Meneekö Vero Modalla huonosti vai mistä johtuu tämmöinen myyjien käytös...?

Olen huomannut saman kyseisessä liikkeessä. Viime kerran jälkeen ei olekaan heidän kivijalkakaupassaan tullut käytyä. Olen muutenkin tilannut tarvittavat vaatteet nykyään pitkälti netistä. sieltä saa usein myös samat tuotteet halvemmalla. Ehkä rintsikat yms., käyn ihan paikan päällä sovittamassa ja ostamassa. 

Menin aikaa tappamaan Vero Modan liikkeeseen ja työntekijä tarjosi heti apuaan. Kerroin, että katselen vain, enkä etsi mitään tiettyä tuotetta, kiitin avun tarjoamisesta. Ja sanoin myös itse oma-aloitteisesti, että pyydän sinulta apua, jos tarvitsen. Tähän saakka siis kaikki meni hyvin.  Olin ainoa asiakas liikkeessä.

Satuin ottamaan paidan ja  housut sovitukseen. Myyjä juoksi lähestulkoon heti perään ja kyseli, että onko sopiva koko, ovatko mieluisat jne, tuoko toista kokoa.. Hyvä kun ei sisälle sovituskoppiin astunut. Kerroin, että ovat ihan ok, mutta eivät kuitenkaan niin paljoa minun mieleeni.

Myyjä katosi jonnekin ja tuli hetken kuluttua taas sovituskopeille. Hänellä oli mukanaan "the biletoppi", jota minun oli hänen mielestään ehdottomasti sovitettava. En tiedä, mistä keksi minun olevan bilettäjä tai tarvitsevan biletoppia ("ratasen" näköinen?), mutta sovitin kuitenkin paitaa, kun oli nähnyt vaivaa. Paita oli aivan järkyttävän näköinen, ei yhtään tyyliäni.

Tämän jälkeen kyseli vielä, mitä meinaan ottaa ja kertoi hyvästä settitarjouksesta (joka oli oikeasti huono).

Onneksi tässä välissä liikkeeseen tuli toinen asiakas, joka joutui myös uhriksi.

Ymmärrän toki asiakaspalvelun ja että asiakkaalle täytyy monessa ketjussa myös yrittää myydä jotain. Mutta liiallinen tuputtaminen ajaa asiakkaat pois, ainakin itseni tapauksessa.

Tosin, olen käynyt myös sellaisissa Vero Modissa, joissa palvelua on saanut tarvittaessa, eikä sitä ole tuputettu liikaa. Sovituskopissakin on saanut olla rauhassa. Asiakaspalvelutyyli riippunee siis myös liikkeen vilkkaudesta sekä tietenkin myyjästä itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli seinäjoen vilassa myyjä kysymään että "no mitäs sulle" tai "mites sulla menee?". Tyyliin jotain tollasta. Olin sitä aiemmin tehnyt ostoksen ja jäänyt vielä katselemaan vaatteita.. hetki meni miettiessä et kysyiks se oikeasti sitä multa? Aika kaverillisesti. Ei tollanen jenkkityyli tänne Suomeen sovi, miks mun pitäis kertoa mun elämästä jollekin vaatemyyjälle?

Mun pahin kerta oli kun menin arkena aamupäivällä Vero Modaan ja myyjä kysyi, että onko mulla vapaa päivä ja sitten että mitä teen työkseni. Olisi ollut vähän kiusallista alkaa selittämään työkyvyttömyyseläkkeestäni.

Dressmanilla on vähän samaa meininkiä, jos ostaa jotain, niin pitäisi ostaa myös jotain muuta. 

En mäkään tykkää. Ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin tuputus-tyylinen asiakaspalvelu. " Hei, voinko auttaa" on aivan riittävä. Valitsen itsekkin liikkeet sen mukaan missä saa asioida rauhassa.

Olen huomannut, että nykyään tämä tuputtaminen on kuitenkin vähän vähentynyt? Asiakaspalvelut on jees mutta liika on liikaa.

 Muistuu mieleeni kerta muutamia vuosia sitten Vero Modassa kun kassa yritti kaupata minulle paidan lisäksi kaikkea.

"Löysitpä ihanan paidan! Mites tarvitsetko pinnejä ja ponnareita, meillä on pakkaukset 2kpl hintaan 4e!"

"Ei kiitos"

"Mites meillä ois tämmöisiä huiveja, sopis tän paidan kanssa!"

"Ei kiitos, mulla on paljon huiveja."

"Sit meillä on näitä nappikorviksia just tullut, nää on ollu suosittuja! Itselläkin on molemmissa väreissä!"

"En tarvitse"

"Toi sun takki on muuten niiiiin nätti! Siihen sopis tämmöinen harmaa pipo ja huivi!"

Siinä vaiheessa en enää vastannu mitään ja myyjä luovutti ja iski paidan hinnan kassaan. AHDISTAVAA! :D

Vila ja Vero Moda on just tollasia tyrkkypaikkoja. Mua ahdistaa se sovarin verhojen takana huutelu, jos eivät yhdestä ei kiitoksesta jätä rauhaan. Joskus myyjä on jopa hyökännyt koppiin sisään "tsekkaamaan istuvuuden", kun olen sovittanut housuja. Otan aina koppiin pari eri kokoa vaatteesta, eli ei tarvi menettää sovitusvuoroa toisille eikä juoksuttaa myyjiä.

Vero Modan vaatteita saa muuten myös Zalandolta.

Vierailija kirjoitti:

Mä mietin sitä että miksi tullaan kysymään heti kun astun liikkeeseen? Siis ihan ensimmäiset 5m kun on sisään kävellyt niin ollaan jo kysymässä että mitä etsit, tarviitko apua jne.

No mä en tiedä vielä, enkä osaa vastata, koska tulin vasta. Jos olisit kysynyt hetken päästä kun olen nähnyt mitä teillä on, niin osaisin vastata tuohon.

Vähän kuin silloin kun tulee vieraita kylään, niin ensin annetaan vieraan asettua aloilleen, otetaan ulkovaatteet pois ja jokainen hakee paikkansa. Ei niin että jo pihalla ja ovella tykitetään kuulumisia ja selitetään kuin papupata.

Tein opiskeluaikana mystery shopper- keikkaa useampaan paikkaan ja jokaisessa piti ottaa aikaa, kuinka kauan liikkeeseen astumisen jälkeen kesti ennen kuin myyjä tervehti, tyyliin "tervehdittiinkö sinua 5 min kuluessa kun astuit liikkeeseen".

Ymmärrän, että tuo on asiakaspalvelua ja heidän työhönsä kuuluu palvella, mainostaa tuotteitaan ja ehkä jopa pyöriä siinä pukukopin takana ja kysellä josko asiakas tarvitsee lisää kokoja/tahtoo kokeilla jotakin muuta. MUTTA ymmärrän myös sen että ärsyynnyit, sillä itse myös koen sen "yli-palvelun" ahdistavana ja ärsyttävänä. 

Oma kokemukseni on, että useimmissa kaupoissa myyjä käy kysymässä josko tarvitsisin apua, mutta kun olen kerran sanonut etten tarvitse, hän toteaa että selvä, kysy heti jos tarvitset jotakin ja siirtyy muualle. Tämä on mielestäni sitä hyvää asiakaspalvelua.

Koen sen todella ahdistavaksi, jos myyjä vain seuraa mua ympäri kauppaa ja tyrkyttää joka ikistä tuotetta jota edes vilkaisen. Siinä vaiheessa kun olet jo palvellut asiakasta ja hän on kiittänyt ja kieltäytynyt, voit poistua ja antaa asiakkaan rauhassa katsella.

Tampereen Glitter on ehkä ahdistavin paikka ikinä. Pieni kauppa, jossa myyjä(t) eivät anna hetken rauhaa. Seuraavat ympäriinsä ja tyrkyttävät jokaista tuotettaan ja tarjoustaan. Monet kerrat olen heti alkuunsa sanonut, etten tarvitse apua, katselen vain. Tämän jälkeen myyjä aloittaa sen saman ahdistavan, painostavan myyntipuheensa...

"Joo mutta sano sitten jos tarvit apua! Joo ja hei meillä olis tossa tollanen ja tällänen tarjous. Joo hei toi koru mitä just katoit on ollu tosi suosittu! Ja hei mulla on itellä samanlainen ja oon tykänny tosi paljon!! Jos nyt ostat tänään kaksi korua niin saat kolmannen kaupanpäälle! Kannattaa nyt hyödyntää toi tarjous kun on vaan torstaihin asti voimassa!!" 

Huoh. 

Tää ei liity välttämättä suoranaisesti tähän, mutta tapahtui kuitenkin Vero Modassa joskus pari vuotta sitten. Myyjät kassalta ensin kysyivät tarvitsenko apua ja ystävällisesti totesin, että ei kiitos. Huomasin, kun toinen myyjistä soitti puhelun, ja hetken päästä liikkeeseen tuli vartija, joka pörräsi inhottavasti ympärillä ja "huomaamattomasti" seuraili perässä kun katselin vaatteita. En ymmärrä mitä siinä tapahtui ja mitä muka tein väärin, kun ystävällisesti kieltäydyin palvelusta ja totesin vain katselevani. Mieleeni on jäänyt kaksi asiaa; se, että olin ainoa asiakas myymälässä sillä hetkellä, ja että olin pukeutunut "rock-henkisesti" eli mustiin farkkuihin ja nahkatakkiin (mikä ei ainakaan täällä isommassa kaupungissa ole edes erikoinen näky, nahkatakkeja ja mustia farkkuja löytyy varmaan jokaiselta :D).

Voiko tosiaan olla, että vain tyylini vuoksi leimasivat minut "elämämkoululaiseksi", "narkkariksi" tai mitä näitä nyt on, mitä tummiin pukeutuvista ihmisistä nyt oletetaan? :D Vai ottiko vaan päähän, että asiakas ei välttämättä tullutkaan ostoksille, vaan ihan vain katselemaan josko löytäisi jotakin kivaa? 

#metoo

# me too

Tässä on yksi syy miksi inhoan vaateostoksille lähtemistä. Mulla on hieman ylipainoa ja oikeanlaisten housujen ja takkien etsiminen saattaa olla haasteellista. En ole sinut oman kroppani kanssa enkä kaipaa ketään tuijottelemaan ja tuomaan toista kokoa. Se riittää kun tervehtii ja kysyy tarvitsenko apua ja jättää rauhaan jos on kieltävä vastaus.

Minua taas luultiin Sokoksella varkaaksi, kun tulin ensin pienemmästä ulko-ovesta äitini kanssa sisälle "eteiseen"  ja äitini jäi siihen puhumaan puhelimeen. Itse jatkoin liikkeeseen sisälle asti. Kiertelin ensin ja katselin tuotteita, mutta sitten kävin kurkkaamassa, että missä hän viipyy ja palasin sitten takaisin katselemaan tuotteita. Siinä vaiheessa kaksi isokokoista vartijaa rupesivat kiinnostumaan minusta ja tulivat lähemmäksi. Olivat todella suuria kooltaan. Muistan todella hyvin miltä näyttivät, toinen oli tummaihoinen ja hänestä tuli mieleen jenkkisarjojen poliisi. Itse olin surkea teini, jolla ei ollut edes mitään laukkua mukana johon olisi voinut jotain sujauttaa, eikä takkiakaan. Suutun tästä "varkaaksi leimaamisesta" niin paljon, että kun äitini sai vihdoinkin puhelunsa loppuun ja tuli sisälle niin halusin heti lähteä pois. Tietysti ymmärrän, että käytökseni oli vähän epäilyttävää.

Itse kuulun myös niihin, jotka eivät pidä siitä jos myyjät ovat liian palveluhenkisiä. Toisaalta ehkä parempi olla vähän liian avulias kuin se ettei puhu mitään tai edes tervehdi. Välillä myyjistä on ihan oikeasti apuakin ja se vasta ikävää onkin jos on jotain kysyttävää ja myyjää ei kiinnosta. Itse muistan tosi hyvin ne paikat joissa olen ollut myyjille kuin ilmaa ja niistä paikoista on vaan hauskoja muistoja joissa myyjä on todella yrittänyt palvella. Eli menisin varmasti siihen paikkaan missä on yli-innokas myyjä kuin siihen jossa ei palvella. Sellaisista jää vaan kurja olo. Nettikauppa on usein se paras paikka, vaikka välillä joku vaate osoittautuukin aivan erilaiseksi ja niitä saa sitten palautella. Usein minulla on silti sattunut virheitä ihan liikkeestä ostaessa, kun on tullut kiireessä ostettua mitä sattuu.

Vero Modalla työskenneeltä olen kuullut että myyjien on pakko toimia noin. Jokaisen myyjän tulosta seurattiin ja heikommat sai muistaakseni vaihtaa duunipaikkaa? En tiedä kuinka nykyään tuo menee. Ei kuulemma ollut kovin kivaa.

Kuka helvetti ostaa jotain vero modan junttiroskaa?

siitäjoaikaa kirjoitti:

Vero Modalla työskenneeltä olen kuullut että myyjien on pakko toimia noin. Jokaisen myyjän tulosta seurattiin ja heikommat sai muistaakseni vaihtaa duunipaikkaa? En tiedä kuinka nykyään tuo menee. Ei kuulemma ollut kovin kivaa.

Lähes joka ketjussa on sama, seurataan jokaisen henkilökohtaista myyntiä jopa tuntitasolla, kuinka monta kappaletta myyt per asiakas,  keskiostosta jne. Puututaan toki jos jäät alle tavoitteiden. Nämä tulokset sitten paitsi käydään läpi myymäläpäällikön kanssa laitetaan myös esille taukotilan seinälle.

Käyttäjä4891 kirjoitti:

Ymmärrän, että tuo on asiakaspalvelua ja heidän työhönsä kuuluu palvella, mainostaa tuotteitaan ja ehkä jopa pyöriä siinä pukukopin takana ja kysellä josko asiakas tarvitsee lisää kokoja/tahtoo kokeilla jotakin muuta. MUTTA ymmärrän myös sen että ärsyynnyit, sillä itse myös koen sen "yli-palvelun" ahdistavana ja ärsyttävänä. 

Oma kokemukseni on, että useimmissa kaupoissa myyjä käy kysymässä josko tarvitsisin apua, mutta kun olen kerran sanonut etten tarvitse, hän toteaa että selvä, kysy heti jos tarvitset jotakin ja siirtyy muualle. Tämä on mielestäni sitä hyvää asiakaspalvelua.

Koen sen todella ahdistavaksi, jos myyjä vain seuraa mua ympäri kauppaa ja tyrkyttää joka ikistä tuotetta jota edes vilkaisen. Siinä vaiheessa kun olet jo palvellut asiakasta ja hän on kiittänyt ja kieltäytynyt, voit poistua ja antaa asiakkaan rauhassa katsella.

Tampereen Glitter on ehkä ahdistavin paikka ikinä. Pieni kauppa, jossa myyjä(t) eivät anna hetken rauhaa. Seuraavat ympäriinsä ja tyrkyttävät jokaista tuotettaan ja tarjoustaan. Monet kerrat olen heti alkuunsa sanonut, etten tarvitse apua, katselen vain. Tämän jälkeen myyjä aloittaa sen saman ahdistavan, painostavan myyntipuheensa...

"Joo mutta sano sitten jos tarvit apua! Joo ja hei meillä olis tossa tollanen ja tällänen tarjous. Joo hei toi koru mitä just katoit on ollu tosi suosittu! Ja hei mulla on itellä samanlainen ja oon tykänny tosi paljon!! Jos nyt ostat tänään kaksi korua niin saat kolmannen kaupanpäälle! Kannattaa nyt hyödyntää toi tarjous kun on vaan torstaihin asti voimassa!!" 

Huoh. 

Tilaa netistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä kommentoi, että tuppisuut suomalaiset eivät tajua asiakaspalvelua. Minä en ole tuppisuu vaan puhelias ja vilkas ihminen. En silti pidä tyrkyttävistä ja perässäkulkevista myyjistä. On tietysti ok, että tervehditään ja kysytään voiko olla avuksi. Pitäisi kuitenkin ymmärtää jos asiakas sanoo kiitos ei, että pärjään kyllä. Ärsyttää katsella vaatteita kun joku puhekone kulkee perässä ja esittelee vaatteita joista ei ole pätkääkään kiinnostunut. Heidän pitäisi osata lukea sen verran asiakasta, että jättäisivät rauhaan. Tykkään itse valita vaatteeni enkä ole kiinnostunut kenenkään mielipiteistä mikä on hyvä tai ei. Välttelen myös kauppoja joissa tämä ongelma on. Vero Moda, Only ja Vila ovat näitä liikkeitä. Toisaalta heidän vaatteensa eivät ole mitään erityisen hyvälaatuisia, joten ei niissä ole paljon ostettavaakaan.

Siinäpä se, myyjän pitää olla puhekone ja "palvella" asiakasta vaikka asiakas ei palvelua haluakaan, koska yrityksen asiakaspalvelu on tällaiseksi määritelty. Auta armias jos/kun annat asiakkaan vain katsella rauhassa kuten hän toivoo ja tämä onkin mysteryshopperi. Myyjän on siis pakko toimia kuten käsketään vaikka se ei ole kenenkään etu vaan ainoastaan v*tuttaa niin asiakasta kuin asiakaspalvelijaakin.

No myyjällä voi olla erinäisiä ominaisuuksia joilla se voi menestyä. Joku on vain hurmaava luonne, jonka edessä kaikki lakoaa. Toinen voi olla todellinen ammattilainen joka osaa kertoa sinulle kaiken vaatteiden materiaaleista ja kaavoituksista. Kolmas voi olla jotain muuta. Jossain kaupassa menestyt tietämällä kaiken eettisestä kaupanteosta. Keinoja on monia, ongelma on ehkä siinä että kuka myy vahvan osaamisensa 10€/h ja 8h/viikko-sopimuksella.

Minä näen materiaalit ja leikkauksen ihan itse ja myös tiedän myyjiä paremmin minkälaiset vastteet sopii ja mikä miellyttää. Eettisyys ei saa ostamaan mikäli vaate ei.miellytä eikä minua kiinnosta luentoja em aiheista

Itse olen saanut hyvää palvelua eri erikoisliikkeissä ja nuorilta myyjiltä. Lisäksi myyjiltä saa usein vinkkejä ja ideoita. Minusta on kiva, kun myyjä  huomioi minut asiakkaana jo alusta lähtien. Sen sijaan suurissa marketeissa asusteosastoilla saa joskus etsimällä etsiä myyjää.

Hyvää palvelua saa esim. Eurokankaassa, vaikka se ei varsinaisesti asusteliike olekaan. Myös kodinkone- ja elektroniikkaliikkeet ovat hyviä alallaan.  Osaavat myyjät  antavat  tietoa mm. asennuksista, ei siis pelkästään koneista ja laitteista.

Eräs lahjatavaraliike tilasi pari tietyn väristä lampunvarjostinsa, jotka voin käydä ostamassa, jos en ole siihen mennessä löytänyt muualta. Ei siis mitään sopimuspakkoa. Kiitos hyvästä palvelusta monelle myyjälle! Ja aina on annettu katsella rauhassa, kun olen siitä maininnut.

Itse ostan tuosta kaupasta vain jos tiedän sen sopivan sovittamatta. Inhoan tuota pakkomyyntiä ja sovituskopin takana uteliaana kurkkimista.

Tavallisessa ruokakaupassakin on joskus näitä "tarvitko heijastimen/purkan/suklaata/muuta" ja ne ovat ärsyttäviä. Yleensä hämäännyn niin oudosta kysymyksestä, että joudun kysymään "niin anteeksi mitä" ja sitten sanomaan ei kiitos. Mieheni menee vielä enemmän ymmälle, jää oikein tuijottamaan eikä meinaa ymmärtää mitä kassa siinä sönköttää.