60-70luvulla syntyneet uhkailtiinko teitäkin ”haetko itte risun vai haenko minä”

Ei turhaan uhkailtu, vaan sanottiin, että "Hae" ja sitten tuli äidin "kädestä" risulla.

Kyllä loppu päivä oli hellä istua.

Aina tuli risusta vain syystä - en syyttömänä saanut selkääni.

Tätä sai kuulla vielä 80-luvulla syntyneenäkin. Risusta en muista saaneeni, mutta vyöstä ja nyrkistä kylläkin.

Minua ei, mutta naapurissa uhkailtiin. 

Käytiin kaverin kanssa sitten hakemassa ihan oikeasti risu ja sillä lyötiin jotenkin kuvainnoillisesti pyllylle. 

Ei ollut siis kyse varsinaisesta ruumiillisesta kurituksesta. 

Kuitenkin tuntui vähän pahalta. Tai ainakin hölmöltä. 

Ei uhkailtu. Ei koskaan annettu ”selkään” eikä ees tukistettu tai annettu luunappeja.

Kyllä uhkailtiin, eikä se jäänyt pelkästään uhkailun tasolle.

Risua sain useasti, samoin remmiä ja vielä solkipäällä paljaalle takamukselle.

Luunappeja, tukkapöllyä ja läpsimistä, näillä herkuilla minua 60-luvun lasta kasvatettiin.

Myös suun pesu saippualla oli lapsuudessani yleistä.

Olin sisarussarjamme nuorin, enkä tietääkseni ollut se rankaisuihin vaikuttanut pahantekijä. Vanhemmat sisarukseni tekivät jotain kiellettyä, tai tyhmää ja me kaikki lapset saimme siitä hyvästä maistaa koivuniemen herraa. 

Joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa, kuului vanhempieni sanonta.

Olen vähän myöhäisempää vuosikertaa, mutta on minullekin noin käynyt. Olin varhaisessa teini-iässä ja sillä kertaa poikkeuksellisesti kai vähän hankala lapsi. No, minähän hain risun, ihan reilun kokoisen ja ojensin sen äidille oikein teatraalisesti niiaten ja kysyin, miten hän haluaa minun asettuvan kuristusta varten. Äiti puhkesi ihan hillittömään itkuun. Minun olisi pitänyt pyytää käytöstäni anteeksi, mutta hän se soperteli, että ei oikeasti voisi ikinä lyödä lastaan ja pyyteli vuolaasti anteeksi suuttumistaan. Meillä oli ja on oikein hyvät välit.

Vierailija kirjoitti:

Ei turhaan uhkailtu, vaan sanottiin, että "Hae" ja sitten tuli äidin "kädestä" risulla.

Kyllä loppu päivä oli hellä istua.

Aina tuli risusta vain syystä - en syyttömänä saanut selkääni.

Ja mistähän syystä? 

Kun ei lapsenmurhaajakaan saa kiduttaa ruumiillisesti, niin mikä voisi olla peruste lapsen hakkaamiseen?

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän myöhäisempää vuosikertaa, mutta on minullekin noin käynyt. Olin varhaisessa teini-iässä ja sillä kertaa poikkeuksellisesti kai vähän hankala lapsi. No, minähän hain risun, ihan reilun kokoisen ja ojensin sen äidille oikein teatraalisesti niiaten ja kysyin, miten hän haluaa minun asettuvan kuristusta varten. Äiti puhkesi ihan hillittömään itkuun. Minun olisi pitänyt pyytää käytöstäni anteeksi, mutta hän se soperteli, että ei oikeasti voisi ikinä lyödä lastaan ja pyyteli vuolaasti anteeksi suuttumistaan. Meillä oli ja on oikein hyvät välit.

Siis kuritusta varten, ei sentään kuristusta, t. nro 6.

Kauheeta kuultavaa. 

Olen syntynyt 60-luvun puolessa välissa ja koskaan en ole kokenut mitään, joka loukkasi fyysistä koskemattomuutta. 

Mutta kai ne piirit?

Elin varsin valituneiden vanhempien kanssa ja tuttavapiiri oli samanlainen. Vasta myöhemmin olen tiedostanut, että lapsia hakattiin jonkin kurituksen nimissä. Olen tutustunut näihin ihmisiin sitten teini-iässä ja myöhemmin. 

Minua ei koskaan uhkailtu eikä kuritettu. Mutta mieheni on kyllä saanut vyöstä. Ei oo appiukkoni paljo risuja odotellu vaan heti vyöstä. Hullu!!

Ai, oliko joillakin pilalle hemmotelluilla valinnanvaraakin?

Vierailija kirjoitti:

Ei turhaan uhkailtu, vaan sanottiin, että "Hae" ja sitten tuli äidin "kädestä" risulla.

Kyllä loppu päivä oli hellä istua.

Aina tuli risusta vain syystä - en syyttömänä saanut selkääni.

Aijaa, jotkut sai sentään ihan syystäkin. Jotkut sai syyttömänäkin ja joskus ihan typeristä asioista (liian hidas tai ei osannut tms)

Kyllä uhkailtiin.

Jos oltiin oltu oikein pahapäisiä useamman päivän ja äiti oli joutunut komentamaan paljonkin, niin sit äiti toi risun ovenpieleen. Meillä meni sähköjohdot pintavetoina, ja sen risun sai kivasti siitä johdon ja seinän välistä seinälle.

Se toimi. Ei montaakaan kertaa tullut selkäsaunaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei uhkailtu. Ei koskaan annettu ”selkään” eikä ees tukistettu tai annettu luunappeja.

Sama kohtelu minulla. Isä kerran suuttui mustalaisille, pyysi kiivastumistaan meiltä lapsista anteeksi.

Äiti oli viisas. Ei perheväkivaltaa.

Olen syntynyt vuonna 1960.

Meillä annettiin tukkapöllyä, risusta en saanut koskaan. Muistan oikein ihmetelleeni, että miksen. Luulin selkäsaunan olevan ihan normaalia, kun Aku Ankassakin sitä aina näytettiin (tai ainakin sillä uhkailtiin).

Uhkailtiin risulla, vyöllä ja tukistamisella ja toteutettiin uhkauksia. 

Vieläkin tulee ihan paha olo ja kylmät väreet kun ajattelee asiaa. varmaan siksi en puhukaan juuri mitään, kun alitajunnassa on että pitää olla hiljaa, ettei vaan kukaan suutu.

Joo, mumma sanoi että hakee koivuniemen herran, taisi kerran hakea sen oven päälle, mutta koskaan ei lyönyt. Parhaiten tepsi minuun kun olin pieni ja kiukuttelin, että hän sanoi että ajetaan "paha-Maija" pois niin tulee "hyvä-Maija" takaisin, ja niinhän se tuli. Olin jotain 3-4v. Olin varmasti suurimmaksi osaksi kiltti ja fiksu lapsi. Muistan että mumma yhden ainoa kerran suuttui minulle, hän oli jostain hermostunut muutenkin (mikä oli sekin outoa koska hän oli aina hyväntuulinen), hän sanoi että älä koske tuohon tavaraan kun hän tarvii sitä, ja se tavara oli pieni ja hetekan päällä, minä varmaan siinä jotain pompin kun se hänen tavaransa sitten oli pudonnut sinne hetekan alle ja sitä piti etsiä, niin mumma sanoi minulle tiukasti että mikset sinä totellut. Mumman kuolemasta on jo 30 vuotta aikaa, ja vieläkin on ikävä.

Äitini joskus läpsäisi takapuolelle ja mäkätti, ja uhkaili että saan piiskaa, mutta ei meillä mitään piiskaamisvälineitä koskaan ollut. Koskaan ei läpsittykään jos ei ollut todella syytä.  Se oli täysin hyväksyttävää että jos teet väärin tahallasi vaikka on monta kertaa kielletty, niin siitä seuraa jotain epämiellyttävää.

En ymmärrä kuinka jotkut täällä sanoo että on lyöty jos ei vaikka osaa jotain, tai itkee tai on hidas, tai yleensäkin ilman kunnon syytä. Jos ei ole syytä rangaista, niin se on pahoinpitelyä ja sairasta.  Se oli täysin hyväksyttävää että jos teet väärin tahallasi vaikka on monta kertaa kielletty, niin siitä seuraa jotain epämiellyttävää.

N43

Meitä uhkailtiin ”että karjaportin auto hakee teidät”. Onneks ri tajuttu mihin se auto vie...

Vierailija kirjoitti:

Uhkailtiin risulla, vyöllä ja tukistamisella ja toteutettiin uhkauksia. 

Vieläkin tulee ihan paha olo ja kylmät väreet kun ajattelee asiaa. varmaan siksi en puhukaan juuri mitään, kun alitajunnassa on että pitää olla hiljaa, ettei vaan kukaan suutu.

Olitko niin kauhea pahantekijä lapsena että sinua piti rangaista jatkuvasti? Vai olivatko vanhempasi mielisairaita?