Syitä, miksi kieltäydyt seksistä puolisosi kanssa?

jos olen ollut koko päivän lasten kanssa yksin (ilman lainkaan omaa rauhaa) en jaksa innostua läheisyydestä miehenkään kanssa...

Mies haluaisi aamulla, minä illalla. Kumpikin liian väsynyt toisen haluamana ajankohtana. Kauhea dilemma, oikeasti. Kohta meillä ei ole seksiä enää ollenkaan. :(

ja meillä usein vuorokausirytmi ihan eri. Ei vaan natsaa haluamiset yhteen. Ehkä kerran viikossa maksimissaan, minimissään 1x/kk. Kun alettiin seurustelemaan rakasteltiin ekana kuukautena 3X/pvä! Mutta sitä se arkipäiväystyminen ja pienten lasten olemassaolo teettää...

Suonikohjuisena, ähkyvänä ja puhkuvana ei hirveästi itseäni innosta. Eikä tuo mieskään nyt niin kovin syty seksuaalisesti vauvan liikkeistä ja isosta mahasta...

mies aina silloin tällöin "ojentaa" minua läimäisemällä kasvoihin, tönimällä, potkimalla tms. Omasta mielestään hänellä on siihen oikeus, koska kaivan verta nenästäni nalkuttamalla. Oli miten oli, en kykene seksiin saman miehen kanssa, joka satuttaa minua fyysisesti.

Jos olen kiimoissani johonkin toiseen niin mies käy korvikkeeksi kun kuvittelen sen toisen tilalle. Mutta se kipinä täytyy tosiaan hakea muualta.

Jos olen kiimoissani johonkin toiseen niin mies käy korvikkeeksi kun kuvittelen sen toisen tilalle. Mutta se kipinä täytyy tosiaan hakea muualta.

Mulla väsymys, hyvä kirja (joo, tiedän...) ja hulluimpana, mutta vakavana syynä ilmavaivat aika usein. Panes paremmaks!

kiinnostaa tollanen alkkis.. haisee ja jurrissa

mies aina silloin tällöin "ojentaa" minua läimäisemällä kasvoihin, tönimällä, potkimalla tms. Omasta mielestään hänellä on siihen oikeus, koska kaivan verta nenästäni nalkuttamalla. Oli miten oli, en kykene seksiin saman miehen kanssa, joka satuttaa minua fyysisesti.

Tästä ei tosin tule mitään sanomista. Hyvä kun mies uskaltaa hipaistakaan, etten mene "rikki". Toivottavasti ei enää kauaa tarvitse odottaa.

Ei lähde seksi ollenkaan jos on imuroimatta.

Ei ole juuri aikaa jutella tai olla yhdessä muuten, usein 'valitan' siitä ettei jutella. Ei toki ole miehen vika vaan sen, että meillä on lapsia.



En vaan pysty noin vaan syttymään jos koen, että en saa henkisesti tarpeeksi suhteestamme.

Tekee tahalteen sellaista mistä tietää, että toinen ei yhtään pidä.

että minähän jään tässä kokoajan ilman.



Ukko otti tavaksi toivoa "ensin suihinottoa ja toisella kierroksella sitten rakastellaan." No otin suihin ja mies tuli, käänsi kylkeä ja nukahti!?!?!



Kun tää oli toistunut muutaman kerran ja vaikka sanoin, että hei mulle kans! Niin luovuin koko seksistä. Ei sitten hänellekään, jos ei mulle.



Idiootti mies muuten. Kerroin tottakai mikä on ongelman nimi, mutta mies oli sitä mieltä että meille tuli ero koska seksi loppui. Ei hänessä mitään vikaa, eipä tietenkään...

Mua ärsyttää miehen saamattomuus. Meillä on jo kolme lasta eikä enempää toivota. mulle ei sovi mitkään hormonaaliset ehkäisyt enkä myöskään halua kierukkaa koska se lisää vuotoja, mikä taas vaikeuttaisi urheiluharrastusta. Käytämme siis kondomia. Mies on useasti sanonut menevänsä laittamaan piuhat poikki, mutta aina "unohtaa" varata ajan toimenpiteeseen. Olen muutaman kerran ollut lähes varma että olen tullut raskaaksi ja ensimmäisellä kerralla jaoin tämän pelon mieheni kanssa - sain kuulla sen jälkeen jatkuvaa ruikutusta siitä kuinka mies ei neljättä lasta toivo. Muina kertoina en ole sitten viitsinyt pelostani mainita miehelle, vaan olen kantanut pelkoni yksin. Ei sitä ruikutusta jaksaisi kuunnella. Itselleni neljäs lapsi ei olisi katastrofi, mutta vaikuttaa siltä että ero olisi edessä jos näin pääsisi käymään. (Tuntuu että se on lähellä ihan muutenkin.) Olen myös huomannut että puheyhteys muutenkin on muuttunut erittäin heikoksi miehen kanssa - en jaa hänen kanssaan enää muitakaan asioita. En ole parisuhteessani tällä hetkellä mitenkään erityisen onnellinen, vaan hyvin yksinäinen. Onneksi on lapset, ystävät, työ, opiskelu ja harrastukset.