Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ystävä sanoo että hiljaiset hyväksyjät ovat kiusaajia kun eivät uskalla puuttua kiusaamiseen
Opeopiskelija
26.10.2017 |
Itse olen jo aikuinen 24 vuotias nainen. Taustoista sen verran, että mua kiusattiin koko yläkoulun ajan. Haukuttiin nimillä, haukuttiin ulkonäköä jne. Pahinta oli se, että mulle huudeltiin "ammu ittes" aina ku avasin suuni tai tein jotain mikä oli muiden mielestä outoa.
Itse asiaan. Minulle tuli riita ystävieni kanssa viikko sitten kun ryhmäkeskustelussa tuli puheeksi, etten pidä sitä kiusaamisena jos ei halua olla jonkun kaveri tai jos ei puutu kiusaamiseen. Sain kamalan viharyöpyn päälleni siitä, että enkö pidä syrjintää kiusaaamisena. Totta kai pidän jos se on nimenomaan tarkoituksellista syrjintää eikä sellaista, että joku vaan sattuu jäämään yksin kun ei löydä omaa kaveriporukkaa. Yksi kaveri sanoi, että olen itse kiusaaja kun lukiossa välttelin ihmistä joka teki oloni kiusalliseksi (vaikka kerroin olleeni hänelle ystävällinen jos hän tuli juttelemaan).
No, minä sitten flippasin täysin koska tulkitsin sen niin, että nämä myös kiusatut kaverini pitävät kaikkia muita kiusaajina paitsi itseään. Jos ei uskalla puuttua, olet kiusaaja. Jos et mene tutustumaan yksinäiseen ihmiseen, olet kiusaaja. No sitten myönsin, että meni tunteisiin ja ihmiset ymmärsivät sen, mutta kukaan heistä ei pyytänyt anteeksi itse. Sitten lähdin pois keskustelusta.
Muutama päivä myöhemmin otin yhteyttä keskustelun parhaaseen kaveriini, sillä asia jäi häiritsemään. Yllätyksekseni hän sanoi, että koska hänellä on huonoja kokemuksia koulusta niin hän pitää myös sitä kiusaamisena jos ei uskalla puuttua kiusaamistilanteeseen tai ei uskalla kertoa opettajalle. Ymmärrän, että voi olla vähän katkera jos kukaan ei auttanut, mutta vaikka hänelle jäi paha mieli niin ei se nyt muista tee kiusaajija.
Osa ei vaan uskalla puuttua tai kertoa opettajalle. Osa taas pelkää sitä, että jos puuttuu, tulee itse kiusatuksi. Osa taas ei vaan näe, miten toista sattuu. Syitä on monia. Mutta kaverini piti heitä kaikkia kiusaajia. Hänen sanoin "lievempinä" kiusaajina kuin muita, mutta niin että he ovat silti kiusaajia. Ja hän ei muuttanut mieltään, vaikka sanoin että sillonhan itsekin olen ollut kiusaaja ja lähes koko koulu on silloin kiusaajia. Ja se, että kukaan ei ole tullut hänen viereen istumaan ruokalassa tai jotain ei ole kiusaamista. Nuoret haluaa vaan elää rauhassa siinä omassa tutussa kaveriporukassa. Ja esim. itse olin sosiaalisesti niin kömpelö, että ymmärrän täysin että joku vaivaantui seurassani kun ei tiedä mitä pitäisi sanoa.
Eniten mua ottaa pattiin tässä se, että mun kaverin mielestä niiden muiden ois pitäny parantaa hänen oloa silläkin kustannuksella, että niitä aletaan kiusaamaan. Että ei haittaa jos muut kärsii kunhan hänellä on hyvä mieli ja kavereita. Ja myös se, että ei löydetä itsestä mitään vikaa vaan kaikki jotka ei ole halunnut tutustua, on kiusannut. Tällaisen kuvan sain hänen sanomisistaan. Oman huonon kokemuksen ei pitäisi sumentaa näin paljon järkevää ajattelua. Ei ihmisiä nyt voi syyttää kiusaajiksi noin heposti. Jos terroristi hyökkää enkä uskalla mennä väliin niin tuleeko minusta terroristi? Vaikka olisinkin vaan lievä terroristi... Eihän tuossa ajattelutavassa ole päätä eikä häntää. Ja kiusaamisen virallinen määritelmäkin sanoo (mm. KiVa-koulu), että kiusaaminen on jatkuvaa tahallista toisen loukkaamista tai satuttamista.
Sori tuli tämmönen romaani, mutta mielellään siis kuulisin, että mitä ootte mieltä mun kaverin/kavereiden ajattelutavasta ja mikä teidän mielestä lasketaan kiusaamiseksi? Tä keskustelu ahdistaa mua ja en pysty uskomaan, että mun kaveri ajattelee tuolla tavalla. Se on mun toisiksi paras kaveri ollut jo 8 vuotta, mutta nyt tuntuu etten tunne sitä enää ollenkaan kun ajattelee noin itsekeskeiseksi eikä ajattele muita osapuolia.
Kommentit (28)
No kyllähän se näin menee. Jos olet tietoinen kiusaamisesta, mutta et tee mitään sen estämiseksi, olet myös yksi niistä kiusaajista.
Eri asia sitten jos ei ole tietoinen kiusaamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos joku makaa kadulla pahoinpideltynä, ja joku toinen vain kävelee ohi eikä tee mitään auttaakseen, ja uhri sitten kuolee vaikka olisi voinut avun kanssa selvitä, kyllä ohikulkija on vähintäänkin osasyyllinen kuolemaan.
Kyllä minä lasken heidät omalla tavallaan kiusaajiksi jos ovat tietoisia kiusaamisesta, mutta katselevat vaan hiljaa vieressä puuttumatta tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
No jos joku makaa kadulla pahoinpideltynä, ja joku toinen vain kävelee ohi eikä tee mitään auttaakseen, ja uhri sitten kuolee vaikka olisi voinut avun kanssa selvitä, kyllä ohikulkija on vähintäänkin osasyyllinen kuolemaan.
Sekään ei tee ohikulkijasta pahoinpitelijää vaikka hänen osuutensa voi olla ihan merkittävä siihen miksi pahoinpidelty menehtyi. Välinpitämätön hän on suhteessa pahoinpideltyyn.
Saman logiikan mukaan jokainen sotaan osallistuva sotilas on sotasyyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ihmisen iästä. Jos kyseessä on lapsia, ymmärrän etteivät osaa/uskalla puuttua kiusaamistilanteisiin enkä heitä laske kiusaajiksi, mutta jos taas kyseessä on aikuinen (tai edes teini), lasken heidät myös kiusaajiksi. Pitäisi jo siinä vaiheessa elämää osata käyttäytyä vähän paremmin kuin lampaana pällistellä silmät ymmyrkäisinä vieressä.
Ihmisillä on oikeus olla sekaantumatta AKKOJEN KESKINÄISIIN TAPPELUIHIN!
Aloittajan asenne on tyypillistä naisille. Akat keskenään keksivät jonkun ongelman, jossa kärpäsestä todella tehdään härkänen. Tottakai sillä naiset haluavat draamaa.
Sen jälkeen kaikki syyllistetään niin, ettei neutraalia asennetta muka ole olemassa. Tuo on täyttä pascaa. NEUTRAALIUS ON AINA OLEMASSA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saman logiikan mukaan jokainen sotaan osallistuva sotilas on sotasyyllinen.
No niinhän tavallaan onkin, jos kukaan ei suostuisi aseeseen tarttumaan niin mitään sotaa ei olisi.
Ja mikä nyt taas on sitä "kiusaamista".
Että joku ostaa toimistoon ainoastaan laskiaispullia, joissa on kermaa ja sitten yksi "oman diagnoosin" paskakermamaitolaktoosihalvauksesta ei saa ollenkaan pullaa. VOE SWIDDU! Ja lisäks mie en tykkää mantelimassata yhyy yhyy!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on oikeus olla sekaantumatta AKKOJEN KESKINÄISIIN TAPPELUIHIN!
Aloittajan asenne on tyypillistä naisille. Akat keskenään keksivät jonkun ongelman, jossa kärpäsestä todella tehdään härkänen. Tottakai sillä naiset haluavat draamaa.
Sen jälkeen kaikki syyllistetään niin, ettei neutraalia asennetta muka ole olemassa. Tuo on täyttä pascaa. NEUTRAALIUS ON AINA OLEMASSA.
Välinpitämöttömyyttä toi on. Joskus se voi olla ihan ok, mutta ei läheskään aina.
Se, että valitsee seuransa, ei ole kiusaamista. Sen sijaan se, jos näkee vierestä, että toista kohdellaan ikävästi, eikä puutu siihen, on mielestäni melkeimpä pahempaa kuin se kiusaaminen itsessään, koska tällainen hiljaisten hyväksyjien lauma juurikin tekee sen kiusaajahäirikön toiminnasta siinä yhteisössä hyväksyttävää. Kiusaaja on pohjimmiltaan yksinäinen ja epävarma ja jos parikin siitä laumasta sanoisi, että älä tee noin, niin kiusaajalla olisi isompi kynnys jatkaa tätä negatiivista huomionhakuaan.
Kiusaajan haastamisen lisäksi voi myös mennä kiusatun tueksi, olla hänen ystävänsä, kuunnella häntä, jne. Sekin auttaa. Sen voi tehdä vaikka salaa kiusaajalta alkuunsa, jos kiusatuksi tuleminen pelottaa.
Hiljaisia hyväksyjiä pahempia ovat ainoastaan pääkiusaajan lakeijajoukko, joka osallistuu hieman kiusaamiseen ja yllyttää pääkiusaajaa toimintaansa ja pitää häntä jonkinlaisessa kingin asemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos joku makaa kadulla pahoinpideltynä, ja joku toinen vain kävelee ohi eikä tee mitään auttaakseen, ja uhri sitten kuolee vaikka olisi voinut avun kanssa selvitä, kyllä ohikulkija on vähintäänkin osasyyllinen kuolemaan.
Parempi vertaus on, olisiko satunnainen ohikulkija pahoinpitelijä jos ei puutu käynnissä olevaan pahoinpitelyyn ja ota riskiä siitä että saa itsekin osansa lyönneistä.
Koita ap hyväksyä ystäväsi erilainen mielipide, hänellä on siihen oikeus ja kiusaamistaustan takia tuollainen herkkyys asialle on jopa ymmärrettävää.
Minulle tuli pari vuotta sitten vastaan psykiatri, jonka mielestä koulussa ja ikkunan alla huutelu sekä kuuluvasti haukkuminen nöyryyttävällä seksuaalisella tavalla ei ollut kiusaamista. Kukaan ei ollut kuitenkaan töninyt tai piilotellut tavaroitani, niin ne oli kuulemma näkemyseroja vaan. Ja olin reilu 20-vuotias amk-opiskelija tapahtumien aikoihin. Psykiatrin ammatissa tarvittaisiin minusta enemmän empatiaa ja hienotunteisuutta, mutta jos siinäkin pärjää noin, sinun ystäväsi tulee pärjäämään varmasti traumoistaan huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos joku makaa kadulla pahoinpideltynä, ja joku toinen vain kävelee ohi eikä tee mitään auttaakseen, ja uhri sitten kuolee vaikka olisi voinut avun kanssa selvitä, kyllä ohikulkija on vähintäänkin osasyyllinen kuolemaan.
Parempi vertaus on, olisiko satunnainen ohikulkija pahoinpitelijä jos ei puutu käynnissä olevaan pahoinpitelyyn ja ota riskiä siitä että saa itsekin osansa lyönneistä.
Koita ap hyväksyä ystäväsi erilainen mielipide, hänellä on siihen oikeus ja kiusaamistaustan takia tuollainen herkkyys asialle on jopa ymmärrettävää.
Minulle tuli pari vuotta sitten vastaan psykiatri, jonka mielestä koulussa ja ikkunan alla huutelu sekä kuuluvasti haukkuminen nöyryyttävällä seksuaalisella tavalla ei ollut kiusaamista. Kukaan ei ollut kuitenkaan töninyt tai piilotellut tavaroitani, niin ne oli kuulemma näkemyseroja vaan. Ja olin reilu 20-vuotias amk-opiskelija tapahtumien aikoihin. Psykiatrin ammatissa tarvittaisiin minusta enemmän empatiaa ja hienotunteisuutta, mutta jos siinäkin pärjää noin, sinun ystäväsi tulee pärjäämään varmasti traumoistaan huolimatta.
Onko ohikulkijan otettava riski siitä että saa osansa lyönneistä? Eikö ole mahdollista että hän kuitenkin puuttuu tilanteeseen esim. ilmoittamalla siitä eteenpäin eikä pelkästään hyväksymällä "ai jaa siinä taas pahnpidellään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta hiljainen hyväksyjä on sellainen, joka auttaa ja parantaa kiusaajan mahdollisuuksia kiusata mutta ei itse kiusaa. Esim. on kiusaajan hyvä ystävä ja seisoo vieressä,, kun kiusaaja haukkuu toista ja lähtee sitten käsikynkkää kiusaajan kanssa pois. Ja tällainen on mielestäni itsekin kiusaaja, koska hän kaikin tavoin osoittaa hyväksyvänsä kiusaamisen ja suorastaan kannustaa siihen hyväksymällä kiusaajan toimet.
Sen sijaan kuka tahansa ohikulkija tai samassa tilassa oleva ei ole hiljainen hyväksyjä, koska hän ei välttämättä tiedä, että kyseessä on kiusaaminen. Ihmiset selvittelevät välejään usein julkisesti ja yksi riita ei ole vielä kiusaamista. Sen lisäksi moni (valitettavasti) uskoo, että joku muu puuttuu siihen.
Olin itse koulukiusattu kuuden vuoden ajan, ja eniten loukkasi se, kun kiusaaja lohkaisi jotain ilkeää (olet ruma/lauta, koirasi on ruma, kukaan ei kestä sinua, en anna koealuetta, en kerro läksyjä jne), niin välittömästi koko luokka hirnui innoissaan. Muistan, miten katsoin niitä arkoja ja hiljaisia hirnumassa ja päätin, että tuo on kiusaamista ja sanoin sen suoraan heille myös koulun päätteeksi. He olivat loukkaantuneita ja yrittivät kovasti väittää muuta, mutta kyllä he sillä nauramisellaan ja osallistumisellaan tietojen pimittämiseen (koealueet, läksyt) mahdollistivat kiusaamisen ja aiheuttivat minulle lisää pahaa mieltä. Mutta tässä he nimenomaan osallistuivat, todistivat toistuvasti kiusaajien kommentteja ja osallistuivat niihin, aiheuttivat kiusaajalle hyväksynnän tunteen nauramalla jne.
En puuttunut, koska olin ujo ex- kiusattu uudessa koulussa. En kuitenkaan osallistunut kiusaamiseen.
Eivät ole kiusaajia. Kyseinen ajattelutapa, että olisivat kiusaajia, on hyvin ongelmallinen. Jos suurin osa luokitellaan kiusaajiksi, niin se sulkee pois kaikki kurinpidolliset keinot, joilla voisi puuttua kiusaamiseen.
Eikä kaikkien kanssa todellakaan tarvitse olla kaveri. Minua kiusattiin koulussa ja jäin ilman kavereita, mutta en toivonut että minun kanssani tultaisiin juttelemaan säälistä.
Olen melkolailla samaa mieltä kanssasi aloituspostaaja. Peruskoulussa luokallani esiintyi paljon kiusaamista, mutta en itse puuttunut siihen juuri mitenkään. Olin niin nuori, etten tiennyt miten olisi ollut hyvä toimia niissä tilanteissa. En ollut kiusaaja. Olemassaoloni takia ei ketään kiusattu.
Nykyään toimin paremmin erilaisissa tilanteissa, koska olen tietoisempi ja viisaampi kuin koululaisena. Tietenkin pitää kannustaa kaikkia puuttumaan kiusaamistilanteisiin, mutta syyttää pitäisi ensisijaisesti niitä, jotka ovat syyllisiä.
Kuitenkin on ehdottomasti väärin jos jättää tietoisesti hädässä olevan pulaan ilman hyvää syytä. Mielestäni myös hiljainen hyväksynsä voi monissa tilanteissa olla itsekästä toimintaa. Siksi lapsille olisi hyvä kertoa, minkä takia kiusaamiseen on usein hyvä puuttua. Aina ei ehkä ole edes järkevää, että kaikki puuttuvat tilanteeseen. Ei kenelläkään lapsella ole oikeasti velvollisuutta uhrata itseään kiusattavan puolesta, mutta tietenkin hätänumeroon olisi jokaisen siihen kykenevän hyvä osata soittaa tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Olen melkolailla samaa mieltä kanssasi aloituspostaaja. Peruskoulussa luokallani esiintyi paljon kiusaamista, mutta en itse puuttunut siihen juuri mitenkään. Olin niin nuori, etten tiennyt miten olisi ollut hyvä toimia niissä tilanteissa. En ollut kiusaaja. Olemassaoloni takia ei ketään kiusattu.
Minusta tässä asiassa kouluilla on iso vastuu. Koulu pitäisi yhteisönä olla paikka jossa on matalakynnys siihen että kiusaamisesta voi kertoa aikuisille jotka osaavat tilanteeseen puuttua. Toisaalta koulu yhteisönä voi myös olla se kiusaamisen hiljainen hyväksyjä. Kiusaamista vähätellää tai kerotaan että meillä ei kiusaamista esiinny. Jos opet on sitä mieltä että kiusaamista ei ole tai siihen ei kannata kenenkään puuttua ei lapset takuulla tule kertomaan opettajalle kiusaamisesta.
Kiva-koulun sivuilta voit käydä lukemassa minkälaisia rooleja kiusaamiseen liittyy. Kiusaaminenhan on ryhmäilmiö, ei vain kahden ihmisen välinen tilanne. Osa ryhmästä tukee kiusaajaa apurina tai kannustajana, toiset taas joutuvat mukaan vedetyiksi hiljaisina hyväksyjinä tai kiusatun puolustajina.
Jos todella olet opeopiskelija, niin olisi erittäin toivottavaa, että hankit hyvät tiedot kiusaamisesta ilmiönä, ja keinoista joilla siihen on mahdollista vaikuttaa!
Alue: Aihe vapaa
Ei kun hän on hiljainen hyväksyjä, toki kiusaamisen esintymiseen näillä hyväksyjillä on merkittävä vaikutus.