Miksi synnyttämättömille naisille ei koskaan kerrota, millaista sairasta kidutusta synnyttäminen oikeasti on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että jokainen kokee synnytyksen eri tavalla. Itselläni takana kaksi synnytystä, joista toinen oli siedettävä ja toinen mahtava.

Oon aina miettinyt, että miten kukaan voi kokea synnytyksen mahtavana? Saatananmoinen kipu ei ole mahtavaa

Kun kaikki eivät synnytä suurella kivulla, vaan asiat vain sujuvat tavallisesti. Ei tarvita sen kummempia lääkityksiä,puudutuksia tai ompelemisia. Kun kukaan ei varmaksi voi etukäteen ennustaa miten tilanne etenee, niin miksi pelotella? Kolmen ihan tavallista synnytystä minulla, ei mitään ylivoimaista. Mutta sitä ei voi myöskään itse valita miten menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että jokainen kokee synnytyksen eri tavalla. Itselläni takana kaksi synnytystä, joista toinen oli siedettävä ja toinen mahtava.

Oon aina miettinyt, että miten kukaan voi kokea synnytyksen mahtavana? Saatananmoinen kipu ei ole mahtavaa

Kun kaikki eivät synnytä suurella kivulla, vaan asiat vain sujuvat tavallisesti. Ei tarvita sen kummempia lääkityksiä,puudutuksia tai ompelemisia. Kun kukaan ei varmaksi voi etukäteen ennustaa miten tilanne etenee, niin miksi pelotella? Kolmen ihan tavallista synnytystä minulla, ei mitään ylivoimaista. Mutta sitä ei voi myöskään itse valita miten menee

Juuri noin, ei pidä pelotella. Synnytysvalmennuksessa kyllä kerrotaan kivusta ja kivunlievityksestä. Omat synnytykseni ovat olleet hyvin siedettäviä ja kokemus vauvan syntyessä on ollut aivan mahtava. Mikä onni, kun kovan ponnistuksen jälkeen saa vauvan syliinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mihin tämä maailma menee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin Suomessa naiset lähtevät synnytyksestä kotiin alapää repaleina, ei meillä ole varaa arvostella muiden kulttuurien ympärileikkausperinteitä.

Onko muita tilanteita kuin synnytys, jossa lääkäriä alempi tekee kirurgin töitä?

Viittaan siihen, että kätilö saa ommella repeytyneen alapään.

Ihme, että kukaan (nainen) suostuu tekemään Suomessa lapsia.

Miehelle homma on toki helppo.

Jos syntyvyys on alhainen, ei sitä tarvitse ihmetellä.

Synnytys on normaali tapahtuma, joka ennen tapahtui kotona ja luonto on hoitanut niin, että naiset paranevat alapäästä ilman ompeleita. Nykyään kaikki on medikalisoitu ja näin saatu normaaleista asioista sairaus. Kipu, joka on hyvin yksilökohtainen riippuen kivun sietokyvystä ja henkisestä tasapainosta yms. on kuitenkin hetkellinen, joka lapsen synnyttyä maailmaan on poissa. Itse synnytin täysin normaalin alatiesynnytyksen ilman minkäänlaisia puudutteita. Kävelin niin kauan, kun oli auki 9cm. Eptosomiaa en antanut tehdä ja kätilö piti lämmintä käärettä kohdun suulla, joka auttoi ettei ollut kuin pieni repeämä ja pystyin istumaan samana päivänä jo hyvin. Tämän kävelyn minulle kertoi nainen joka oli saanut 7 lasta ja se tepsi. Ei kannata mennä sängylle makaamaan, sillä silloin tuntee joka ikisen pienenkin supistuksen hyvin. Tsemppiä kaikille, niin tuleville kuin jo vauvansa saaneille äideille <3

Kannattaa verrata äitiys- ja lapsikuolleisuuden tilastoja ajalta "ennen" ja nyt "medikalisoituna".  Se että normaalista asiasta on tehty sairaus, on säästänyt lukemattomien äitien ja lapsien hengen. Ja kehitysmaissa on vielä tehtävää, että tähän luonnolliseen tapahtumaan kuolevat saataisiin sairaalaan sairastamaan sitä synnytystä.

Itse en ole synnyttänyt (eli eihän minulla ole oikeutta mielipiteisiini tästä asiasta) ja joskus olen yrittänyt kestää kuukautiskipuja ilman kipulääkkeitä. Mutta eipä ole kovin hyvin onnistunut. Ensin tulee oksennus ja sitten lähtee taju. En ole koskaan edes kuvitellut että pystyisin synnyttämään. 

Usein kuukautiskivut helpottavat synnytyksen jälkeen. Näin ainakin itselläni ja olen kuullut samaa myös muilta.

Joo, ja vuodon määrä lisääntyy monikertaiseksi. Näin ainakin itselläni ja olen kuullut samaa myös muilta.[/.

No minulla vuodot eivät lisääntyneet mitenkään. Jos niin runsaat vuodot, kävitkö lääkärillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan se synnyttäminen nyt yhtä helvettiä, ja vaarallista- kyllä- vielä nykyäänkin länsimaissa. Olen kolme pusannut maailmaan, alakautta ja käynnistettynä kun kohdinsuu ei avautunut supistuksista huolimatta. Nyt 15 vuotta nuorimman syntymästä kohdunlaskeumaa yms.

Tottakai vauvan terveys on tärkein, mutta joo, ihmettelen miten aloin siihen hommaan.

Ärsyttää suunnattomasti nämä " synnytys oli upeaa, voimaannuttavaa "etc- äidit! Oikeasti: Paska ja veri lentää, oma ja lapsesi henki on vaarassa ja sattuu niin s@@tanasti.

En enää tekisi lapsia jos voisin palata ajassa takasin. Sitäpaitsi, maailma kiittää mitä vähemmän ihmisiä tänne syntyy.

Aika synkkä näkemys. Saako kysyä, miten sun ja lasten elämä on mennyt synnytysten jälkeen?

En tiä, miten musta tuntuu että maailmankuvalla on yllättävän paljon merkitystä siinä miten synnytyksen kokee ja miten positiiviseksi tai negatiiviseksi tapaukseksi se asettuu omissa tulkinnoissa. Kerran hyvin harvalla synnytys on fyysisesti kivuton ja kaikenaikaa iloinen tapahtuma, silti jotkut pitää sitä hyvänä kokemuksena. Jos ihminen rehellisesti ajattelee, että loppuviimein oli moraalisesti koko maailman kannalta väärin edes tehdä niitä lapsia, niin... no ei yllätä jos synnyttäminen on yhtä helvettiä ja virhe, joka mm. pilasi vartalon. Synnyttäminen on muuta kuin yhtä helvettiä ja virhe vain jos on ensinnäkin sitä mieltä että on hyvä asia että minä saan tämän lapsen ja sen lisäksi mieltää sille tapahtumalle jonkin itseä suuremman merkityksen.

Ei, vaan realistinen. Rakastan lapsiani, mutta kuten sanoin, valitsisin nykyään toisin, en ole enää niin itsekäs että " minä ja minun haluni saada vauvoja."

Mitään elämää suurempaa merkitystä en lasten saamisessa näe.

Ja höpö höpö tuo asenne! Aika noloa kuvitella että asenne vaikuttaisi millääm lailla kipuihin tai esim. synnytyksen kulkuun, haloo! Minäkin olin lapset saadessani yltiöpositiivinen ja peloton ihminen.

Nyt kun tätä maailman menoa katsoo, niin pelottaa mitä omat ja maailman lapset vielä kokevat elinaikanaan.

Realismia,pessimismiä vai optimistisuutta? kyllä ne on kokemusten muovaamia asenteita ja ihan yhtä oikeita kaikki..ei niistä kannata kiistellä. Kipuun kyllä vaikuttaa mielentilat myös, pelko ja aiemmat kokemukset esim alakulo ja luottamuspula hoitaviin henkilöihin. Mutta oli miten oli, kipua on toki lievitettävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suunniteltu sektio takana enkä voi kuin suositella. 

Palkinto on ihan yhtä mahtava vaikka synnytykseen ei liittyisi lainkaan kipua. 

Kolme sektiota takana ja voin suositella. Ei kipua synnyttäessä eikä sen jälkeen.

Joo ei mullakaan sektion aikana ollut kipuja, mutta heti kun puudutus häipyi, tuli järkyttävät kivut. Ne kesti pahana viikon verran ja kokonaisuudessaan kipuja kesti muutaman viikon ajan.

Minä sain sektiosta haavatulehduksen, joka veti kuolioon. Kuukausi sairaalassa letkuissa, vatsassa pumppu ja korjausleikkaukset muutaman päivän välein. En suosittele. Ei ollut kyse hätäsektiosta.

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suunniteltu sektio takana enkä voi kuin suositella. 

Palkinto on ihan yhtä mahtava vaikka synnytykseen ei liittyisi lainkaan kipua. 

Kolme sektiota takana ja voin suositella. Ei kipua synnyttäessä eikä sen jälkeen.

Joo ei mullakaan sektion aikana ollut kipuja, mutta heti kun puudutus häipyi, tuli järkyttävät kivut. Ne kesti pahana viikon verran ja kokonaisuudessaan kipuja kesti muutaman viikon ajan.

Minä sain sektiosta haavatulehduksen, joka veti kuolioon. Kuukausi sairaalassa letkuissa, vatsassa pumppu ja korjausleikkaukset muutaman päivän välein. En suosittele. Ei ollut kyse hätäsektiosta.

Tämän takia pelkään myös sektiota. Ne riskit on paljon suuremmat, jos vertaa monen sentin haavaa vatsassa, kohdussa jne ehkä sentin haavaan alapäässä, kummassakin on toki riskinsä mutta ehkä ihan järkevää on ettei valitse sektiota ellei ole mitään lääketieteellistä syytä, ellei ole sit ihan niin kova pelko ettei vaan pysty millään alatiesynnytykseen. Itse olen näitä asioita pohtinut ja päättänyt että kun naisen vartalo on suunniteltu alatiesynnytykseen ja suurin osa siitä selviää niin en jättäisi lapset tekemättä synnytyspelon takia. Tuo jonkun mainitsema lapsen koko ja synnytysasento on myös tärkeitä pointteja. Ei tarvii syödä 2 edestä, itse painoin syntyessäni 2,5kg, siihen vaikutti kyllä muut ongelmat raskauden aikana, mutta jos vertaa nykyisiin 4kg lapsiin nii ero on melkoinen, ei ihme ettei äidilleni jäänyt mitään traumoja synnytyksestä. Kaveri synnytti jakkaralla ja sanoi että painovoimasta oli todellakin apua. Toinen synnytys lähipiirin mukaan sujuu paljon helpommin ja nopeammin kun keho on jo kokenut yhden synnytyksen. Vadelmanlehtitee kuulemma myös auttaa, onko täällä ketään joka olisi sitä kokeillut raskauden loppuvaiheessa?

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi suunniteltu sektio takana enkä voi kuin suositella. 

Palkinto on ihan yhtä mahtava vaikka synnytykseen ei liittyisi lainkaan kipua. 

Kolme sektiota takana ja voin suositella. Ei kipua synnyttäessä eikä sen jälkeen.

Joo ei mullakaan sektion aikana ollut kipuja, mutta heti kun puudutus häipyi, tuli järkyttävät kivut. Ne kesti pahana viikon verran ja kokonaisuudessaan kipuja kesti muutaman viikon ajan.

Minä sain sektiosta haavatulehduksen, joka veti kuolioon. Kuukausi sairaalassa letkuissa, vatsassa pumppu ja korjausleikkaukset muutaman päivän välein. En suosittele. Ei ollut kyse hätäsektiosta.

Tämän takia pelkään myös sektiota. Ne riskit on paljon suuremmat, jos vertaa monen sentin haavaa vatsassa, kohdussa jne ehkä sentin haavaan alapäässä, kummassakin on toki riskinsä mutta ehkä ihan järkevää on ettei valitse sektiota ellei ole mitään lääketieteellistä syytä, ellei ole sit ihan niin kova pelko ettei vaan pysty millään alatiesynnytykseen. Itse olen näitä asioita pohtinut ja päättänyt että kun naisen vartalo on suunniteltu alatiesynnytykseen ja suurin osa siitä selviää niin en jättäisi lapset tekemättä synnytyspelon takia. Tuo jonkun mainitsema lapsen koko ja synnytysasento on myös tärkeitä pointteja. Ei tarvii syödä 2 edestä, itse painoin syntyessäni 2,5kg, siihen vaikutti kyllä muut ongelmat raskauden aikana, mutta jos vertaa nykyisiin 4kg lapsiin nii ero on melkoinen, ei ihme ettei äidilleni jäänyt mitään traumoja synnytyksestä. Kaveri synnytti jakkaralla ja sanoi että painovoimasta oli todellakin apua. Toinen synnytys lähipiirin mukaan sujuu paljon helpommin ja nopeammin kun keho on jo kokenut yhden synnytyksen. Vadelmanlehtitee kuulemma myös auttaa, onko täällä ketään joka olisi sitä kokeillut raskauden loppuvaiheessa?

Tämä kaveri vielä sai episiotomian ja sanoi että synnytyksen jälkeen olisi voinut vaikka heti ottaa vauvan kainaloon ja lähteä kotiin, niin hyvä olo kuulemma oli. Sektioon jälkeen ei ihan heti nousta edes pystyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, että jokainen kokee synnytyksen eri tavalla. Itselläni takana kaksi synnytystä, joista toinen oli siedettävä ja toinen mahtava.

Oon aina miettinyt, että miten kukaan voi kokea synnytyksen mahtavana? Saatananmoinen kipu ei ole mahtavaa

Kun kaikki eivät synnytä suurella kivulla, vaan asiat vain sujuvat tavallisesti. Ei tarvita sen kummempia lääkityksiä,puudutuksia tai ompelemisia. Kun kukaan ei varmaksi voi etukäteen ennustaa miten tilanne etenee, niin miksi pelotella? Kolmen ihan tavallista synnytystä minulla, ei mitään ylivoimaista. Mutta sitä ei voi myöskään itse valita miten menee

Mulla sattui kyllä niin, että pyysin epiduralin ja sainkin ja vielä pari spinaalia/epiduralia sitten kun ilokaasu ei ollut enää tarpeeksi.

Synnytys kesti tosi kauan (avautumisvaihe). Muutamia tikkejä tuli, kätilö ei kertonut montako laittoi, mutta sanoi ettei pahasti mennyt ja siisti tulee (ja tulikin, niin siisti kun nyt tuollainen rönttönen voi olla :)).

Mutta koin synnytyksen normaaliksi ja aivan mahtavaksi kokemukseksi, siinä tilanteessa oli niin läsnä ja kuitenkin ajantaju katosi kokonaan ja mieli oli täysin kääntynyt itseensä päin.

Oli jotenkin jouluinen olo, tilannetta oli odottanut ja jännittänyt ja toivonut niin kauan, ja sitten lopulta sai vielä sen parhaan lahjan. Synnytyksen jälkeen kun menin suihkuun ja kuulin kun mies ja kätilö juttelivat vauvasta synnytyshuoneen puolella tuli niin euforinen olo, siellä puhutaan meidän lapsesta jonka minä juuri synnytin.

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Alatiesynnytys.. kai se sattui. En muista. Ku iso kakan ois vääntänyt. Se ei ollut se pahin vaikka sitä pelkäsin eniten. Ne supistukset oli pahimmat ja niistä en tiennyt mitään. Se polte oli kova. Mutta siedettävä. Kyynelkaasulla mentiin eikä mitään kipulääkkeitä ennen eikä jälkeen. Nyytin saatua oli ihan normi olo. Ei heikottanut yhtään. Oli vain onnesta sekaisin.

Seuraavana päivänä väsytti kun oli vieraita osastolla, mutta ihmekös kun oli monta unetonta yötä takana. Nyt en oikeasti muista koko kipua.

Kätilö oli kiva, mutta eipä hän muuta kuin ottanut kopin. Ammeessa synnytin. Saatiin olla ihan melkein loppuun asti kaksistaan miehen kanssa.

Sitä pelkäsin et voimat loppuu. Mitä jos en jaksaiskaan ponnistaa loppuun asti..

Mielestäni ihan turhaan pelotella ihmisiä. Tuurilla mennään, toisiin sattuu toisiin ei.

Samoin se eka kuukausi kun on laskelaskelmia ja pukamia. Pitää ottaa rennosti. Muualla/ennen vanhaan nainen on vuoteen oma ekan viikon kuukauden. Suomessa pitää heti reuhtoa.

Ja vaikka alapää ois ihan samanlainen kuin ennenkin voi sitä jäädä pidättämisongelmia. Onneksi on oma uima-allas. Julkiseen ei voi mennä kun pitää rampata vessassa vähän väliä.

Kyynelkaasulla ?

Vierailija kirjoitti:

Kyynelkaasulla ?

Ei siitä ollut iloa.

Miten APn arki on lähtenyt sujumaan tämän kidutuksen jälkeen?

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Jos sopiva nies löytyisi niin kai sitten voisi toimia, mutta ei minulla ole hirveästi aikaa miehelle. 

Mitäs sanot tutkimuksesta, jonka luin jokin aika sitten netistä. Alakautta synnyttäneiden p*rseen sulkijalihaksia oli ultra äänellä tutkittu synnytyksen jälkeen, noin 75%:lla muistaakseni näkyi piileviä vaurioita tutkimuksessa, nämä vauriot alkavat usein vaivaamaan myöhemmällä iällä, ts. p*skot housuihisi vanhempana. Tässä luvussa ei ollut edes mukana pahat vauriot, jolloin tulee housuihin jo heti synnytyksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa ultra äänellä tutkittiin sektiolla synnyttäneiden sulkijalihakset, yllätys, yllätys, vaurioita 0%:lla sektiossa olleista.

N-77 kirjoitti:

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Jos sopiva nies löytyisi niin kai sitten voisi toimia, mutta ei minulla ole hirveästi aikaa miehelle. 

Mitäs sanot tutkimuksesta, jonka luin jokin aika sitten netistä. Alakautta synnyttäneiden p*rseen sulkijalihaksia oli ultra äänellä tutkittu synnytyksen jälkeen, noin 75%:lla muistaakseni näkyi piileviä vaurioita tutkimuksessa, nämä vauriot alkavat usein vaivaamaan myöhemmällä iällä, ts. p*skot housuihisi vanhempana. Tässä luvussa ei ollut edes mukana pahat vauriot, jolloin tulee housuihin jo heti synnytyksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa ultra äänellä tutkittiin sektiolla synnyttäneiden sulkijalihakset, yllätys, yllätys, vaurioita 0%:lla sektiossa olleista.

Anteeksi, olisiko ollut 25%:lla vaurioita, jotka alakutta synnyttivät, todella suuri luku silti, neljännes. eli 75% ei ollut sitten. En viitsi etsiä tutkimusta netistä, on muutakin tekemistä tässä.

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Jos sopiva nies löytyisi niin kai sitten voisi toimia, mutta ei minulla ole hirveästi aikaa miehelle. 

Mitäs sanot tutkimuksesta, jonka luin jokin aika sitten netistä. Alakautta synnyttäneiden p*rseen sulkijalihaksia oli ultra äänellä tutkittu synnytyksen jälkeen, noin 75%:lla muistaakseni näkyi piileviä vaurioita tutkimuksessa, nämä vauriot alkavat usein vaivaamaan myöhemmällä iällä, ts. p*skot housuihisi vanhempana. Tässä luvussa ei ollut edes mukana pahat vauriot, jolloin tulee housuihin jo heti synnytyksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa ultra äänellä tutkittiin sektiolla synnyttäneiden sulkijalihakset, yllätys, yllätys, vaurioita 0%:lla sektiossa olleista.

Anteeksi, olisiko ollut 25%:lla vaurioita, jotka alakutta synnyttivät, todella suuri luku silti, neljännes. eli 75% ei ollut sitten. En viitsi etsiä tutkimusta netistä, on muutakin tekemistä tässä.

Sitten laskeutumat ja p*llun repeämiset lisäksi. Joo, en ole synnyttänyt, mutta ne ketkä ovat kertovat samaa, toki lähipiiristäni löytyy myös esimerkkejä.

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Jos sopiva nies löytyisi niin kai sitten voisi toimia, mutta ei minulla ole hirveästi aikaa miehelle. 

Mitäs sanot tutkimuksesta, jonka luin jokin aika sitten netistä. Alakautta synnyttäneiden p*rseen sulkijalihaksia oli ultra äänellä tutkittu synnytyksen jälkeen, noin 75%:lla muistaakseni näkyi piileviä vaurioita tutkimuksessa, nämä vauriot alkavat usein vaivaamaan myöhemmällä iällä, ts. p*skot housuihisi vanhempana. Tässä luvussa ei ollut edes mukana pahat vauriot, jolloin tulee housuihin jo heti synnytyksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa ultra äänellä tutkittiin sektiolla synnyttäneiden sulkijalihakset, yllätys, yllätys, vaurioita 0%:lla sektiossa olleista.

Anteeksi, olisiko ollut 25%:lla vaurioita, jotka alakutta synnyttivät, todella suuri luku silti, neljännes. eli 75% ei ollut sitten. En viitsi etsiä tutkimusta netistä, on muutakin tekemistä tässä.

No jaa, tarpeeksi kauan kun elää niin vaipoissa kuolee kuitenkin.

Kerrotaanhan. Tälläkin palstalla jatkuvasti ja tässäkin ketjussa joku jaksaa käydä aiheesta jopa yksinpuhelua ^^

Itse olen synnyttänyt kahdesti. Toisen ilman puudutteita ja kaikki sujui tosi hyvin vaikka kipuja oli. Toinen oli niin kivulias että laitettiin epiduraali, jonka ansiosta synnytys oli käytännössä lähes kivuton. Eniten pelkäsin etten JAKSA ponnistaa, koska toista ponnistin 50 min ja toista 20 min. Mutta ulos ne on kuitenkin tulleet ja pienillä vaurioillakin pääsin. Ekasta pari tikkiä, toisesta ei mitään.

Mutta se fiilis kun aamulla heräät oma vauva kainalossa. <3 Sitä ei vaan voita mikään, ihan paras voittajafiilis maailmassa. Kipeämpi se naapuripedin sektioitu oli kuin minä. Saatikka se kolmas raukka joka joutui hätäsektioon :( Ei käynyt kateeksi. Pääasia kuitenkin että kaikki sai vauvan turvallisesti syliin saakka, oli synnytystyyli mikä hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Synnytystä pelkäävä kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N-77 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joka kerta synnyttäessä on käynyt mielessä että jos miehetkin synnyttäis niin kyllä kivunlievitys sekä synnyttäjän arvostus olisi eri luokkaa. Synnyttäjää välillä kohdellaan epäinhimillisesti. Esimerkiksi pakottaminen perätila synnytykseen, lääkkeettömyyden vaatimus jne jne

Minä taas väitän, että jos miehet synnyttäisivät, suurin osa vetäisi luomuna ja joka ainoa saunailta päättyisi siihen, kuka repesi pahimmin ja kuka ei ehtinyt edes sairaalaan.

Miettikää nyt ylipäätään miehiä ja heidän suhdettaan terveydenhuoltoon.

Mieti sinä nyt vaan miesten suhtautumista seksiin...,Luuletko todella että yksikään mies riskeiraisi tunnottoman alapään saamisen loppuelämäksi alatie synnytyksen seurauksena? Eihän sellainen olisi mikään mies edes. Myös osa meistä naisista arvostaa super herkkää tuntoa vaginassa, ja tajunnan räjäyttäviä o*kkuja. Ehkä alatiesynnytykseen menevätkin ne joilla ei ole mitään menetettävää, ehkä jotkut naiset eivät tosiaan saa koskaan o*kkuja. En kyllä oikein usko siihen ettei terveellä alpäällä voi saada o*kkuja, on joku syy, nuoruus tai silkka kokemattomuus, kuten oli itsellänikin nuorena ja vielä aikuisenakin kunnes lainasin seksi oppaan naisille kirjastosta, myös hormonivajeet voi estää jne.

Vielä hienompi juttu on terve yläpää.

En tiedä sinun yläpäästäsi. Mutta minulla on hyvä elämä, jota arvostan, seksielämä jota arvostan, ja haluan pitääkin asiat samanlaisina kuin ne ovat :) Minusta on ihanaa että voin saada syvät vagina o*kut hyvin nopeasti, missä tahansa, etenkin perinteisessä asennossa. Vannon etten valehtele tai liioittele. Minun Ei tarvitse hinkata tuntikausia turhaan tunnottoman p*llun kanssa, en toivoisi tunnotonta pillua edes pahimmalle vihollisellini. Ennenkaikkea toivon ettei suomessa pakotettaisi alatie synnytykseen ja valehdeltaisi riskeistä. Miksei ihmisten anneta itse valita, se on pointini tässä. 

Olen kuin sinkkuelämän samantha, mitä seksiin tulee, olen tyytyväinen kykyyni nauttia ja en kaipaa muutosta asiaan. En tosin harrasta yhtä paljon yhdenillan juttuja kuin sam, mielummin vaikka teen sen paikallisen perheenisän kanssa, joka olikin vakipano pitkään, kunnes lopetin jutun itse,  mutta vielä mielummin jonkun vapaan kanssa, jolloin asiaan ei liity petosta. En suosi pettämistä.

Kaipaatko koskaan muuta elämääsi? Pystytkö ajattelemaan, mitä haluat 40 v iässä? Riittääkö sinulle todella vain hyvä seksi vaihtuvien partnereiden kanssa? Oletko yksinäinen?

En ole yksinäinen, vaan viihdyn yksin, juuri se lienee suurin syy miksi parisuhde epäilyttää. Toisekseen kiinnostun todella harvasta miehestä, viimeisen 10 vuoden aikana, olen tavannut 1-2 miestä, ja niistäkin vain toinen oli todella kinnostava, ja molemmat oli jo naimisissa, en yrittänyt heitä, koska tunsin vaimot. Kaipaan muutakin elämääni, mutta en kuitenkaan lapsia. Onhan elämässäni nyt toki muutakin kuin hyvä seksi, se tuli vaan ainoana esille tässä. Olen enemmän lemmikki ihmisiä, niissä ei ole kiinni koko ajan, ne olivat eläessään minulle niin rakkaita, että sanoin mielummin halvaantuvani, jos viimeisen lemmikkini sairaudet olisi voinut parantaa sillä. Eipä voinut mitenkään, ja istuinkin yöt pimeässä ulkona kuoleman jälkeen. Nyt olen tietenkin jatkanut elämääni. 40-vuotiaana kaipaan sitä että nuorennuslääke keksitään, sillä viihtyisin vaikka ikuisesti elämässäni! Ja tietenkin paljon rahaa että voisin palkata jonkun niistä gigolot-sarjan namupaloista vierailemaan kotiini! Vaikka näytän ikäistäni nuoremmalta, voisi täyteaineet jne. olla kivoja, mutta vain vanhenemisen peittämiseen, muuten olen tyytyväinen.

Miksi tähän ketjuun eksyy näitä ihmisiä jotka ei halua parisuhdetta/lapsia? Tässä puhutaan synnytyspeloista! Pelkoon saa apua pelkopolilta, jos ei muu auta niin sektio on se viimeinen "apu", tuskin kovin moni synnytystä pelkäävä lapsia haluava jättää pelon takia lapset tekemättä. Itsekin viihdyn introverttina hyvin yksin, en kuitenkaan voisi kuvitella eläväni loppuelämän yksin, lemmikki ei sitä perhettä korvaa, on oltava edes se mies seuraksi. Kaikki miehet ei ole kylkeen liimattuja koko ajan, antaa myös tilaa. Täällä oli vähän aikaa sitten ketju nimellä "mitä synnytys teki alapäälle", siinä yllättävän moni vastasi että alapään herkkyys ja sitä myötä seksielämä parani, itselle kelpaisi kun en orgasmia normaali yhdynnässä kykene saamaan. Älä turhaan pelottelee ihmisiä kun et selvästikään tiedä asiasta ja syy lapsettomuuteesi on joku muu kuin pelko.

Jos sopiva nies löytyisi niin kai sitten voisi toimia, mutta ei minulla ole hirveästi aikaa miehelle. 

Mitäs sanot tutkimuksesta, jonka luin jokin aika sitten netistä. Alakautta synnyttäneiden p*rseen sulkijalihaksia oli ultra äänellä tutkittu synnytyksen jälkeen, noin 75%:lla muistaakseni näkyi piileviä vaurioita tutkimuksessa, nämä vauriot alkavat usein vaivaamaan myöhemmällä iällä, ts. p*skot housuihisi vanhempana. Tässä luvussa ei ollut edes mukana pahat vauriot, jolloin tulee housuihin jo heti synnytyksen jälkeen. Samassa tutkimuksessa ultra äänellä tutkittiin sektiolla synnyttäneiden sulkijalihakset, yllätys, yllätys, vaurioita 0%:lla sektiossa olleista.

Anteeksi, olisiko ollut 25%:lla vaurioita, jotka alakutta synnyttivät, todella suuri luku silti, neljännes. eli 75% ei ollut sitten. En viitsi etsiä tutkimusta netistä, on muutakin tekemistä tässä.

No jaa, tarpeeksi kauan kun elää niin vaipoissa kuolee kuitenkin.

Onhan se totta että joskus kuolee, jos ei ihmeitä tapahdu. Näin perustelee  päivittäistä juomistaan about ikäiseni alkoholisti ystäväni, ei haittaa vaikka haima on jo mennyt, kuoleehan sitä kuitenkin joskus. Oon yrittänyt vaikka miten saada tämän lopettamaan, sillä en halua menettää ystävääni.

Minulla on aivan eri asenne elämään, oon jo pitkään ollut paleo-ruokavaliolla, enkä käytä päihteitä lainkaan. On myös aikaa ulkoilla ja joogata.