Lue keskustelun säännöt.
Vaikea suhde miehen perheeseen
27.10.2017 |
Olen viimeisien vuosien aikoina yrittänyt selvitellä näitä asioita suoraan miehen perheenjäsenten kanssa, mieheni, omien ystävieni ja perheenjäsenteni kanssa, mutta nyt alkaa olemaan jaksamiseni aivan äärirajoilla. Kaikkea en uskalla suoraan kirjoittaa, ettei tekstistä tule liian tunnistettavaa, mutta viimeinen pisara oli tänään saatu viesti JOULUN vietosta. Tämähän tulee siinä mielessäkin hyvään aikaan, että en saa tietää joulun ajan työvuorojani vielä kuukauteen.
Asumme samalla paikkakunnalla miehen perheen kanssa. Itse olen vielä opiskelija ja sen lisäksi teen vuorotyötä. Oma perheeni asuu pidemmän matkan päässä ja siskoni ulkomailla asti. Koska minulla on ollut yleensä joululomalla vain joulunpyhinä vapaata, olemme viettäneet muutaman viime joulun minun perheeni kanssa. Tästä johtuen olemme kuitenkin tavanneet miehen sukulaisia joko aaton aattona tai Tapanin päivänä. Tänään sain viestin anopilta, että olisi mukavaa, jos viettäisimme tämän joulun heidän kanssaan. Sanoin, ettei aikatauluista ole vielä tietoa, mutta pyrimme aina järjestämään joululomalla aikaa molempien sukulaisille.
Kesällä meillä oli häät, jotka tottakai pidettiin väärällä paikkakunnalla, koska emme juhlineet heidän kotipaikkakunnallaan. Häistä en ole saanut anopilta mitään positiivista palautetta, mutta kiertoteitse kuullut hänen olleen tyytymätön mm. tarjoiltuun ruokaan. Kun ilmoitimme menevämme naimisiin, anopin vastaus oli "Ai?"
Suurin pelko heillä tuntuu olevan, että vien heidän poikansa täältä pois, koska missään tapauksessahan emme yhdessä tee päätöksiä elämäämme koskien. Onko kenelläkään ollut vastaavaa tilannetta ja miten siitä on onnistuttu pääsemään yli?
Kommentit (52)
Näissä ketjuissa on aina tämä sama juttu, ne joilla ei ole kokemusta tämäntyyppisistä anopeista eivät vain tajua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7919 kirjoitti:
Selvennykseksi, että olen ollut töissä aaton aaton ja Tapaninpäivän. Siihen väliin on sitten mahtunut kaksi päivää, jolloin on ollut mahdollista matkustaa toiselle paikkakunnalle. Työvuorojeni ennen tai jälkeen on hoidettu toisen suvun luona vierailut vaikka mies on siellä toki ollut jo minun työvuorojeni ajan. Selvensikö? Ja pidän molempien sukujen luona vierailua tärkeänä. Siksi näin on järjestetty tähän asti.
Kyllä todella huomaa että pidät molempien sukujen luona vierailua tärkeänä!! Olet saannut siitä nyt väännettyä hirveän ongelman ja jopa moni sivusen ketjunkin av:lle! Ja nyt on vasta lokakuu..
Antaisin neuvoksi, että pane miehesi hoitamaan tilanne. En tosiaankaan ymmärrä, miksi anoppi motkottaa sinulle - Suomessa on ärsyttävästi tapana, että sukulaisuussuhteiden hoito on naisten työtä. Miehesi puhukoon vanhempiensa kanssa, ja sinun kanssasi.
Vai että on appiukon siskon kakku parempaa kun sinun😠 Törkee muija😂😂 Nyt ap oikeesti...
44 jatkaa, että tee myös anopillesi selväksi, että soittelee tästä lähin pojalleen. Tuossa on meneillään vanhemman naisen yritys alistaa nuorempaa naista. Epätasa-arvoista elämää eläneet, miehiin nähden alisteiseen asemaan tottuneet vanhemman polven naiset usein yrittää tuota, korostavat omaa tärkeyttään ilkeilemällä, ja nimenomaan toisille naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7919 kirjoitti:
Selvennykseksi, että olen ollut töissä aaton aaton ja Tapaninpäivän. Siihen väliin on sitten mahtunut kaksi päivää, jolloin on ollut mahdollista matkustaa toiselle paikkakunnalle. Työvuorojeni ennen tai jälkeen on hoidettu toisen suvun luona vierailut vaikka mies on siellä toki ollut jo minun työvuorojeni ajan. Selvensikö? Ja pidän molempien sukujen luona vierailua tärkeänä. Siksi näin on järjestetty tähän asti.
Kyllä todella huomaa että pidät molempien sukujen luona vierailua tärkeänä!! Olet saannut siitä nyt väännettyä hirveän ongelman ja jopa moni sivusen ketjunkin av:lle! Ja nyt on vasta lokakuu..
Samasta syystä hermostuin itsekin. Siis siitä, että joulusta aloitetaan kuumottaminen jo lokakuussa vaikka on hyvin tiedossa, etten tiedä työvuorojeni vielä pitkään aikaan. Ja siitä, että olisi mielestäni voinut soittaa miehelleni, kun välimme ovat jo pitkään olleet tulehtuneet. Sillä, että hän varaa jokaiset juhlat aina kuukausia etukäteen heidän kanssaan vietettäväksi ja tämä joulu nyt on ollut sellainen, että olemme yrittäneet nähdä molempien sukulaisia vaikka ilmeisesti ainoastaan aatto ja joulupäivä ovat niitä merkittäviä päiviä, ei tunnu olevan merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vai että on appiukon siskon kakku parempaa kun sinun😠 Törkee muija😂😂 Nyt ap oikeesti...
Sori kyseessä siis mieheni siskon tekemä kakku. Eli heidän tyttärensä, joka siis tekee kaiken paremmin kuin kukaan. Ja tästä saan kyllä kuulla aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7919 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai että on appiukon siskon kakku parempaa kun sinun😠 Törkee muija😂😂 Nyt ap oikeesti...
Sori kyseessä siis mieheni siskon tekemä kakku. Eli heidän tyttärensä, joka siis tekee kaiken paremmin kuin kukaan. Ja tästä saan kyllä kuulla aina.
Ja aivan sama, vaikka kakku ei olisi maistunutkaan, mutta onko kaikki kehut muilta pakko lytätä? Tai jos ei ole hyvää sanottavaa, niin onko ihme, etten innoissani ole suunnittelemassa joulua näiden ihmisten kanssa?
Ettekö voi viettää joulua erikseen kun ei teillä lapsiakaan ole? Kyllä miehesikin varmaan olisi mieluummin oman perheensä luona jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä7919 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä7919 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärtänyt ongelmaa. Ainut törkeys tekstissä oli, jos anoppi on selän takana osoittanut tyytymättömyytensä häätarjoiluanne kohtaan. Tosin kai hänellä sekin oikeus on.
Mutta ei kai anoppi vaatinut sentään teitä olemaan joulua heillä, vaan pyysi. Samalla tavalla oma äiti kutsui oman veljen vaimoineen viettämään heille viime vuonna joulua. Siis juuri tällaiseen muotoon "olisi kiva viettää joulua yhdessä." Samalla kuitenkin ymmärtäen, jos haluavat viettää joulun vaimon kodissa. Olisitko kenties loukkaantunut, jos anoppi ei olisikaan kutsunut teitä niin olisit ollut ärsyyntynyt, kuinka ette ole selvästikään tervetulleita?
Siis miten pelkkä kutsu voi saada noin poistolaltaan. Aina voi kieltäytyä.
Pienestä olisikin kyse, jos tämä olisi ainutkertaista. Tervetulleeksi on omankin perheeni luokse toivotettu, mutta sanottu, että ymmärtävät jos ei jouluna juuri päästä, mutta että joulu-uv välillä olisi mukava nähdä, kun kaikki sukulaiset ovat samalla paikkakunnalla. Se, että perheeni on levittäytynyt ympäri Suomen ja ymmärtää tämmöisen tilanteen haastavuuden paremmin kuin suku, joka on aina asunut samalla paikkakunnalla, ei kai tee välistä omaan perheeseeni yhtään sen kaukaisemmiksi muuten kuin olosuhteiden pakosta? Ja edelleen tahtoisin painottaa, että nämä päätökset on tehty miehen kanssa yhdessä, mutta syyttävät ja painostavat puhelut ja viestit anopilta tulevat minulle eivätkä miehelleni.
Millaisia nämä syyttävät ja painostavat puhelut ovat? Ihan vain mietin, jos "olisi kiva viettää joulu yhdessä", oli jo mielestäsi kamala viesti.
Kiitos kysymästä. Viime keväänä tehdessäni töitä, harjoittelua, kursseja ja suunnitellessaan häitä sain vihaisen puhelun anopilta, että "jos olette päättäneet katkaista kaikki välit meihin, niin kävisitte edes isovanhemmilla" Totesin, että elämäni oli sillä hetkellä aamusta iltaan ma-su niin kiireistä, etten yksinkertaisesti ehtinyt mitään ylimääräistä. Miestäni tämä ei tietenkään estänyt tapaamasta sukuaan, mutta yleensä se olen minä, joka joutuu muistuttamaan yhteydenpidosta ja suvun näkemisestä.
Ja kun kävivät syntymäpäivä kahvilla ja appiukko kehui kakkua ehkä yhdeksi parhaista, muistutti anoppi, että miehen siskon tekemä on kyllä parasta. Ja näitähän riittää. En nyt siis tästä yhdestä joulusta ole kärähtänyt ja vaihtoehdoista on jo pitkään miehen kanssa neuvoteltu.
Eli mitään syyllistäviä ja painostavia puheluita joulunvietosta ei ole tullut. Mainitsemasi esimerkit eivät millään tavalla liity painostaviin puheluin.
Kuulostaa nyt enemmän siltä, että olet itse saanut asiasta ongelman aikaiseksi.
Kiitos kysymästä. Viime keväänä tehdessäni töitä, harjoittelua, kursseja ja suunnitellessaan häitä sain vihaisen puhelun anopilta, että "jos olette päättäneet katkaista kaikki välit meihin, niin kävisitte edes isovanhemmilla" Totesin, että elämäni oli sillä hetkellä aamusta iltaan ma-su niin kiireistä, etten yksinkertaisesti ehtinyt mitään ylimääräistä. Miestäni tämä ei tietenkään estänyt tapaamasta sukuaan, mutta yleensä se olen minä, joka joutuu muistuttamaan yhteydenpidosta ja suvun näkemisestä.
Ja kun kävivät syntymäpäivä kahvilla ja appiukko kehui kakkua ehkä yhdeksi parhaista, muistutti anoppi, että miehen siskon tekemä on kyllä parasta. Ja näitähän riittää. En nyt siis tästä yhdestä joulusta ole kärähtänyt ja vaihtoehdoista on jo pitkään miehen kanssa neuvoteltu.