Mikä on pienin tuppukylä missä olet asunut
Kommentit (384)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannonkoski, ei enää ikinä takaisin.
Olen ollut Piispalassa leirillä, ja kyllä ihmettelin mikä saa ihmiset asumaan niin keskellä ei-mitään.
Minäkin kävin leirikouluni Piispalassa v. 2000 tai 2001.
Ylikiiminki :) Naurettavan kokoinen tuppula Oulun lähellä, tosin nykyisin kuuluu Ouluun.
Petäjävesi. Vanhemmat asuvat vieläkin. Viikonloppuisin sieltä pääsee 4 bussivuorolla pois ja takaisinkin on ehittävä Jyväskylästä 17:00 lähtevään., jos meinasit takaisin samana päivänä. Kukaan sieltä tuskin nyt Keuruulle haluaa mennä. Tosin olivat joskus ainakin sopineet, että veroasioissa joutu menemään Keuruulle ja se se vasta vitutti. Hyvä esimerkki pk-seutulaisille kuinka hyvin se julkinen liikenne toimii muualla Suomea, eikä olla päästy vielä edes Keski-Suomea pitemmällä. Autottomana olet vankina siellä ja itse kylällä ole yhtään mitään, tosin ei ole Espoon Kilossakaa...
Suolahti. Kukaan ei varmasti keksi surkeampaa paikkaa maan päällä eikä allakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiuruvesi persesilmä
Otan osaa. Hirvein tietämäni paikkakunta maan päällä.
Eräs syrjäkylä Satakunnassa. Aivan ihanat maisemat, rauhallinen paikka lastenkin asua ja mikä parasta: omaan pihaan mahtuu hevonen ja koirillakin on tilaa temmeltää. Täällä saan elää juuri niin kuin hyvältä tuntuu. Kyläläiset toki uteliaita, mutta ihan tavallisia, ystävällisiä ihmisiä kuitenkin :) Lapsilla on kiva, 50 oppilaan koulu, jossa luokkakoot eivät ole liian isoja ja opettajalla riittää aikaa oppilailleen. Täällä elämä on rentoa ja kaikki elävät päivä kerrallaan, keskittyen tähän hetkeen - taito, jota moni nykyajan ruuhkavuosissa kaipaa kovastikin... Täällä olen asunut nyt kolme vuotta, enkä kaipaa pois. Sopivan rentoa elämää, eikä turhaa suorittamista.
Seinäjoki. Oli onneksi risteysasema, joten oli helppo päästä viikonloppuisin neljään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Pertunmaa[/quote
Siellä minäkin vietin 15 ensimmäistä vuottani. Ihana paikka vieläkin!
Yläne. Kaunista peltomaisemaa ja järviä, mutta muuten aivan kuollut ja tylsä paikka.
Lemu, nimikin kertoo jo varmaan kaiken...
Manarola, pieni kylä Italiassa...sieltä löysin aviomieheni, joten ihana paikkahan se on..