. Kunnioitan hänen päätöstään ja jätän hänet rauhaan, mutta en halua erota enkä antaa vauvaa kokonaan hänelle, koska en luota vaimooni. Olen antanut mahdollisuuksia tutustua poikaan, pyytänyt hoitamaan ja hoivaamaan, mutta vaimoa ärsyttää kaikki vauvaan liittyvät asiat. Olen surullinen, ettei hän ota mitään vastuuta ja nyt väittää, että hänen olisi parempi olla pojan kanssa kahden, ilman minua. :( Pyysi myös purkamaan avioehdon ja että muuttaisin pois yhteisestä kodistamme sekä maksaisin kaikki kustannukset kunnes poika on täysi-ikäinen. Olen raivoissani enkä missään nimessä jätä vauvaa vaimon hoidettavaksi. Rakastan pientä niin paljon etten halua olla hetkeäkään erossa. Olemme kaveriporukan ensimmäinen perhe, joten minulla ei ole tukiverkkoa muista isistä. Mieleeni tuli ajatus, että onkohan vaimo mustasukkainen kun hoidan vauvaa niin antautuneesti?
Kommentit (61)
Tää on niin provo kun olla ja voi, kusi tuohon vauvan ikään, sorry!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän vaikuttaa, että palstan satusetä/täti on käynyt leffassa. Eikä muuten Finnkinossa.
Vierailija kirjoitti:
Kun sanot, ettei vaimolla ole masennusta - niin mistä sinä voit sen tietää? Ennen kuin kukaan ryhtyy eroamaan yhtään kenestäkään, vaimon pää pitää tutkia. Soita neuvolaan ja kysy sieltä neuvoa. Vaikka te päätyisittekin lopulta eroon, pitäähän tollaset asiat silti tutkia ja selvittää. Ja hoitaa.
Toi ei ole normaalin äidin käyttäytymistä ollenkaan.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Luonnehäiriöidiä on molemmissa sukupuolissa. Toki tämä voi olla provo, mutta jos totta, niin samat ohjeet kuin naisillekin:
Ota yhteys huoltajuuskiistoihin erikoistuneeseen asianajajaan. Hän antaa jatkoneuvoja.
Älä tietenkään pura avioehtoa.
Kysy juristilta kannattaako olla yhteydessä terapeutteihin tai neuvolaan. En tekisi mitään ilman lainopillista asiantuntijaa.
Paitsi..
Saattaisin kyllä huomaamatta nauhoittaa kotona vaimon puheita keskusteluissa, jos hän puhuu ihan törkeitä, että saisin todistusaineistoa. Sellaisia keskusteluja saa nauhoittaa, joissa on itse osapuolena, mutta ei saa nauhoittaa, jos ei ole paikalla itse. Tekstarit säästä myös.
Ja hillitse itsesi joka käänteessä, älä menetä malttia tai tee muuta, mikä aiheuttaisi ongelmia itsellesi.
Voihan se olla synnytyksenjälkeinen masennuskin. Se tarvitsee hoitoa. Vaimon pitäisi mennä hyvälle psykiatrille tms juttelemaan.
En ole menettänyt hermojani tai tehnyt mitään väärää. Vaimon käytös on outoa enkä uskalla jättää häntä kahden pojan kanssa, koska kerran yritti tönäistä minua kun syötin vauvaa. :( Mitään vahinkoa ei onneksi tapahtunut, mutta suutuin vaimolle ja olen ollut entistä suojelevampi vauvaa kohtaan tapahtuneen jälkeen. Ihmettelen vaan mistä moinen inho minua ja poikaa kohtaan, kun vielä raskaana ollessa vaimo silitteli ja jutteli vatsalle. Yritän saada nopeasti apua vaimolle, siitäkin huolimatta että suuttuu taas. :(
Kertokaas provojen huutelijat yksikin syy miksi tämä ei voisi olla ihan tottakin?
Ei olisi ensimmäinen äiti joka sairastuu vakavaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Tiedän tapauksen jossa äiti ei koskenut vauvaansa koska vauva on niin ruma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö sä käy töissä?
Minulla on vakityö, mutta olen nyt lomalla, kunnes tilanne rauhoittuu.
4kk?
Olen vuorotteluvapaalla, mutta ainakin hoidan vauvaa toisin kuin vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas provojen huutelijat yksikin syy miksi tämä ei voisi olla ihan tottakin?
Ei olisi ensimmäinen äiti joka sairastuu vakavaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Tiedän tapauksen jossa äiti ei koskenut vauvaansa koska vauva on niin ruma.
Voi toki olla tottakin. Mutta jotenkin erikoinen tapaus silti. Kyseessä on aloituksen mukaan kaveripiirin ensimmäinen vauva, ja isä kumminkin on ollut työelämässä jo vähintään 20 vuotta, kun on oikeutettu vuorotteluvapaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla tuli semmonen tunne, että tää teksti on naisen kirjoittama.
Vaimollasi on synnytyksen jälkeinen masennus. Terveyskeskuksesta pyydätte lähetteen psykiatrian polille, sieltä lähtee asiat selviämään. Tutustu ÄIMÄN sivuihin. Siellä on myös keskustelupalsta.
t. sen kokenut (perheneuvolasta tai neuvolasta ei mitään apua saanut), juuri tuo rakkaudentunnottomuus vauvaa kohtaan oli minulla. Rakkauden tunteet alkoi tulla hyvin pian esiin siinä vaiheessa, kun pääsin hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samantien yhteys lastensuojeluun, ja neuvolaan, sekä myöhemmin lastenvalvojaan. Noille tahoille selvität tielanteen. Olet myös aviopuoliso, joten sinun sanallasi vaimon tilanteesta on painava merkitys. Kunhan et lähde yhtään haihattelemaan ja arvelemaan, vaan kerrot faktat faktoina, ja esiinnyt lähinnä huolestuneena aviomiehenä, ja selväpäisenä pienen oman lapsesi huoltajana. Älä myöskään puhu huijaamisesta mitään. Kysyt neuvolasta mitä voit tehdä, kun tilanne on tällainen, ja epäilet ettei vaimosi ole psyykkisesti nyt ihan kunnossa. Lastensuojeluun soitat myös, ja pyydät arviointi jaksoa teidän tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaas provojen huutelijat yksikin syy miksi tämä ei voisi olla ihan tottakin?
Ei olisi ensimmäinen äiti joka sairastuu vakavaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Tiedän tapauksen jossa äiti ei koskenut vauvaansa koska vauva on niin ruma.Voi toki olla tottakin. Mutta jotenkin erikoinen tapaus silti. Kyseessä on aloituksen mukaan kaveripiirin ensimmäinen vauva, ja isä kumminkin on ollut työelämässä jo vähintään 20 vuotta, kun on oikeutettu vuorotteluvapaaseen.
Minun on parempi olla kotona ja hoitaa vauvaa, koska vaimo on täysin irtisanoutunut vauvan hoitamisesta. En koskaan voisi olla niin kylmä ja jättää poikaa heitteille, joten onneksi vauvalla on hyvä isä eli minä. Teen kaikkeni, että saan vaimolle ammattiauttajan ja haen myös lainopillista apua. Sukulaisilla on lapsia, mutta kaveripiirissä meille ollaan jopa kateellisia vauvasta erään kaveripariskunnan puolelta, joka koki keskenmenon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samantien yhteys lastensuojeluun, ja neuvolaan, sekä myöhemmin lastenvalvojaan. Noille tahoille selvität tielanteen. Olet myös aviopuoliso, joten sinun sanallasi vaimon tilanteesta on painava merkitys. Kunhan et lähde yhtään haihattelemaan ja arvelemaan, vaan kerrot faktat faktoina, ja esiinnyt lähinnä huolestuneena aviomiehenä, ja selväpäisenä pienen oman lapsesi huoltajana. Älä myöskään puhu huijaamisesta mitään. Kysyt neuvolasta mitä voit tehdä, kun tilanne on tällainen, ja epäilet ettei vaimosi ole psyykkisesti nyt ihan kunnossa. Lastensuojeluun soitat myös, ja pyydät arviointi jaksoa teidän tilanteesta.
Siis trollihan tämä aloitus on, mutta mitä tuommoinen arviointijakso pitää sisällään?
Jotenkin varsin erikoista sekin, että yli 20 vuotta työelämässä ollut mies käyttää tuplasuruhymiötä otsikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin mites nuo neuvolakäynnit on hoituneet, jos äiti on tuollainen, eikö siellä muka ole huomattu mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä ettei vaimolla ole kaikki kunnossa. Voi olla esim synnytyksen jälkeinen masennus johon pitäisi ehdottomasti saada hoitoa. Onko vaimo aiemmin ollut tunne-elämältään normaali?
Vaimo on aina ollut täysin terve ja normaali, mutta ei enää. :( Tuntuu pahalta katsoa kun vaimo elää kaksoiselämää, johon ei vauva kuulu. Toisena ikävänä asiana on alkanut käyttäytymään aggressiivisesti minua kohtaan, huutaa ja syyttelee. Olen pyytänyt, ettei korottaisi ääntä, koska vauva on itkuherkkä. :(
Oli mikä oli, hanki todistajia elämäntilanteellenne ja hanki itsellesi tukiverkko. Onko sinulla vanhempia, joita lapsesi kiinnostaa, entä vaimolla? Ja ota yhteys neuvolaan, juristiin jne.
Et pura avioehtoa, etkä todellakaan luovu lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on niin provo kun olla ja voi, kusi tuohon vauvan ikään, sorry!
Katsot liikaa elokuvia.
Tunnen elävästä elämästä vastaavan tapauksen.
Jos vaimo on muuttunut kuin toiseksi ihmiseksi voi kyseessä olla jopa synnytyksen jälkeinen psykoosi. Eli voisit soittaa ihan psykiatrian päivystykseen, sieltä saisit ammattilaisen arvion tilanteeseen ja tarvittaessa jopa M1-lähetteen, jos he arvioivat, että voisi olla em. tilasta kyse ja vaimosi ei suostu hoitoon. Tuo huolesi siitä, että vaimosi voisi vahingoittaa vauvaa, voisi viitata tähän myös.
Miten pystyt olemaan päivisin kotona vauvan kanssa? Työtön?
Alue: Aihe vapaa
Jos vanhemmat ovat avioliitossa lapsen syntyessä, he ovat huoltajia. Huoltajuus pysyy ellei sitä jostain merkittävästä pois oteta. Yksinhuoltajuuteen tarvitaan kummankin vanhemman suostumus. Isä voi yrittää saada lapsen hoitoonsa ja olla ns lähivanhempi.