Tyttö 5v alkaa huomata erilaisuutensa
Meillä on ataksiatyttö, joka vamma on heikko motoriikka. Tyttö osaa kävellä, mutta huojuu ja tietenkään ei pysy ikäistensä vauhdissa mukana eikä käsien taidot riitä kaikkiin leikkeihin. Hän on normaaliryhmässä päiväkodissa, avustaja toisen lapsen kanssa puoliksi.
Olen yrittänyt miettiä, miten tukisin häntä ja ohjaisin tekemään jotain jossa hän voisi "päteä" muihin nähden ja kokea olevansa samanarvoinen vaikka ei pystykään juoksemaan, kokoamaan legorakennelmia tai pukemaan nukelle vaatteita.
Ajatuksia, kokemuksia, ehdotuksia?
Kommentit (4)
Mulla on ongelmia liikunnan kanssa, en pysty juoksemaan, hyppimään yhdellä jalalla yms. Nyt aikuisiällä se ei kauheammin haittaa, mutta toki harmitti lapsena kun muut teki ja itse katsoi sivusta. Mulla tasapainottavana tekijänä ollut musiikki, olen ollut mukana kuoroissa ja laulanut yksinlauluakin, siihen ei liikuntaa tarvita. Lukemaan olen oppinut vähän keskimääräistä nuorempana, ja olen ollut varsinainen lukutoukka. Kirjeiden kirjoittaminen on myös ollut harrastukseni, onnistuuko tyttäreltäsi piirtäminen ja kirjoittaminen?
Kaikki ovat hyviä jossakin, joten varmasti löydätte jotakin, mikä auttaa pääsemään sen faktan yli,ettei liikunta ole samanlaista kuin muilla kavereilla.
että voiko tyttäresi uida? Monesti vaikka motoriikka olisikin ongelma, on vesi semmoinen elementti, jossa myös liikuntavammainen on kuin kuka tahansa....
Tuo musiikki, lähinnä laulaminen, on sellainen jota olen harkinnut, mutta tytön puheäänikin on lähinnä kiekumista ja käsimotoriikka yhtä heikko kuin jalkojen. Sen sijaan hän on valtavan toiminnallinen liikunnallisesti, haluaisi tehdä kaikkea (mm. sirkustemputkin kiinnostaisi) mutta moni asia suorastaan vaarallinen kun ei osaa esim. pudotessaan tulla alas turvallisesti. Voi kun olisi sirkuskoulu hänenlaisilleen!
Oletko itse tavannut nuorempana vertaisiasi? Olen pohtinut että nyt olisi tarjolla monenlaista sovellettua liikuntaa ja ehkä se saisi tytönkin huomaamaan että meitä on monenlaisia (oma äitini oli 80% invalidi). Jotenkin minusta tuntuu että tämä kaikkien ihmisten erilaisuuden huomaaminen voisikin olla se joka tukisi henkisesti?
Jokainen lapsi on hyvä jossakin, myös erityislapset. Kehu näissä asioissa vaikka vähän liikaakin. Teillä menee varmaa toimintaterapia. Kysy terapeutilta mitkä asiat menevät terapiassa hyvin ja ota tarhassa esille nämä tekemiset. Vaikka lapsellasi on vaikeuksia liiketoiminnoissa, miten hän pärjää ns akateemisissa taidoissa? Kirjaimet, luvut, kalenteri, yleistietämys, näitä taitoja voisi sitten käyttää hyödyksi myös tarhassa ja antaa lapsen loistaa esim aamupiirissä. Näin lapsi itse ja kaverit huomaisivat, että vaikka nuken pukeminen on vaikeaa hän tietää monia muita asiaoita.