Miksei yliopistot siirrä IT-toimintojaan alhaisen kustannuksen maihin?

Koska yliopistoissa kaikki muut paitsi opettajat ja tutkijat on vakisopimuksilla, eikä niitä saa potkittua oihalle. Opettajat ja tutkijat on määräaikaisia, joiden sopimukset on säästötilanteessa helppo jättää uusimatta.

Yt-neuvottelut ovat arkea yliopistoissa. Myös tuessa.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin kaikki on suomalaisia ja käytännössä kaikki vähintään maistereita. Tämä siitä huolimatta että suurinta osaa noista duuneista voi hoitaa etänä. Tuollaisen organisaation ylläpitäminen Suomessa on suorastaan massiivisen kallista. En ymmärrä miksei toimintoja voida siirtää muualle. Kaikkialla muualla jopa helpdeskit on vähintään Portugalissa tai Espanjassa.

Ei Portugali tai Espanja ole halpatyömaita, vaan Euroopassa Puola, Tsekki ja Romania. Yleensä helpdeskit nykypäivänä ovat Euroopan ulkopuolella, esim. Filippiinit on suosittu paikka. Yliopistojen tapauksessa on luultavasti katsottu, että tiedot ovat niin arkaluonteisia ettei ulkoistus kannata. Toisaalta taas yliopistojen IT-henkilöstön palkat ovat niin pienet, että todelliset säästöt olisi vähäisiä.

No ulkoistetaan koko suomi

Suomessa yliopistolla helpparin palkka ehkä jotain 2000+. Työllistää samasta koulusta valmistuneita. Osa tekee ohessa jopa jatko-opintoja. Mutta voihan se olla, että jollain aikataululla siirtyykin. Mitään kovin arkaluontoista noissa ei ole, kun paljon merkittäväpiäkin järjestelmiä hoidetaan jostain Intiasta käsin.

Se voisi käytännössä olla kalliimpaa. Halpamaihin siirretyt tukitoiminnot eivät toimi. Työaikaa menne todella paljon hukkaan, kun systeemit eivät toimi, mistään ei saa apua eikä kukaan tiedä mitään.

kun joskus niitä tietokoneita pitää myös ihan fyysisestikkin korjata, silloin ei hyödytä etänä oleminen

m85 kirjoitti:

kun joskus niitä tietokoneita pitää myös ihan fyysisestikkin korjata, silloin ei hyödytä etänä oleminen

Leasingilla otetaan aina uudet kun takuu päättyy ja takuukorjaukset hoitaa huoltoukko.

Palvelut, jotka voidaan ulkoistaa, on jo ulkoistettu tai tavallisemmin lopetettu. Työntekijät käyttävät samoja pilvipalveluja kuin kotikäyttäjät.

Yliopisto saa omista opiskelijoistaan työntekijöitä, jolloin tietää aika hyvin millaisen ihmisen on palkkaamassa. Tuollainen ihminen on myös paljon omistautuneempi ja voidaan luottaa siihen, että hommat tulee tehdyksi. Ulkomaalainen firma voi ylityöllistyä ja silloin pitää priorisoida, eikä suomalainen yliopisto ole varmasti se ykkösasiakas. Tuen tulee osata suomea, koska opiskelijat haluavat asioida it-tuen kanssa pääasiassa suomeksi. Myös sivustot ovat pitkälti suomeksi ja niiden ylläpito on hankalaa jos ei kieltä osaa. Aika paljon uskottavuutta lasketaa jos yliopiston sivut ovat aivan päin seiniä kieliopillisesti. Yliopistossa liikkuu myös arkaluontoista materiaalia ja ulkomaalaisen firman kautta tieto vuotaa todennäköisemmin. Yliopistossa myös ollaan tällaisessa järjestelmässä ja muutos vaatii aina resursseja. Kun ei ole mitään syytä miksi muutos olisi parempaan suuntaan, niin sitä ei kannata tehdä pienen säästön takia.