Lue keskustelun säännöt.
Nolanin kartta kertoo miten poliittiset ideologiat sijoittuvat
29.10.2017 |
Kokonaisvaltaisempaa hahmottamista varten kuin perinteinen vasemmisto-oikeisto-akseli, on olemassa Nonalin kartta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nolanin_kartta
Siinä toisella akselilla on taloudellinen ja toisella henkilökohtainen vapaus. Laajaa vapautta kummallakin akselilla toteuttavat talouspoliittisesti oikeistolaiset, eli vapaan markkinatalouden ideologiat, jos ne ovat myös arvomaailmaltaan liberaaleja. Pienintä vapautta toteuttavat totalitaariset ideologiat joissa valtio hallitsee taloutta ja yksityiselämiä.
Eli esim:
- SDP ja Vasemmistoliitto on vasemmisto-liberaaleja (taloudellisesti vasemmalla, eli valtio säätelee ja verottaa paljon, taloudessa ei olla vapaita, mutta henkilökohtaisesti ollaan liberaaleja eli sallitaan homoavioliitot)
- Persut on keskusta-konservatiiveja/populisteja (taloudellisesti joissain asioissa vasemmalla, joissain oikealla, henkilökohtaisesti konservatiiveja eli valtio päättää mitä saa tehdä ja mitä ei: ei homoavioliittoja, kielletään asioita, jotka eivät sovi arvokonservatiiviseen maailmankuvaan
- RKP on oikeisto-liberaali (taloudellisesti oikealla eli alhaisempi verotus, pienempi valtio. henkilökohtaisesti liberaaleja eli paljon henk. koht. vapauksia)
- Kokoomus on talousoikeistolainen, Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan Suomen oikeistolaisin puolue, henkilökohtaisissa asioissa sieltä löytyy sekä liberaaleja että konservatiiveja. Nykyisin liberalismi on siellä enemmän valtavirtaa.
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No katsotaanpa mitkä puolueet menetti kannatustaan Saksan 20/30-lukujen vaihteessa vaaleissa, kun puoluekartalle ilmestyi uusi jengi joka alkoi pian vetää yli 30% kannatuslukemia: vanhat oikeistopuolueethan niitä menettäjiä olivat. No entäs sodan jälkeen, kun perustettiin CDU, niin mistäs yhteiskuntakerrostumasta se sai kannatuksensa? Tuskin vanhoilta demareilta ja kommareilta, joten ainoaksi apajaksi jää silloin edelleen se vanha oikeisto, joka oli välillä heittäytynyt natseiksi. Jos natsit oli "vasemmistopuolue", niin silloinhan se tarkoittaa sitä että Saksan vanha oikeisto rupesi 30-luvun alussa vasemmistoksi ja sodan jälkeen takaisin oikeistoksi. Onko tämä uskottavaa? Eipä ole, vaan todellisuudessa oli koko ajan kyse oikeistosta Weimarin tasavallassa, natsi-Saksassa ja Länsi-Saksassa. Ei ne välillä vaihtaneet puoluekartan toiseen reunaan ja sit yhtäkkiä taas takaisin toiseen reunaan.
Varmaan siitä syystä kannattajat olivat pää-osin vanhoista oikeistopuolueista että nuo puolueet olivat nationalistisia, ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue edusti uutta nationalistista puoluetta joka halusi vahvaa Saksaa. Mutta eivät he talouspolitiikan takia tuota puoluetta kannattaneet. Tuon puolueen puolueohjelmahan oli hyvin sosialistinen vaikka Hitler käytännön politiikassaan lipsui paljonkin siitä oikeammalle.
Siis oliko Saksan oikeistolaiset niin tyhmiä että ne äänestivät "vasemmistoa" pelkästään jonkun nationalismin takia? Sama kuin jos Li Andersson nyt pistäisi Suomenlippu-pipon päähänsä niin kokoomuslaiset alkaisi äänestää häntä.
Ainakin nykyisin suomalaistenkin äärikansallismielisten ja rasistien mielestä (mm. MV-lehden lukijat) mikä tahansa äärinationalistinen ja rasistinen on hyvää, ihan sama onko oikeistolaista kapitalismia niin kuin Donald Trumpin politiikka vaiko vasemmistolaista sosialismia niin kuin SVL:n politiikka.
Eli Saksan 30-luvun alun tavallinen oikeisto, joka alkoi äänestää Hitleriä, koostui mv-lehden lukijoista ja svl-tyypeistä? Selvä.
Ei vaan samanlaisista äärikansallismielisistä kuin MV-lehden lukijatkin jotka ihailevat kaikkea kansallismielistä ja rasistista on sitten talousvasemmistolaista tai talousoikeistolaista.
Äärimmäisen epätodennäköistä, että monikaan äänestäisi jonkun kuvitellun "kansallisuuden", jota ei todellisuudessa edes ole, perusteella omaa taloudellista etuaan vastaan. Vielä epätodennäköisempää, että niin tekisi yhteiskunnan se kerrostuma, jolla on suhteellisen korkea koulutustaso muuhun väestöön verrattuna.
Tuo natsipuoluetta tukenut kansan osa ei kyllä ollut mitään järkevää porukkaa vaan vähän niin kuin Trumpin kannattajatkin, joita populisti voi viedä mukaan mihin vaan hullutuksiin. Trumpin kannattajatkin varmasti ryhtyisivät sosialismiin jos Yhdysvalloissa olisi joku superpopulistinen, nationalistinen sosialistipuolue jossa Trump olisi. Trumpin kannattajillekin voi varmaan uskotella melkein mitä tahansa niin kuin NSDAP:n kannattajille joihin upposi kaikki pdeusotieteellinen ja uskonnollinen propaganda.
No ne puolueet, joita edes jonkin verran koulutusta saanut keskiluokka äänesti ennen natsiaikaa, menettivät kannatuksensa 30-luvun alun vaaleissa. Demarien äänestäjäkunta ei mennyt samaan helppoon vaikka olivat vain tavallisia duunareita. Eikä kyse ollut pelkästään NSDAP:stä. Valtalain läpimenoon Hitler tarvitsi myös keskustan ja muun oikeston tuen, ja sen hän sai. Demarit vastusti sitä yksinään, kun kommarit oli jo häkissä. Trumpilla ei nykyään ole edes oman puolueensa tukea kokonaisuudessaan, saati jos jenkeissä olisi joku keskustapuolue ja pienempiä oikeistopuolueuita, niin ne nyt ei ainakaan häntä tukisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Sosialismiksi sitä kuitenkin sanotaan kun tuotantovälineet ovat nimellisesti valtion omaisuutta, vaikka todellisuudessa vain pieni ryhmä niitten käytöstä päättää. Natsi-Saksan politiikkaa ei sanota sosialismiksi koska siellä taas nimellisesti tuotantovälineet eivät olleet paljonkaan valtion omistuksessa, vaikka siellä käytettiin suunnitelmataloutta ihan kuin Neuvostoliitossa, jossa pieni ryhmä päättää miten tuotantovälineitä käytetään. Suunnitelmataloutta käyttävinä totalitaarisina valtioina natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat oikeasti erittäin samankaltaisia valtioita, vaikka ensimmäistä ei virallisesti sosialistiseksi luetakaan vaan jälkimmäinen ainoastaan luetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Sosialismiksi sitä kuitenkin sanotaan kun tuotantovälineet ovat nimellisesti valtion omaisuutta, vaikka todellisuudessa vain pieni ryhmä niitten käytöstä päättää. Natsi-Saksan politiikkaa ei sanota sosialismiksi koska siellä taas nimellisesti tuotantovälineet eivät olleet paljonkaan valtion omistuksessa, vaikka siellä käytettiin suunnitelmataloutta ihan kuin Neuvostoliitossa, jossa pieni ryhmä päättää miten tuotantovälineitä käytetään. Suunnitelmataloutta käyttävinä totalitaarisina valtioina natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat oikeasti erittäin samankaltaisia valtioita, vaikka ensimmäistä ei virallisesti sosialistiseksi luetakaan vaan jälkimmäinen ainoastaan luetaan.
Joo, ja DDR:ää sanotiin demokraattiseksi. Se että jotain sanotaan joksikin, ei kuitenkaan tarkoita että kyseinen termi on välttämättä mitään muuta kuin propagandaa. Myös USA:n sotatalous oli FDR:n aikana erittäin valtiojohtoista, joten ilmeisesti sekin oli sitten sosialismia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Sosialismiksi sitä kuitenkin sanotaan kun tuotantovälineet ovat nimellisesti valtion omaisuutta, vaikka todellisuudessa vain pieni ryhmä niitten käytöstä päättää. Natsi-Saksan politiikkaa ei sanota sosialismiksi koska siellä taas nimellisesti tuotantovälineet eivät olleet paljonkaan valtion omistuksessa, vaikka siellä käytettiin suunnitelmataloutta ihan kuin Neuvostoliitossa, jossa pieni ryhmä päättää miten tuotantovälineitä käytetään. Suunnitelmataloutta käyttävinä totalitaarisina valtioina natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat oikeasti erittäin samankaltaisia valtioita, vaikka ensimmäistä ei virallisesti sosialistiseksi luetakaan vaan jälkimmäinen ainoastaan luetaan.
Joo, ja DDR:ää sanotiin demokraattiseksi. Se että jotain sanotaan joksikin, ei kuitenkaan tarkoita että kyseinen termi on välttämättä mitään muuta kuin propagandaa. Myös USA:n sotatalous oli FDR:n aikana erittäin valtiojohtoista, joten ilmeisesti sekin oli sitten sosialismia.
No jos Neuvostoliitto ei ole sosialismia, niin ei Pohjois-Koreakaan ole eikä mikään muukaan valtiososialismi ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Valtion omistuksessa ne nimellisesti olivat. Niinpä virallisesti Neuvostoliittoa pidetään sosialistisena valtiona. Natsi-Saksassa taas kun tuotantovälineet eivät nimellisesti olleet valtion omistuksessa niin siksi sitä ei sosialistisena valtiona pidetä. Mutta käytännössä kun yksipuoluejärjestelmän eliitti kummassakin ohjasi tuotantovälineitä, niin siten sekä Neuvostoliitto että natsi-Saksa olivat hyvin samankaltaista sosialismia käytännössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Kansallissosialismi jota äärioikeistoksi sanotaan, on talousvasemmistolaista-arvokonservatiivista. Valtion ote taloudesta on tiukka ja valtion valta ulottuu kaikille yhteiskunnan aloille, myös yksityiselämiin. Neuvostoliiton kommunismi oli myös tällaista, ja nykyisin tällaista on esimerkiksi Pohjois-Korean kommunismi.
Paitsi että ei pidä paikkaansa. Natsi-Saksassa pörssi toimi greippaasti, ja kurssit nousivat ekoina sotavuosina ennätyslukemiin (tosin romahtivat sitten kun sodassa alkoi tulla turpaan). Sana 'privatization' on tullut englannin kieleen natseilta: Hitler yksityisti valtion firmoja samaan aikaan kun esim. Englannissa kansallistettiin.
Natsi-Saksassa valtion ote taloudesta oli tiukka vaikka nimellisesti paljon oli yksityisomistuksessa.
Esim. kun natsit ottivat haltuunsa Alfred Hugenbergin mediayrityksen, he maksoivat hyvityksen muiden yhtiöiden osakkeina. Paljonko Neuvostoliitossa maksettiin yrittäjille palkkioita pörssiosakkeilla?
Ei natsi-Saksan politiikka ollutkaan niin vasemmistolaista kuin Neuvostoliiton kommunismi, mutta ei siitä silti mitään oikeistoa saa tekemälläkään, eikä edes keskustalaista talouspoliittisesti.
Alussa vuodesta 1933 Hitlerin talouspolitiikka oli keynesiläistä ja sisälsi paljon valtiojohtoisia hankkeita mutta muuttui sitten vieläkin lähemmäksi sosialistista suunnitelmataloutta.
Vuonna 1933 Hitler myös säänteli maataloustuotteiden hinnat korkeammiksi ja rajoitti maakauppaa. Korot säänneltiin alhaksiksi ja keynesiläisesti budjettivajeet korkeiksi (mm. tienrakennuksen vuoksi), ammattiliitot kiellettiin. Talous kiihtyi ja työttömyys väheni nopeasti mutta reaalipalkat laskivat 25 % (1933-38) ja inflaatio kiihtyi. Työläiset olivat silti melko tyytyväisiä työllisyyden vuoksi.
Fasistisen Italian tavoin Saksa alkoi tavoitella vapaakaupan sijaan omavaraistaloutta, joskin hyväksyi mm. raaka-aineiden tuonnin Saksan vaikutusvallan piirissä olevista maista.
Vuonna 1936 valtiovarainministeri Hjalmar Schacht korvattiin Hermann Göringillä ja pyrittiin tiukemmin omavaraisuuteen. Hinta- ja palkkasääntelyn rikkojat lähetettiin keskitysleireille. Osingot rajoitettiin 6 %:iin pääomasta. Neuvostoliiton tapainen suunnitelmatalous otettiin käyttöön ja hallitus alkoi määrätä mm. uusien tehtaiden määristä. Tämä heikensi Saksan taloutta.
Investoinneista suurin osa oli ollut yksityisiä, mutta 1935-1938 enää 10 % oli. Hallitus säänteli yrityksiä laajasti.
vapaa markkinatalous korvattiin valtion suojaamilla monopoleilla ja kartelleilla. Tämä rikastutti niitä suuryrityksiä, jotka olivat Hitlerin tukijoita.
Pääomatulojen kansantulo-osuus oli Saksassa suurempi kuin USA:ssa. Samoin pörssipelien tuottoprosentti. USA oli siis FDR:n aikana vasemmistolaisempi kuin natsit.
https://www.jacobinmag.com/2014/04/capitalism-and-nazism
En kyllä luottaisi lähteenä paljon joihinkin poliittisten äärihörhöjen sivustoihin.
Natsi-Saksa oli totalitaarinen valtio ja totalitaarisena järjestelmänä paljon lähempänä Neuvostoliittoa kuin USA:ta.
"Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan kaikille aloille.[1] Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen käsitettä totalitarismi on käytetty kuvaamaan Josif Stalinin aikaista Neuvostoliittoa, Benito Mussolinin fasistista Italiaa ja Adolf Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa."
No on se luotettavampi kuin sun liberalismiwikisi, jota päivittää vain jonnet. Muuten hyvä, mutta Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen missään vaiheessa kesän 1918 jälkeen. Siihen mennessä oli tuhottu työläisneuvostot ja valta siirretty antisosialisteille.
Huvittavaa puhua jostakin luotettavuudesta kun itse uskoo mihin vaan huuhaa-sivustoihin, varmaan Magneettimediaankin. Neuvostoliitto oli toisen maailmansodan aikaan kyllä maailman sosialistisin valtio.
Eiköhän Chomsky enemmän tajua yhteiskunnasta ja sosialismista kuin sinä tulet koskaan tajuamaan. Jos Neuvostoliitto oli mielestäsi sosialistinen, niin kerrotko missä vaiheessa siellä työläiset kontrolloivat tuotantokoneistoa?
Noam Chomsky on anarkososialisti, ja anarkososialistisesta näkökulmasta mikään valtiososialismi ei ole oikeaa sosialismia, kun jokaisella työläisellä ei ole kontrollia tuotantovälineisiin, vaan valtio päättää tuotantovälineistä. Määritelmällisesti sosialismi tarkoittaa sitä että tuotantovälineet ovat valtion omistuksessa tai yhteisomistuksessa ja Neuvostoliitossa ne olivat valtion omistuksessa, eli Neuvostoliitto oli sosialistinen. Jos sanoo että Neuvostoliitto ei ollut sosialistinen koska kaikki työläiset itse eivät voineet päättää tuontantovälineiden käytöstä niin kuin anarkososialismissa, niin samoin voi sanoa ettei Pohjois-Koreakaan ole sosialistinen, vaikka onkin maailman sosialistisin valtio.
Sosialismin ydin on se, että työläisillä on valta. Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa valta ei ollut/ole työläisillä, vaan eliitillä. Se ei siis ole sosialismia. Pelkkä tuotantovälineiden "yhteisomistus" (joka Neuvostoliitossa siis tarkoitti eliitin omistajuutta) ei itsessään vielä tee mistään järjestelmästä sosialismia.
Sosialismin määritelmä on juuri että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa tai valtion omistuksessa.
Eipäs, vaan se että työläisillä on valta (jonka seurauksena omistus tasautuu).
Oikea määritelmä sosialismille on kyllä se että tuotantovälineet ovat yhteisomistuksessa välittämättä siitä kenellä on valta. Lasketaan valtiososialismikin sosialismiin eikä pelkästään anarkososialismi, vaikka ainoastaan anarkososialismissa kaikilla olisi päätösvalta tuotantovälineisiin. Valtiososialismia pidetään siis myös sosialismina vaikka siinä vain tietty ryhmä päättää asioista, ja tuotantovälineet ovat valtion omaisuutta.
"Sosialismi on aatesuunta, joka pyrkii luomaan tuotantovälineiden yhteisomistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestyksen tai nimitys sen mukaiselle järjestelmälle.[1]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialismi
"Valtiososialismi on sosialismin muoto, jossa tuotantovälineet (eli yritykset, koneet, maaomaisuus jne.) ovat valtion omistuksessa."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtiososialismi
"Anarkososialismi tai libertaarisosialismi sisältää ryhmän poliittisia filosofioita, jotka pyrkivät luomaan yhteiskunnan ilman poliittisia, taloudellisia tai sosiaalisia hierarkioita - yhteiskunnan, jossa kaikki väkivaltaiset tai sortavat instituutiot olisi lakkautettu ja niiden sijasta jokaisella olisi vapaa, tasavertainen yhteys tiedon ja tuotannon välineisiin, tai yhteiskunta, jossa sortavia instituutioita ja hierarkioita olisi radikaalisti vähennetty ja heikennetty."
Mutta eihän Neuvostoliitossa valtio omistanut tuotantovälineitä, vaan eliitti. Jos nyt esim. Suomessa kaikki tehtaat muutettaisiin valtion omaisuudeksi niin, että minä käyttäisin absoluuttista valtaa valtiossa, niin ne tehtaat olisi silloin minun omaisuuttani. Saisin tehdä niillä mitä haluan. Se ei olisi sosialismia. Yhtä vähän Saksan demokraattinen tasavalta oli demokraattinen.
Sosialismiksi sitä kuitenkin sanotaan kun tuotantovälineet ovat nimellisesti valtion omaisuutta, vaikka todellisuudessa vain pieni ryhmä niitten käytöstä päättää. Natsi-Saksan politiikkaa ei sanota sosialismiksi koska siellä taas nimellisesti tuotantovälineet eivät olleet paljonkaan valtion omistuksessa, vaikka siellä käytettiin suunnitelmataloutta ihan kuin Neuvostoliitossa, jossa pieni ryhmä päättää miten tuotantovälineitä käytetään. Suunnitelmataloutta käyttävinä totalitaarisina valtioina natsi-Saksa ja Neuvostoliitto olivat oikeasti erittäin samankaltaisia valtioita, vaikka ensimmäistä ei virallisesti sosialistiseksi luetakaan vaan jälkimmäinen ainoastaan luetaan.
Joo, ja DDR:ää sanotiin demokraattiseksi. Se että jotain sanotaan joksikin, ei kuitenkaan tarkoita että kyseinen termi on välttämättä mitään muuta kuin propagandaa. Myös USA:n sotatalous oli FDR:n aikana erittäin valtiojohtoista, joten ilmeisesti sekin oli sitten sosialismia.
No jos Neuvostoliitto ei ole sosialismia, niin ei Pohjois-Koreakaan ole eikä mikään muukaan valtiososialismi ole.
Se että Pohjois-Korea ei ole sosialismia, on aivan loogisesti perusteltavissa oleva kanta. Ei Nokiankaan syytetä "olevan samaa" kuin orjakauppa sillä perusteella että molemmat "on kapitalismia".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää kartat on pikkulapsille joille politiikka on jotain jalkapalloa missä valitaan joukkueet. Tuskin tarvitsee edes mainita, että ainoa kirja jota lukevat on Akusedän taskukirja.
Tämä kartta juuri selkeyttää asioita ja kertoo niistä totuudenmukaisesti. Se auttaa eliminoimaan ajatuksen jonka mukaan konservatismi samaistetaan automaattisesti oikeistoon ja liberaalius taas vasemmistoon.
Oikeistolainen "liberaalius" on sitä, että saat tehdä vapaasti mitä tahansa, kunhan et tee mitään mitä emme halua sun tekevän etkä mitään sellaista, mikä ei sovi isojen korporaatioiden taloudellisiin intresseihin. Siinä ei ole mitään liberaalia, vaan se on yhtiömuotoista kommunismia. Oikeistolaiseen "liberaalisuuteen" kuuluu myös vahvasti tekopyhä moralisointi ja mutkien suoraksi vetäminen.
Kuitenkin vaan kapitalistiset valtiot ovat maailman hyvinvoivimpia, ja mitä sosialistisempia valtiot ovat niin sitä kurjempaa elämä niissä on.
Pohjoismaat ovat maailman hyvinvoivimpia valtioita ja niitä nyt ei voi Amerikkaan verrata. Se ei ole mitään koko kansan hyvinvointia, että isot firmat riistävät ihmisiä ja kiristävät julkisia veroja yksityisiin projektiin uhkailemalla sillä ja tällä. Samalla maassa on 90 miljoonaa työntä ja etenkin etniset vähemmistöt (afrikkalaiset, latinot) joutuvat turvautumaan (usein väkivaltaiseen) rikollisuuteen, koska muutakaan tapaa ei ole selvityä. Maan isoimmat kaupungit ovat slummiutamassa ja täynnä lähiöitä joihin edes poliisi ei uskalla enää mennä.
Kansan hyvinointi ei ole sama asia kuin se, kuinka paljon jää viivan alle isojen firmojen tilinpäätöksessä.
Kas kummaa, että näiden vähemmistöjen edustajat "joutuvat turvautumaan" tappamiseen, raiskaamiseen yms. myös meidän länsimaisissa hyvinvointivaltioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole oikeistolaisia, eikä kovin liberaalejakaan puolueita. Aika vitsi, että joku Kokoomus olisi, hirveästi veroastetta ovat vaan nostaneet.
Suomen poliittisessa kentässä on vain sosialismin eri muotoja. RKP saattoi olla liberaali joskus 30-luvulla.
Näissä puolueissa on kuitenkin yksittäisiä oikeistolaisia ja liberaaleja, mutta puolueen politiikka on ihan muuta.
Vihreät ovat jatkuvasti rajoittamassa kaikkea.
Malli ei selitä persuja jotka uhkailevat raiskauksilla ja perseilevät aina kun pystyvät. Ilmeisesti tässä puhutaan perinteisistä puolueista, ei mistään rasistipelleistä.