Synnytyskeskustelun ihmettelystä, miksei kerrota: itse pahasti revenneenä jolla oli pahin mahdollinen kokemus
En toitota asiaa ympäriinsä (oikeastaan en keskustele siitä kenenkään kanssa paitsi mieheni ja lääkäreideni tietysti), koska se johtaisi väistämättä keskusteluun siitä miten en ole vieläkään täysin pidätyskykyinen (kärsin ulosteenkarkailusta) yli 6 vuotta ja neljä korjausleikkausta myöhemmin, ja miten minä aikuinen ihminen joudun vuoraamaan alushousuni siteillä joka jumalan päivä siltä varalta, etten kerkeä tarpeeksi nopeasti vessaan. Synnytykseni oli äärimmäisen traumaattinen pitkittynyt imukuppisynnytys, kolmannen asteen repeämät ja sulkijalihas täysin poikki. Pelkäsin kuolevani ja pelkäsin vauvan hengen puolesta. Kokonaisuudessaan kokemus on sellaista mössöä, harmaata laaksoa joka oli helvetti maan päällä. Toisaaalta meni ajantaju ja käsitys ympäristöstä mikä vaikeutta muistamista mutta toisaalta muistan kaiken liian hyvin.
Näin hämmentävän paljon omituisen naaiveja ja täysin tietämättömiä kommentteja synnytysketjussa. Kuten "äiti sanoi ihmetelleensä miksi muut naiset kiroilivat ja huusivat", niin, äitisi kommentti varustaakin sinut arvioimaan miten kivuliasta synnyttäminen on, myöskin useat naiset kuten vaikka minä jolla kaikki mitä vaan voi mennä pieleen meni pieleen ei päästä pihaustakaan koska tapa käsitellä kipua on hiljaisuus. Tai että miten repeämät kuitenkin ommeellaan heti synnytyksen jälkeen. Hyvänen aika,90% naisista repeää synnytyksistä (tietysti suurin osa lieviä, lieviä ei edes tarvitse ommella), eikä niitä emättimen syviä repeämiä noin vaan ommella ja sillä hyvä.
Myöskin koko ketju tuntui olevan yhtä syyllistämistä ja tasoa "no kyllä tosi monella se vauva vaan lennähtää ulos emättimestä, hups vaan" ja miten synnyttäminen voi olla täysin 100% kivuton kokemus jos vaan asenne on oikea.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko jaksaa uikuttaa synnytyksien kamaluudesta? Kyllä kaikki tietävät pelottelemattakin, että se on kivuliasta puuhaa, josta parantuminen vie paljon aikaa. Juuri oli otsikoissa, että nuoret naiset haluavat synnyttää mitään tuntematta, täysin puutuneina, kun pelottaa niin. Voitaisiinko jo antaa tilaa KAIKILLE synnytyksille, eikä vaan naisten kesken kilpailla siitä, kenen väliliha repesi pahiten.
Öö, rähiset siitä kun muut kehtaavat kertoa miten paljon synnytys sattui ja käsket asiasta "uikuttavien" tukkia turpansa, sitten itket miten KAIKILLE synnytyksille pitää antaa tilaa?
Vittu sä oot tyhmä. :D
Unohtuiko aamulääkkeet? Huh huh.
Jos et kykene näkemään miten käsittämättömän ristiriitainen viestisi on, olet joko järkyttävän tyhmä tai narsistisen itseriittoinen. Ei normaali ihminen ole niin yksinkertainen, että käyttää alkuviestin yritykseen hiljentää omaan agendaan sopimattomat kokemukset ja lopettaa kuuluttaen dialogia ja tilaa kaikille puhua omist kokemuksistaan. Eikun siis anteeksi, olihan siellä lopussakin kommenti siitä miten huonojen kokemuksien jakaminen on pelkkää "kilpailua". Kuulostat aivan hirveältä ihmiseltä, sääliksi käy työkavereitasi jotka joutuvat persoonasi ja älykkyysosamääräsi kanssa pelaamaan.
Nyt ne lääkkeet, jooko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, varmaan siksi, kun kuulut siihen johonkin puoleen prosenttiin, jolle jää pahempia ongelmia. Ei ole järkeä lietsoa hysteriaa, kun tuollainen on kuitenkin niin harvinaista.
Onneksi synnytyksesi ei kuitenkaan mennyt sillä pahimmalla tavalla, kun olet vielä hengissä. Ne äidit jotka kuolivat (sektioidut), eivät ole täällä jakamassa kokemuksiaan.
Sektioidut äidit kuolevat synnytyksiin? :D
"Ne äidit, jotka kuolivat".
Tilastojen mukaan lähes kaikki synnytyksissä kuolevat äidit olivat sektioituja.
Miten voi ihmisen ymmärrys olla tuolla tasolla?
Koska olet väärässä. Laitappa tilastoja tiskiin.
Vaikeiden synnytyskomplikaatioiden riskit alatiesynnytyksessä ovat 1,2%, sektiossa 4,5%.
Tuo ei ole tilasto kuolemansyistä synnytyksissä, idiootti. Laita se tilasto missä eritellään synnytystavat ja äitiyskuolemat Suomessa.
Kuule idiootti, jos asiakeskustelu on sinulle ongelma, en viitsi etsiä tilastoja, googleta itse.
Väärin. Hätäsektio on vaarallisin vaihtoehto. Suunniteltu sektio on turvallisin. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12911445
Sektio on reippaasti kalliimpaa kuin alatiesynnyttäminen, siksi sitä pakotetaan Suomessa missä ei saa laskuttaa synnytystavan mukaan vaan maksu menee päivältä (ja on maksukatto jos olo pitkittyy).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, varmaan siksi, kun kuulut siihen johonkin puoleen prosenttiin, jolle jää pahempia ongelmia. Ei ole järkeä lietsoa hysteriaa, kun tuollainen on kuitenkin niin harvinaista.
Onneksi synnytyksesi ei kuitenkaan mennyt sillä pahimmalla tavalla, kun olet vielä hengissä. Ne äidit jotka kuolivat (sektioidut), eivät ole täällä jakamassa kokemuksiaan.
Sektioidut äidit kuolevat synnytyksiin? :D
"Ne äidit, jotka kuolivat".
Tilastojen mukaan lähes kaikki synnytyksissä kuolevat äidit olivat sektioituja.
Miten voi ihmisen ymmärrys olla tuolla tasolla?
Koska olet väärässä. Laitappa tilastoja tiskiin.
Vaikeiden synnytyskomplikaatioiden riskit alatiesynnytyksessä ovat 1,2%, sektiossa 4,5%.
Tuo ei ole tilasto kuolemansyistä synnytyksissä, idiootti. Laita se tilasto missä eritellään synnytystavat ja äitiyskuolemat Suomessa.
Kuule idiootti, jos asiakeskustelu on sinulle ongelma, en viitsi etsiä tilastoja, googleta itse.
Ohhoh, olipa ylläri kun ihminen joka päivittelee miten "ymmärrys voi olla tuolla tasolla" ei kykene todistamaan väitettään. Shocker.
Olen synnyttänyt kaksi lasta, esikoinen 3900 g ja kuopus 4300 g, kuopusta tehdessäni repesi koko emätin, koska hän oli niin iso ja piti lopuksi vetää ulos. Kätilö kursi minut kokoon, koska päivystävä lääkäri ei uskaltanut. Hyvä tuli, kaikki, jotka ovat päässeet tutustumaan, ovat kehuneet. 😉
Kipu oli muistaakseni kova molemmilla kerroilla, olin hoikka ja kapealanteinen nuori äiti. Kipu unohtui heti, kun lapsi oli saatu maailmaan. Jos olisi ollut taloudellisesti mahdollista, olisin tehnyt lapsia aina kahden vuoden välein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko jaksaa uikuttaa synnytyksien kamaluudesta? Kyllä kaikki tietävät pelottelemattakin, että se on kivuliasta puuhaa, josta parantuminen vie paljon aikaa. Juuri oli otsikoissa, että nuoret naiset haluavat synnyttää mitään tuntematta, täysin puutuneina, kun pelottaa niin. Voitaisiinko jo antaa tilaa KAIKILLE synnytyksille, eikä vaan naisten kesken kilpailla siitä, kenen väliliha repesi pahiten.
Öö, rähiset siitä kun muut kehtaavat kertoa miten paljon synnytys sattui ja käsket asiasta "uikuttavien" tukkia turpansa, sitten itket miten KAIKILLE synnytyksille pitää antaa tilaa?
Vittu sä oot tyhmä. :D
Unohtuiko aamulääkkeet? Huh huh.
Jos et kykene näkemään miten käsittämättömän ristiriitainen viestisi on, olet joko järkyttävän tyhmä tai narsistisen itseriittoinen. Ei normaali ihminen ole niin yksinkertainen, että käyttää alkuviestin yritykseen hiljentää omaan agendaan sopimattomat kokemukset ja lopettaa kuuluttaen dialogia ja tilaa kaikille puhua omist kokemuksistaan. Eikun siis anteeksi, olihan siellä lopussakin kommenti siitä miten huonojen kokemuksien jakaminen on pelkkää "kilpailua". Kuulostat aivan hirveältä ihmiseltä, sääliksi käy työkavereitasi jotka joutuvat persoonasi ja älykkyysosamääräsi kanssa pelaamaan.
Nyt ne lääkkeet, jooko?
Huomaatko, miten et kykene puolustautumaan, koska ymmärrät itsekin miten typerä viestisi on?
Lääkekommenttisi ei ole kovin hyvä comeback, mutta se on ihan ymmärrettävää. Te rähisijät jotka haluatte sanella muiden oikeuden puhua (kiusaajatyypit ylipäätäsä) tapaatte hämmentyä ja lamaantua kun saatte samalla mitalla takaisin eikä pyöritykseenne alistuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko jaksaa uikuttaa synnytyksien kamaluudesta? Kyllä kaikki tietävät pelottelemattakin, että se on kivuliasta puuhaa, josta parantuminen vie paljon aikaa. Juuri oli otsikoissa, että nuoret naiset haluavat synnyttää mitään tuntematta, täysin puutuneina, kun pelottaa niin. Voitaisiinko jo antaa tilaa KAIKILLE synnytyksille, eikä vaan naisten kesken kilpailla siitä, kenen väliliha repesi pahiten.
Öö, rähiset siitä kun muut kehtaavat kertoa miten paljon synnytys sattui ja käsket asiasta "uikuttavien" tukkia turpansa, sitten itket miten KAIKILLE synnytyksille pitää antaa tilaa?
Vittu sä oot tyhmä. :D
Unohtuiko aamulääkkeet? Huh huh.
Jos et kykene näkemään miten käsittämättömän ristiriitainen viestisi on, olet joko järkyttävän tyhmä tai narsistisen itseriittoinen. Ei normaali ihminen ole niin yksinkertainen, että käyttää alkuviestin yritykseen hiljentää omaan agendaan sopimattomat kokemukset ja lopettaa kuuluttaen dialogia ja tilaa kaikille puhua omist kokemuksistaan. Eikun siis anteeksi, olihan siellä lopussakin kommenti siitä miten huonojen kokemuksien jakaminen on pelkkää "kilpailua". Kuulostat aivan hirveältä ihmiseltä, sääliksi käy työkavereitasi jotka joutuvat persoonasi ja älykkyysosamääräsi kanssa pelaamaan.
Nyt ne lääkkeet, jooko?
Huomaatko, miten et kykene puolustautumaan, koska ymmärrät itsekin miten typerä viestisi on?
Lääkekommenttisi ei ole kovin hyvä comeback, mutta se on ihan ymmärrettävää. Te rähisijät jotka haluatte sanella muiden oikeuden puhua (kiusaajatyypit ylipäätäsä) tapaatte hämmentyä ja lamaantua kun saatte samalla mitalla takaisin eikä pyöritykseenne alistuta.
Niin kuka se täällä rähisee :D olet kyllä täysin vieraantunut todellisuudesta. Toivottavasti et puhu lapsillesi samaan sävyyn!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, varmaan siksi, kun kuulut siihen johonkin puoleen prosenttiin, jolle jää pahempia ongelmia. Ei ole järkeä lietsoa hysteriaa, kun tuollainen on kuitenkin niin harvinaista.
Onneksi synnytyksesi ei kuitenkaan mennyt sillä pahimmalla tavalla, kun olet vielä hengissä. Ne äidit jotka kuolivat (sektioidut), eivät ole täällä jakamassa kokemuksiaan.
Ap ei lietsonut hysteriaa, vaan ilmeisesti suuttui kun synnytyskeskustelussa siloteltiin kohtuuttomasti todellisuutta. Hän ei väittänyt jokaisen synnytyksen olevan samanlainen kuin itsellään, varmaan on tietoinen oman kokemuksensa olevan harvinainen. Itseäni synnyttämättömänä ärsyttää enemmän kaltaisesi hyssyttelijät kun AP:n kaltaiset.
Ja myöskin, Suomessa ei kuolla ainoastaan sektioihin. Itse tiedän naisen joka kuoli, ponnisti niin kovasti että verisuoni katkesi päästä. Myöskin toisen tiedän joka kuoli mutta elvytettiin, synnytti alakautta ja kohtu repesi.
Ei se ole mitään hyssyttelyä vaan normaalia suhtautumista synnytykseen. Kaltaisesi hysteerikon on tätä vain vaikeaa ymmärtää. Suurin osa naisista ei panikoi kuten jotkut mammat täällä palstalla, vaan suhtautuvat synnytykseen avoimin mielin kuten kuuluu. Koska 99 % synnytyksistä kaikki sujuu ihan ok kuten asiaan kuuluu.
Ihan ihme keskustelua täällä, todellisuudesta täysin vieraantunutta!
Näin ajatellen Intissä kuoleminenkin on ihan luonnollista. Ja totta tietysti onkin, ettei kukaan Inttiin menevä ajattele siellä kuolevansa.
Sen verran harvinaista se näet on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko jaksaa uikuttaa synnytyksien kamaluudesta? Kyllä kaikki tietävät pelottelemattakin, että se on kivuliasta puuhaa, josta parantuminen vie paljon aikaa. Juuri oli otsikoissa, että nuoret naiset haluavat synnyttää mitään tuntematta, täysin puutuneina, kun pelottaa niin. Voitaisiinko jo antaa tilaa KAIKILLE synnytyksille, eikä vaan naisten kesken kilpailla siitä, kenen väliliha repesi pahiten.
Öö, rähiset siitä kun muut kehtaavat kertoa miten paljon synnytys sattui ja käsket asiasta "uikuttavien" tukkia turpansa, sitten itket miten KAIKILLE synnytyksille pitää antaa tilaa?
Vittu sä oot tyhmä. :D
Unohtuiko aamulääkkeet? Huh huh.
Jos et kykene näkemään miten käsittämättömän ristiriitainen viestisi on, olet joko järkyttävän tyhmä tai narsistisen itseriittoinen. Ei normaali ihminen ole niin yksinkertainen, että käyttää alkuviestin yritykseen hiljentää omaan agendaan sopimattomat kokemukset ja lopettaa kuuluttaen dialogia ja tilaa kaikille puhua omist kokemuksistaan. Eikun siis anteeksi, olihan siellä lopussakin kommenti siitä miten huonojen kokemuksien jakaminen on pelkkää "kilpailua". Kuulostat aivan hirveältä ihmiseltä, sääliksi käy työkavereitasi jotka joutuvat persoonasi ja älykkyysosamääräsi kanssa pelaamaan.
Nyt ne lääkkeet, jooko?
Huomaatko, miten et kykene puolustautumaan, koska ymmärrät itsekin miten typerä viestisi on?
Lääkekommenttisi ei ole kovin hyvä comeback, mutta se on ihan ymmärrettävää. Te rähisijät jotka haluatte sanella muiden oikeuden puhua (kiusaajatyypit ylipäätäsä) tapaatte hämmentyä ja lamaantua kun saatte samalla mitalla takaisin eikä pyöritykseenne alistuta.
Haukut muita tyhmiksi, idiooteiksi ja narsistisiksi mutta silti syytät heitä kiusaajiksi? Joku ei nyt ihan täsmää. Pelottavaa!
Eihän kukaan voi kertoa kuin omista kokemuksistaan, en minä voi kertoa kamalista tuskista tai repeämisistä kokemuksella, kun en niitä ole kokenut. Mutta en voi kertoa myöskään faktana, että synnytys kestää n. neljäkymmentä tuntia vaikka omani niin kauan kestikin.
Ymmärtääkseni jokainen synnytys on erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, varmaan siksi, kun kuulut siihen johonkin puoleen prosenttiin, jolle jää pahempia ongelmia. Ei ole järkeä lietsoa hysteriaa, kun tuollainen on kuitenkin niin harvinaista.
Onneksi synnytyksesi ei kuitenkaan mennyt sillä pahimmalla tavalla, kun olet vielä hengissä. Ne äidit jotka kuolivat (sektioidut), eivät ole täällä jakamassa kokemuksiaan.
Ap ei lietsonut hysteriaa, vaan ilmeisesti suuttui kun synnytyskeskustelussa siloteltiin kohtuuttomasti todellisuutta. Hän ei väittänyt jokaisen synnytyksen olevan samanlainen kuin itsellään, varmaan on tietoinen oman kokemuksensa olevan harvinainen. Itseäni synnyttämättömänä ärsyttää enemmän kaltaisesi hyssyttelijät kun AP:n kaltaiset.
Ja myöskin, Suomessa ei kuolla ainoastaan sektioihin. Itse tiedän naisen joka kuoli, ponnisti niin kovasti että verisuoni katkesi päästä. Myöskin toisen tiedän joka kuoli mutta elvytettiin, synnytti alakautta ja kohtu repesi.
Ei se ole mitään hyssyttelyä vaan normaalia suhtautumista synnytykseen. Kaltaisesi hysteerikon on tätä vain vaikeaa ymmärtää. Suurin osa naisista ei panikoi kuten jotkut mammat täällä palstalla, vaan suhtautuvat synnytykseen avoimin mielin kuten kuuluu. Koska 99 % synnytyksistä kaikki sujuu ihan ok kuten asiaan kuuluu.
Ihan ihme keskustelua täällä, todellisuudesta täysin vieraantunutta!
Näin ajatellen Intissä kuoleminenkin on ihan luonnollista. Ja totta tietysti onkin, ettei kukaan Inttiin menevä ajattele siellä kuolevansa.
Sen verran harvinaista se näet on.
Niinhän se on. Ajaa ne ihmiset autollakin, vaikka se onkin erittäin todennäköinen tapa kuolla. Eipä kukaan täällä päivittele siitä, että miten uskallatte. Jos kärsii sairaalloisista peloista niin nuppitohtori on oikea osoite!
Vierailija kirjoitti:
Onko aina pakko jaksaa uikuttaa synnytyksien kamaluudesta? Kyllä kaikki tietävät pelottelemattakin, että se on kivuliasta puuhaa, josta parantuminen vie paljon aikaa. Juuri oli otsikoissa, että nuoret naiset haluavat synnyttää mitään tuntematta, täysin puutuneina, kun pelottaa niin. Voitaisiinko jo antaa tilaa KAIKILLE synnytyksille, eikä vaan naisten kesken kilpailla siitä, kenen väliliha repesi pahiten.
Miten voit peräänkuuluutta tilan antamista kaikille synnytyksille, jos ei saa "uikuttaa synnytyksen kamaluudesta"? Entä ne joilla oli huono kokemus, ilmeisesti heidän pitäisi mielestäsi olla hiljaa?
Tämä palsta on kyllä parasta lääkettä ikinä vauvakuumeelle. Ei ikinä lapsia mulle kiitos.
Minulla samankaltaisia kokemuksia kuin ap:lla. Lapsi jumissa synnytyskanavassa, napanuora kaulan ympärillä, hapet romahtivat, lapsi revittiin väkisin imukupilla ulos, karmeat repeämät, epiduraalia en saanut kätilön ammattitaidottomuuden vuoksi (ensin liian aikaista kun sitä rukoilin, sitten yhtäkkiä olikin liian myöhäistä). En harrastanut seksiä vuoteen synnytyksen jälkeen.
Ja tämä tapahtui samalla kaavalla kaksi kertaa. Kolmannesta lapsesta en voinut edes haaveilla kun synnytykset olivat niin kamalia.
Minua sattui niin paljon, etten pystynyt puhumaan enkä edes huutamaan, koska voimia ei siihen enää ollut. Jos joku olisi antanut silloin minulle aseen, olisin hetkeäkään epäröimättä ampunut itseni siihen tilanteeseen. Se oli niin kamala.
Minun kokemukseni taas on, että nimenomaan hyvät ja positiiviset synnytyskokemukset saavat tällä palstalla hirveästi haukkuja ja alapeukkuja, varsinkin jos kivunlievitystä ei ole tarvittu.
Itselläni on kaksi hyvää synnytyskokemusta - ei kivuttomia, mutta kauniita ja voimaannuttavia. Eikä kyse ole siitä, että aika olisi kullannut muistot - laskettu aika taas ensi viikolla. Nollapisteestä lähdetään tälläkin kertaa, toki luottaen omiin voimiin, mutta myös tiedostaen, että jokaisessa synnytyksessä on kysymys elämästä ja kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapseni syntyi sektiolla, joka meni pieleen ja vietin kuukauden sairalassa koska tarvitsin kuusi korjausleikkausta ja jatkuvan suonensisäisen antibiootin. Todennäköisyys komplikaatioilleni on kuitenkin pieni samoin kuin muillekin vakaville komplikaatioille. Synnytyksessä on aina riski oli se millainen tahansa. Fakta on kuitenkin, että suurin osa menee ihan normaalisti. Se normaalius ei kuitenkaan tarkoita etteikö ne voisi koskea. On aika naiivia kuvitella, että niitä koskaan saisi kivuttomiksi.
Suunniteltu sektio vai hätäsektio?
Vierailija kirjoitti:
Minulla samankaltaisia kokemuksia kuin ap:lla. Lapsi jumissa synnytyskanavassa, napanuora kaulan ympärillä, hapet romahtivat, lapsi revittiin väkisin imukupilla ulos, karmeat repeämät, epiduraalia en saanut kätilön ammattitaidottomuuden vuoksi (ensin liian aikaista kun sitä rukoilin, sitten yhtäkkiä olikin liian myöhäistä). En harrastanut seksiä vuoteen synnytyksen jälkeen.
Ja tämä tapahtui samalla kaavalla kaksi kertaa. Kolmannesta lapsesta en voinut edes haaveilla kun synnytykset olivat niin kamalia.
Minua sattui niin paljon, etten pystynyt puhumaan enkä edes huutamaan, koska voimia ei siihen enää ollut. Jos joku olisi antanut silloin minulle aseen, olisin hetkeäkään epäröimättä ampunut itseni siihen tilanteeseen. Se oli niin kamala.
O_O
No varmaan harmi ettet sitten saanut sitä asetta.
Muuten hyvä, paitsi tuo edellä mainittu ampui vähän yli!
Vierailija kirjoitti:
Minun kokemukseni taas on, että nimenomaan hyvät ja positiiviset synnytyskokemukset saavat tällä palstalla hirveästi haukkuja ja alapeukkuja, varsinkin jos kivunlievitystä ei ole tarvittu.
Itselläni on kaksi hyvää synnytyskokemusta - ei kivuttomia, mutta kauniita ja voimaannuttavia. Eikä kyse ole siitä, että aika olisi kullannut muistot - laskettu aika taas ensi viikolla. Nollapisteestä lähdetään tälläkin kertaa, toki luottaen omiin voimiin, mutta myös tiedostaen, että jokaisessa synnytyksessä on kysymys elämästä ja kuolemasta.
Näin. Normaaleja ja positiivisia kokemuksia ei jostain syystä haluta täällä uskoa, vaikka suurin osa synnytyskokemuksista on positiivisia!
Vain huonosti menneitä halutaan kuulla ja niillä sitten mässäillä. Mt- ongelmaisten touhua.
Synnytyksestä pitäisi pystyä puhumaan ihan rehellisesti. Valmennuksessa - jos semmoista on vielä olemassa - pitäisi käydä läpi koko spektri helpoimmasta vaikeimpaan synnytykseen. Sekä äidin että lapsen kuolemaankin johtavat tilanteet pitää pystyä käymään läpi.
En ole henkilökohtainen googlesi. Mikset laita itse jos niistä kerran paremmin tiedät?!
Olen lukenut asiasta useasti muttei ole nyt aikaa googletella. Etsi sinä ne ja linkkaa tänne!