Eivätkö naiset huomaa miestensä pettävän?
Sen olen havainnut, että pääsääntöisesti miehet eivät eroa vaimoistaan edes seksittömissä ja riitaisissa liitoissa, koska saavat seksiä ja lohtua helposti muiltakin naisilta ja samalla pääsevät kodin- ja lastenhoidossa helpommalla, kun vaimot hoitavat suurimman osan vastuista ja paimentavat lisäksi miehiään hoitamaan edes osan huolehdittavista asioista kaupoissa käynnistä, vaatehankinnoista ja -huollosta, tarhassa, koulussa ja harrastuksissa.
Miksi naiset eivät eroa pettäjämiehistään? Vaimothan osaavat pitää koko arjen hyppysissään ja pikemminkin pääsisivät helpommalla eron jälkeen joko niin että mies hoitaa lapsia puoliksi tai niin, että äiti hoitaa edelleen käytännössä kaiken ja lapset olisivat isällään vain esim viikonloppuisin. Eivätkö naiset tajua miestensä pettävän? Jos tajuavat, mutta eivät välitä, niin hehän laiminlyövät silloin itseään? Pelkäävätkö he erota? Ja miksi? Jos he epäilevät miehensä olleen uskoton, eivätkö he saa asiaa selville kysymällä suoria kysymyksiä tai muutoin? Vai onko parempi luottaa vaan eikä leimaantua ns ikäväksi mustasukkaiseksi kyyläksi, vaikka epäilykset olisivat koko ajan mielessä?
Kommentit (277)
Minä tiedän yhden avioparin, jossa miehellä on ollut ainakin kuuden vuoden ajan koko ajan sivusuhde. Kuten moni nainen on tässäkin ketjussa kuvaillut, vaimolle kulissit, miehen mahdollistama elintaso ja "ehjä" perhe ovat niin tärkeitä, ettei eroa, vaikka nämä kakkosnaiset ovat vuorollaan ilmoittautuneet rouvalle. Eli tajuaa kyllä mutta kieltää asian itseltään. Heittäytyy kakkosten ottaessa yhteyttä mustasukkaiseksi ja ilmoittaa, että sopii lakata häiritsemästä häntä ja miestään - joka siis itse aloitteellinen näissä suhteissa jotka kaikki alkaneet miehen sinnikkään pommittamisen, liehittelyn ja nyyhkytarinoiden ansiosta. On niin pystyyn kuollut suhde, kylmä vaimo, ei seksiä eikä mitään yhteistä. Kummasti avioeroon ei kuitenkaan ole valmis vaan mieluummin elää kaksoiselämää. Osalle kakkosista kertonut avoimesti tilanteestaan, osalle valehdellut eronneensa. Vaimo roikkuu kuviossa, koska ei mistään hinnasta halua eronneen statusta. Surullista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Niin kauan kuin olen mieheni kanssa onnellinen, en näe pienintäkään syytä pohtia asiaa. Vähän sama kuin Nalle Puhin episodi, jossa joku miettii, että mitä jos puu kaatuu ja saa vastaukseksi, että entä jos ei kaadu. Voihan se mies lakata muutenkin rakastamasta minua koska tahansa. Tai kuolla. Mitä tahansa voi tapahtua.
Sama.
En ole mustasukkainen vaikka tiedän mieheni miellyttävän moniakin naisia erityisesti työympyröissään. Toimisto on vielä ulkomailla joten voisi hyvin pitää sivusuhdetta ainakin 5pv/kk. Kakkosnaisena olisin onneni kukkuloilla jos saisin miesystävän leikkimään kotia noin pitkäksi aikaa!
Mutta mitä ei tiedä eikä näy kotona se ei häiritse:) Meidän parisuhde on onnellinen, seksiä ja läheisyyttä on riittävästi.
Se joka väittää että parisuhde, jossa on pettämistä, on onnellinen, ei ole ikinä kokenut rehellisyyteen perustuvaa AIDOSTI onnellista parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Niin kauan kuin olen mieheni kanssa onnellinen, en näe pienintäkään syytä pohtia asiaa. Vähän sama kuin Nalle Puhin episodi, jossa joku miettii, että mitä jos puu kaatuu ja saa vastaukseksi, että entä jos ei kaadu. Voihan se mies lakata muutenkin rakastamasta minua koska tahansa. Tai kuolla. Mitä tahansa voi tapahtua.
Sama.
En ole mustasukkainen vaikka tiedän mieheni miellyttävän moniakin naisia erityisesti työympyröissään. Toimisto on vielä ulkomailla joten voisi hyvin pitää sivusuhdetta ainakin 5pv/kk. Kakkosnaisena olisin onneni kukkuloilla jos saisin miesystävän leikkimään kotia noin pitkäksi aikaa!
Mutta mitä ei tiedä eikä näy kotona se ei häiritse:) Meidän parisuhde on onnellinen, seksiä ja läheisyyttä on riittävästi.
Se joka väittää että parisuhde, jossa on pettämistä, on onnellinen, ei ole ikinä kokenut rehellisyyteen perustuvaa AIDOSTI onnellista parisuhdetta.
Näin!! Siinä suhteessa ei ainakaan se pettäjä todellakaan ole onnellinen. Toinen osapuoli voi vielä kuvitella olevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Niin kauan kuin olen mieheni kanssa onnellinen, en näe pienintäkään syytä pohtia asiaa. Vähän sama kuin Nalle Puhin episodi, jossa joku miettii, että mitä jos puu kaatuu ja saa vastaukseksi, että entä jos ei kaadu. Voihan se mies lakata muutenkin rakastamasta minua koska tahansa. Tai kuolla. Mitä tahansa voi tapahtua.
Sama.
En ole mustasukkainen vaikka tiedän mieheni miellyttävän moniakin naisia erityisesti työympyröissään. Toimisto on vielä ulkomailla joten voisi hyvin pitää sivusuhdetta ainakin 5pv/kk. Kakkosnaisena olisin onneni kukkuloilla jos saisin miesystävän leikkimään kotia noin pitkäksi aikaa!
Mutta mitä ei tiedä eikä näy kotona se ei häiritse:) Meidän parisuhde on onnellinen, seksiä ja läheisyyttä on riittävästi.
Se joka väittää että parisuhde, jossa on pettämistä, on onnellinen, ei ole ikinä kokenut rehellisyyteen perustuvaa AIDOSTI onnellista parisuhdetta.
Ei meillä tietääkseni ole pettämistä mutta tuskin huomaisin vaikka olisi, sitä tarkoitin edellisellä. Olemme aidosti onnellisia yhdessä ja kaikki pelaa vielä yli 20v jälkeenkin. Mutta parisuhteemme perustuu vapaaehtoisuuteen, siihen että yhdessä on hyvä olla eikä suhteen millään osa-aluella kiristetä. Ei seksillä, eikä muullakaan. Silloin ei tarvita muita. Mutta mahdollisuus siihen olisi kummallakin jos haluaisi.
YstäviäVaan... kirjoitti:
Sen olen havainnut, että pääsääntöisesti miehet eivät eroa vaimoistaan edes seksittömissä ja riitaisissa liitoissa, koska saavat seksiä ja lohtua helposti muiltakin naisilta ja samalla pääsevät kodin- ja lastenhoidossa helpommalla, / kun vaimot hoitavat suurimman osan vastuista ja paimentavat lisäksi miehiään hoitamaan edes osan huolehdittavista asioista kaupoissa käynnistä, vaatehankinnoista ja -huollosta, tarhassa, koulussa ja harrastuksissa./
Miksi naiset eivät eroa pettäjämiehistään? Vaimothan osaavat pitää koko arjen hyppysissään ja pikemminkin pääsisivät helpommalla eron jälkeen joko niin että mies hoitaa lapsia puoliksi tai niin, että äiti hoitaa edelleen käytännössä kaiken ja lapset olisivat isällään vain esim viikonloppuisin. Eivätkö naiset tajua miestensä pettävän? Jos tajuavat, mutta eivät välitä, niin hehän laiminlyövät silloin itseään? Pelkäävätkö he erota? Ja miksi? Jos he epäilevät miehensä olleen uskoton, eivätkö he saa asiaa selville kysymällä suoria kysymyksiä tai muutoin? Vai onko parempi luottaa vaan eikä leimaantua ns ikäväksi mustasukkaiseksi kyyläksi, vaikka epäilykset olisivat koko ajan mielessä?
Hei. Olet siis se nainen, jonka kanssa kaikki miehet pettävät vaimojaan. Muutenhan et voisi tietää että kaikki pettää.
Kiva paljastus, nyt sitten kaikki tietävät että kyllä se pettää vaikka ei kotona evä värähtäis.
Tuossahan on kyllä mainittukin, miksi vihaan kaikkia naisia, joten mitäpä asiaan olis muuta sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin niin hullua että usein vaimo on ainut joka ei tiedä. Mistäs tuota voisi osata epäilläkään kun usein sivusuhde vain piristää avioliittoakin. Harvemmin miehet sivusuhteella hakevat muuta kuin jännitystä/vaihtelua. Ei mitään vakavia tarkoitusperiä.
Sellaista miesvihaa taas. Vaikka naiset pettävät ihan yhtä paljon.
Eivät petä naiset yhtä paljon. Käyppä katsomassa suomi24-sivustolla kuinka monta varattua miestä ja naista etsii seksiseuraa. Pikkasen on suuri ero miesten ja naisten välillä.
En missään tapauksessa, koska se on pettämistå, ainakin jos uskomme sinua. Vai onko se sittenkin nii, että huonompaa tavaraa joutuu mainostamaan enemän. Vastaapa, kun tiedät paremin tuon pettämispuolen. Koska naisena saat siellä yhteen ilmoitukseen sata vastausta miehiltä, niin sehän on tietenkin niin että myös jokainen mies saa satoja vastauksia ilmoiytuksiinsa. Siitä vain valitsemaan, tarjontaa kyllä on.
Erittäin hyvin sanottu. En ymmärrä, että miten kuitenkin miehet esim. tekevät uusia lapsia näihin liittoihin ja sivusuhde pysyy. Toisaalta ehkä se on ainoa keino miehille kokea onne ja välittämistä. Harmi vaan, että siinä huijataan niin montaa ihmistä.
YstäviäVaan... kirjoitti:
Itse toivoisin lasta mieheni kanssa, mutta nämä raskauden aikaiset ja lapsiperheiden pettämisasiat ovat alkaneet pelottaa mua, jos pettämistä tulee omaankin suhteeseen huomaamattani, vaikka luotankin mieheeni ja molemmat toivomme lasta.
Pelkoni lähti eniten liikkeelle siitä, kun varattu mies petti raskaana ollutta vaimoaan monta kertaa viikossa parhaan kaverini kanssa ja lapsen synnyttyä keskosena, mies jatkoi suhdetta ja lupaili ystävälleni eroavansa "ihan kohta", kunnes vauva vain saataisiin vahvistumaan tarpeeksi. Ystävänikin hoiti vauvaa välillä miehen kanssa, kun vaimo oli urheilemassa ja mies mukamas kiltisti hoiti lasta pari tuntia. Nyt tuon miehen vaimo meni jo töihin ja poikakin kuulemma menee kohta tarhaan, ja mies kuulemma yhä odottelee sopivaa erohetkeä. Ystäväni vaan ei enää jaksanut odottaa tuota miestä, ja he erosivat ennen kesää. Onneksi. Ystävänä puuhan seuraaminen on ollut rankkaa. Nyt ystäväni toipuminen repivästä suhteesta on vielä kesken, mutta toivon heidän suhteen olevan lopullisesti ohi ja ystäväni löytäisi kunnon miehen, jonka kanssa saisi omia lapsia.
Tämä kaikki mietityttää mua paljon. Entä jos itse en huomaa mieheni pettävän, jos tulen raskaaksi? Mistä sen voi huomata?
Tuota, miten tuo lapsi noihin pelkoihisi liittyy...? Voihan miehesi pettää sinua, vaikka teillä ei olisikaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
_ Koska en halua jakaa lapsiani. _
Koska hyödyn miehestä taloudellisesti.
Koska miehestä on hyötyä myös kotona; hoitaa lapsia, lasten asioita, kotia.
Koska voin itsekkin hakea himoni muualta jos haluan.
Koska minun ei tarvitse harrastaa miehen kanssa seksiä jos ja kun en halua. Sen ällötyksen voi hoitaa joku muu.
Olen luopunut idylleistä jo kauan sitten.
Totta. Eli arki sujuu ongelmitta ja kaikki ovat suurinpiirtein tyytyväisiä. Miksi ihmeessä silloin pitäisi erota? Lapsilla on ehjä koti, eikä lähitulevaisuudessakaan ole välttämättä mitään muutoksia ja riitoja tiedossa, mikä sen parempaa? Ehkä vanhemmilla on hieman kireähköt välit, mutta niin on hyvin monessa muussakin perheessä, pääasia kuitenkin on, että vanhemmat ovat lapsille mukavat.
Onko se silloin pettämistä, jos kumpikaan ei välitä toisen tekemisistä? Dont ask, dont tell - periaate ei minusta juurikaan eroa avoimesta suhteesta.
En huomannut. Meillä ei ole lapsia, mutta asuttiin yhdessä. Seksiä meillä oli monta kertaa viikossa ja oltiin todella kokeilunhaluisia. Ei ollut ikinä mitään suurempia riitoja ja yhteiselo sujui oikein mukavasti ja olin ensi kertaa elämässäni oikeasti rakastunut ja suunniteltiin jo lapsen tekoa ja omakotitalon ostoa. Kaikki siis päällisin puolin "täydellistä" kolmekymppisen pariskunnan elämää.
Se yksi miehen ryyppyreissu pilasi koko 3 vuoden yhteiselon. Hän petti ja hänen ystävänsä kertoi minulle ja mies myönsi ja myönsi myös pettäneensä aiemmin. Syy oli "ihan muuten vaan".
Onneksi ei tullut lapsia tehtyä tai mitään muitakaan suurempia päätöksiä. Luojan kiitos! Jos hänen ystävänsä ei olisi kertonut en olisi ikinä välttämättä saanut tietää asiasta ja eläisin valheessa. Hyi hitto!
Yritä tässä nyt sitten enää luottaa kehenkään... Olen ihan rikki ja masentunut. Elämänilo katosi. Olen alkanut etsiä syytä ulkonäöstäni ym. muuta turhaa, jonka tiedän, ettei pidä paikkaansa. Erosta nyt vajaa vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että vaimot huomaavat mutta salarakkaat uskovat sinisilmäisen vilpittömästi.
Kirjoitin kerran aiemmin miten huijaat itsellesi salarakkaan ja se viestiketju poistettiin. Tarkoitus oli kertoa omakohtaisin kokemuksin höystettynä kaikki kikat ja se ymmärrettiin varmaan väärin. Se oli tarkoitettu herkässä ja rikkinäisessä tilassa oleville naisille välttää tällaisen pelimiehen hyväksikäyttö.
Tekisi mieli kirjoittaa se uudestaan koska minua niin harmittaa oma aikaisempi käytökseni ja se kuinka paljon mielipahaa ja surua olen tuottanut naisille jotka jo valmiiksi olivat kovia kokeneet ja luottivat minuun. Jotenkin asiasta kirjoittaminen tuntuisi oikealtaKirjoita!
Mutta kirjoita sellaisesta näkökulmasta, ettei poisteta. Eli älä kirjoita, että tee näin, jos haluat huijata naista. Vaan kirjoita, että nainen, varo sellaista miestä, joka käyttäytyy näin.
Luin se juttusi silloin ja siinä oli paljon kiinnostavaa. Tee se uudestaan tästä toisesta 'naisystävällisestä' näkökulmasta, niin ehkä kukaan ei poista sitä, vaan syntyy hyvää keskustelua.Tämä kirjoitus tulee eletystä elämästä joka on jäänyt nyt taakse.
Oli ja on edelleen vaimo ja lapset. Lasten syntymän jälkeen väheni seksielämämme ja etäännyimme. Kulissit oli pakko pitää ja ei niistä sen enempää. Minä kuitenkin kaipasin seksiä ja paljon.
Työni puolesta matkustelin ja tuli käytettyä maksullisia ja yhden yön hoitoja. Morkkis oli kova. Jossain vaiheessa aloin etsimään salasuhteita ja niitä olikin aluksi lähinnä omaan suhteeseensa kyllästyneiden naisten kanssa. Niissä oli omat haasteensa ja kiinnijäämisen riski suurempi sekä aikataulutus haastavaa. Myös kyseiset naiset tyydyttivät omia fantasioitaan. Halusin enemmän, jotain jossa minä olisin se saamispuolella.
Aloin etsimään juuri eronneita tai jätettyjä epätoivoisia ja jotain vailla olevia naisia. Tämä on siis varoitus teille, ettei kukaan pääse teitä hyväksi käyttämään.
Käytin sääliä apuna kun lähestyin. Valitin omaa parisuhdettani ja kerroin hakevani jotain muuta. Sanoin niitä sanoja joita yksin jäänneet naiset halusivat kuulla tilanteesta riippuen. Aluksi kulutin tolkuttoman määrän aikaa pelkästään heidän kanssa keskusteluun ja vielä enemmän kuunteluun. Sen huomasin olevan tärkeintä.
Luottamuksen saatua alkoi suhteen fyysinen vaihe. Oli pikatapaamisia ja joskus vähän muutakin. Ei niistä sen enempää yksityiskohtia. Vakuuttelin rakkautta ja vannoin jokaiselle olevansa elämäni rakkaus. Itsetuntoni oli korkea ja pyysin ihan suoraan tiettyjä asioita joita vaimoni ei muka antanut ja nitä myös sain.
Tämä oli sitä kulta-aikaa. Vähitellen alkoi lupaukseni käymään katteettomiksi sillä ei minulla ollut aikomustakaan erota vaimostani. Nyt minulla oli jo uusi kala koukussa. Työni puolesta liikuin tunteja viikossa paikasta a paikkaan b ja tämän ajan vietin puhelimessa uuden naisen kanssa.
Oli tullut aika päästä edellisestä eroon. Uhriuduin eli tein itsestäni "hyvän miehen" jonka on huolehdittava perheestään vaikka oma elämä siitä kärsiikin. Moni sen tuntui uskovan ja ero oli helppo ja ei ollut pelkoa esim suhteen paljastamisesta vaimolleni. Moni sääli minua. Se tuntui ja tuntuu edelleen pahimmalta sillä minähän vain pyöritin seksisuhteita. Tätä kesti varmaan 6 vuotta ja naisia oli paljon. Kaduttaa mutta tehty mitä tehty.
Varokaa siis naiset miksei miehetkin jos olette haavoittautuneessa tilassa. Saalistajat voivat iskeä
Kiinnostava tarina! Haluaisin tietää, etkö itse koskaan kiintynyt kehenkään näistä naisista? Kun kerran keskustelitte kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän onkin niin hullua että usein vaimo on ainut joka ei tiedä. Mistäs tuota voisi osata epäilläkään kun usein sivusuhde vain piristää avioliittoakin. Harvemmin miehet sivusuhteella hakevat muuta kuin jännitystä/vaihtelua. Ei mitään vakavia tarkoitusperiä.
Sellaista miesvihaa taas. Vaikka naiset pettävät ihan yhtä paljon.
Eivät petä naiset yhtä paljon. Käyppä katsomassa suomi24-sivustolla kuinka monta varattua miestä ja naista etsii seksiseuraa. Pikkasen on suuri ero miesten ja naisten välillä.
En missään tapauksessa, koska se on pettämistå, ainakin jos uskomme sinua. Vai onko se sittenkin nii, että huonompaa tavaraa joutuu mainostamaan enemän. Vastaapa, kun tiedät paremin tuon pettämispuolen. Koska naisena saat siellä yhteen ilmoitukseen sata vastausta miehiltä, niin sehän on tietenkin niin että myös jokainen mies saa satoja vastauksia ilmoiytuksiinsa. Siitä vain valitsemaan, tarjontaa kyllä on.
Paljon siellä ainakin on akateemisia, mukavia ja ihan hyvännäköisiä varattuja, jotka etsivät pitempiaikaisia salasuhteita. Muutaman kanssa on tullut kirjoiteltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Niin kauan kuin olen mieheni kanssa onnellinen, en näe pienintäkään syytä pohtia asiaa. Vähän sama kuin Nalle Puhin episodi, jossa joku miettii, että mitä jos puu kaatuu ja saa vastaukseksi, että entä jos ei kaadu. Voihan se mies lakata muutenkin rakastamasta minua koska tahansa. Tai kuolla. Mitä tahansa voi tapahtua.
Sama.
En ole mustasukkainen vaikka tiedän mieheni miellyttävän moniakin naisia erityisesti työympyröissään. Toimisto on vielä ulkomailla joten voisi hyvin pitää sivusuhdetta ainakin 5pv/kk. Kakkosnaisena olisin onneni kukkuloilla jos saisin miesystävän leikkimään kotia noin pitkäksi aikaa!
Mutta mitä ei tiedä eikä näy kotona se ei häiritse:) Meidän parisuhde on onnellinen, seksiä ja läheisyyttä on riittävästi.
Se joka väittää että parisuhde, jossa on pettämistä, on onnellinen, ei ole ikinä kokenut rehellisyyteen perustuvaa AIDOSTI onnellista parisuhdetta.
Näin!! Siinä suhteessa ei ainakaan se pettäjä todellakaan ole onnellinen. Toinen osapuoli voi vielä kuvitella olevansa.
Minä olen, samoin muissakin suhteissani. En ole yksiavioinen, minkä kumppaninikin tietävät.
tutun mies petti ja jätti , alkoi tapailemaan naista johon ihastu ja oli niin onnellinen nyt tämä toinen nainen jätti petturin parissa viikossa ja mies nyt yksin ja häntä harmittaa ja kaduttaa kun hylkäsi vaimonsa :D
Vierailija kirjoitti:
tutun mies petti ja jätti , alkoi tapailemaan naista johon ihastu ja oli niin onnellinen nyt tämä toinen nainen jätti petturin parissa viikossa ja mies nyt yksin ja häntä harmittaa ja kaduttaa kun hylkäsi vaimonsa :D
Tääkin ihan älytöntä! Jos kerran ei ole syvällistä, aitoa rakkautta tuntenut vaimoonsa, niin miksi sitä eroa katua, vaikka kakkossuhde loppui? Kyllähän se pettäminen on merkki pahoista ongelmista suhteessa, joten pettäessään kannattaa herätä ja etsiä uusi suhde sellaisen ihmisen kanssa, joka todella sopii itselle ja jonka kanssa mm kommunikointi toimii ilman valtavaa yrittämistä. Turhaa on surra eroa, joka päättyi pettämiseen, sillä pettäminenhän on vain konkreettinen merkki pariskunnan epäsopivuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Omalla työpaikallakin useampia miehiä, joilla on suhde toiseen. Osa suhteista kestänyt vuosia. Ja kaikki töissä kyllä tietävät, mutta vaimot ilm. ei.
Kyllä siinä miettii, että sääliksi käy näitä vaimoja, jotka siinä sivussa saavat lapsia näille miehille.
Miehet vaan eivät uskalla jättää perhettä, vaikka tunteet ovat ihan muualla.
Tuskin on tunteet muualla. Tunteet on ratkaisevasti kotona, mutta muualta saadaan jännitystä elämään. Jos mies rakastuu hän lähtee uuden matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla työpaikallakin useampia miehiä, joilla on suhde toiseen. Osa suhteista kestänyt vuosia. Ja kaikki töissä kyllä tietävät, mutta vaimot ilm. ei.
Kyllä siinä miettii, että sääliksi käy näitä vaimoja, jotka siinä sivussa saavat lapsia näille miehille.
Miehet vaan eivät uskalla jättää perhettä, vaikka tunteet ovat ihan muualla.
Tuskin on tunteet muualla. Tunteet on ratkaisevasti kotona, mutta muualta saadaan jännitystä elämään. Jos mies rakastuu hän lähtee uuden matkaan.
Miksi varattu mies sitten haukkuu vaimoaan yksityiskohtaisilla tarinoillaan ja sanoo rakastavansa mua, toista naista, jos ei oikeasti rakasta mua vaan kuitenkin rakastaisi tuota haukkumaansa vaimoa? Mikä on miehen logiikka? Saahan mies seksiä ilman vaimon haukkumista ja rakkaudesta lepertelyäkin. No, en jäänyt enää odottamaan miehen lasten kasvamista, jos kulissit tärkeämpää kuin minä. Lapsia voi kasvattaa eronnutkin mies, joten huijarimies taisi olla koko äijä. Mutta ihan turhaan, jos kerran seksiä vaan kaipasi. Miksi varatut miehet tekevät noin? En oo ilmeisesti ainoa varattu nainen, jolle puhuttu rakkaudesta ja silti mies ei eroa vaimostaan.
Varatut miehet, osaatteko avata tätä?
Kerran tapailin vuoden päivät yhtä duunikaveriani, mutta en halunnut erota vaimostani, joten toinen nainen halusi lopettaa suhteen. Meni pari vuotta ja oma avioliitto yhtä sotkua, kun mä en silti unohtanut tuota toista naista ja näen häntä tietysti edelleen duunissakin välillä, mutta hänellä on uusi mies, en tiedä miten heillä menee. Avioliittoni on yhtä surkea kuin ennenkin ja eroaisin nyt. jos vaan tuo duunikaverini ois vapaa. Sinkkuna en jaksa lähtee mihinkään treffeille ja se duunikaverini ois mulle ihan täydellinen. Oli jo silloin pari vuotta sittenkin, mutta mä en vaan silloin ollut valmis. Nyt v****taa, kun en aiemmin lähtenyt sen matkaan.
Onko muuten kenenkään salasuhde kestänyt niin, että ootte pari vieläkin?
Mä oon huomannut saman ja miehet ei ees peittele sitä, että lähtevät firman bileistä aina jonkun matkaan ja silti pysyvät naimisissa. Mikä järki on rakastaa toista ja olla silti naimisissa toisen kanssa? Ovatko oikeasti niin munattomia äijiä, että himassa oikeesti ovat ihan tossuja eivätkä uskalla kertoa vaimolleen erosta.