MOT tv1 psyykelääkkeet: Olipas taas asenteellinen ohjelma, hohhoijaa

Just tällä hetkellä mun mielipide on se, että terapia on täyttä paskaa. Uskon että jos on esim. itsetunto-ongelmia, itseinhoa, pakko-oireita tai sos. tilanteiden pelkoa yms. niin terapia voi toimiakin. Monissa muissa ongelmissa terapeuttien joutava ulkoaopeteltu lässyttäminen alkaa vain v*tuttamaan siinä määrin, että vakavakaan masennus ei sen rinnalla enää tunnu miltään. Eli kyllähän se terapia tavallaan tehoaa joo. Parasta mitä tein itselleni, oli se että lopetin terapian.

Jo lapsesta asti oen ollut enemmän tai vähemmän masentunut. Kadun sitä etten jo nuorempana hakenut apua lääkkeistä. Monia mielialalääkkeitä olen kokeillut, kaikissa ollut myös ikäviä sivuvaikutuksia. Lääkkeet ja terapia ovat pitäneet elämässä ja työssä kiinni. Vain oikeasti masentunut ja vuosikymmeniä sairastanut tietää mikä apu lääkkeistä on. Itselläni ei vai ole muut keinot auttaneet.

Ihmiset popsii pillereitä koska luulevat että heillä on päässä vikaa. Kyllä se ongelma on uusliberaalissa kapitalistisessa markkinataloudessa joka polttaa loppuun ja sairastuttaa ihmisen. Muistakaa, että te olette fyysisesti ja psyykkisesti sama laji joka kirmasi vielä 10 000 vuotta sitten savannilla ja samoili metsissä. Ei ihmistä ole tehty kaupunkiasujaksi.

Mikä tämän ohjelman idea edes oli?

Yksi lääkäri oli saanut julkisen varoituksen lääkäriliitolta epäkollegiaalisesta käytöksestä, koska oli syyttänyt tai antanut ymmärtää kollegoidensa syyllistyneen korruptioon.

Ohjelma vaikutti lähinnä tämän varoituksen saaneen lääkärin tekemisten puolustelulta.

Vierailija kirjoitti:

Tyypillinen MOT-ohjelma taas kerran ja tyypillinen asetelma: pahat psyykelääkkeet ja pahat lääkärit vastaan hyvä psykoterapia ja hyvät terapeutit....

Miksi ohjelmassa ei kerrottu että esim. SRRI-lääkkeitä määrätään paljon muuhunkin kuin varsinaiseen masennukseen? Esim. vakavaan ahdistuneisuuteen.

Ja olisi todella erikoista, jos esim. skitsofrenia-potilasta "hoidettaisiin" pelkällä terapialla?

Miksi ohjelmassa ei kerrottu että usein terapiakaan ei ole kovin toimiva hoito? Ja joka tapauksessa se on hidasta ja hyvän terapeutin saaminen ei ole helppoa.

Ainakin av:n lääkevastustajalta(?) tosiaan "unohtuu" että näitä käytetään muuhunkin kuin sen lievän masennuksen hoitoon... ;)

Hoito sanaa tulkitaan usein väärin tässä yhteydessä. Se saa asian kuulostamaan siltä että lääkärit ja lääketiede parantaisi kyseisiä sairauksia. Se ei paranna. Terapialla ja lääkkeillä voidaan vaikuttaa potilaan olotilaan, mutta mahdollinen parantuminen tapahtuu potilaan oman kehonsa ja mielensä toimesta. Usein hoidosta en enemmän haittaa kuin hyötyä mutta toisaalta osa kaipaa ympärivuorokautista valvontaa.

Huhhuh, mikä ohjelma.

Miksi ohjelmassa esitettiin vain psykologin ja ortopedin näkemyksiä lääkehoidosta? Eikös ne psykiatrit ennemmin ole kyseisen alan asiantuntijoita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Masennus on ilmoittautumissairaus.

- Mikäs teitä vaivaa?

- Minulla on masennus.

- Jaaha, no tässä on teille nyt alkuun CIpralexiä, kirjoitetaan sitten vahvempaa, jos se ei toimi.

- Kiitos. Entäs se sairasloma?

- Aijoo, no laitetaan aluksi kuukausi.

- Eikö sentään kaks, on niin itkuinen olo.

- No laitetaan 2,5 kuukautta. Seuraava potilas

Eikä ole. En ole saanut sairauslomaa, vaikka tekis mieli hypätä toimiston ikkunasta alas (7.krs)

Ei olekaan. Ahdistuneena ja pitkään unettomana aiheutin kaksi autokolaria ( vain peltivaurioita onneksi) uuvuksissa työmatkaa ajaessani ja perhe-elämä kärsi mielialan vaihteluistani.

Raahauduin lopulta lääkäriin, ihan aluksi purskahdin itkuun. Lääkärin yhteenveto tilastani oli ” että äiti on vähän väsyny niinkö” ja sain melatoniinia. Ei todellakaan lääkkeitä eikä mitään saikkua.

Missä lääkärissä näitä mielialalääkkeitä ja saikkuja oikeen vaivoiks asti tyrkytetään? En ole koskaan sellaista tavannut??

Mikä siinä on, ettei ihmiset usko, vaikka lääkäreiden sidonnaisuudet onkin nykyään julkisia?

Hmm. Oli tuossa ohjelmassa pointtikin.

Ite kävin eilen työterveyslääkärillä. Venlafaxin vieroitusoireisiin (jotka jatkuneet lääkkeen lopetuksen jälkeen n. 5pv, huimausta, sydämentykytyksiä, sähköiskun tuntemuksia, käsien tärinää) hän määräsi Escitalopramia sen enempää vointiani kyselemättä, jota voisin hänen mukaansa syödä useamman vuoden. Tätä ennen olin käynyt toisella työterveyslääkärillä, jonka kanssa oli sovittu lääkehoidon lopettamisesta ja siirtymisestä psykoterapiaan.

Voitte varmaan arvata kummalla lääkärillä on enemmän näitä sidonnaisuuksia lääketeollisuuden kanssa...

Tätä ennen olen kokeillut myös Seronilia, josta sivuvaikutuksena nukuin n. 20h vuorokaudesta, menetin täysin ruokahalun, ajan- ja todellisuudentajun, makasin sängynpohjalla kykenemättä edes käymään suihkussa. Lääkärin määräyksestä näihin oireisiin annosta nostettiin useamman kerran, joka johti vain oireiden pahenemiseen. Lopulta ollessani itsemurhan partaalla lääkitys vaihdettiin Venlaan lisäämään ruokahalua ja piristämään, sekä Mirtoihin väsyttämään illalla.

Nämä lääkkeet sai pään yhä enemmän sekaisin. Olin taas monta viikkoa sairaslomalla, makasin sängyssä, en nukkunut, syönyt, juonut tai käynyt suihkussa. Lähimuisti hävisi kokonaan ja tavarat katosivat kädestä. Oireita lääkärille kertoessani hän päätti jälleen nostaa annostusta. Elin aivan tokkurassa kykenemättä tekemään yhtään mitään muuta kuin itkemään pahaa oloani.

Päätin lopettaa lääkehoidon.

Jo kolmen päivän kuluttua valo paistoi risukasaan, sumuverho nousi silmiltä. Pikkuhiljaa pystyin syömään, juomaan, nukkumaan ja elämään normaalisti - ensimmäistä kertaa tunsin itseni todella minuksi. Kykenin päätöksentekoon ja muisti alkoi palailemaan.

Lopetusannokset syötyäni alkoivat nämä vieroitusoireet. Ymmärtänet miksi en aio lääkehoitoon enää suostua.

Noita lääkkeitä en aio aloittaa missään tapauksessa. Aivan hakuammuntana määrätään lääkkeitä ihmisille, jotka eivät niitä tarvitse.

Hyvä tietysti jos jollekkin nämä lääkkeet sopivat, minun pääni toimii paremmin ilman.

En jaksanut lukea läpi koko ketjua mutta kahta harvinaista sairautta sairastavana olen huomannut, että masennuslääkkeitä yritetään kirjoittaa ”avuksi” mihin tahansa kun potilasta pidetään luulosairaana. Saa laittaa kovan kovaa vastaan että pääsee jatkotutkimuksiin ja saa asiallisen diagnoosin ja lääkityksen/lääkitykset. Minä joudun syömään kuutta eri lääkettä ja yksikään niistä ei ole masennuslääke.

Minäkin olin aluksi niin tyhmä, että kuvittelin lääkärin haluavan auttaa minua. Sitten tajusin että lääkäreille on annettu ilmeisesti tiukat rajat siitä, lähetetäänkö potilas jatkotutkimuksiin. Söin useampaa lajia masennuslääkkeitä ja yksikään niistä ei tietenkään auttanut koska tarvin ihan toisenlaista lääkitystä.

Mielestäni on ikävintä kun nämä masennuslääkemerkinnät saavat ilmeisesti päivystyksen lääkärit ajattelemaan, että jonkin sortin ”hullu tai luulosairas” tulee kinuamaan antibiootteja. Sen vuoksi joudun itse muistuttamaan siitä, että kannattaisi tutkia pika-CRP ja senkka ennen kuin lähettää potilaan pois vastaanotolta ja neuvoo syömään Buranaa ja Panadolia. Minulla on useimmiten löytynyt päivystyskäynneillä antibiootteja vaativa bakteeritulehdus. En syö mielelläni antibiootteja koska ne sotkevat vatsan bakteeriflooran kahdeksi vuodeksi. Eli pakon edessä käyn päivystyksessä enkä todellakaan kuvittele antibioottien olevan jokin flunssalääke.

Olisi kohtuullista kirjata, etteivät masennuslääkkeet ole auttaneet koska ne eivät voikaan auttaa perussairauksiini ja kyseessä oli kokeilu, joka on lopetettu jne.

Kuinka moni masennuslääke-reseptin saanut sai tietää lääkkeen haittavaikutuksista lääkäriltä?

Osa lääkkeistä vie kyvyn saada orgasmin loppuelämäksi.

Aika moni valitsee terapian ennen lääkitystä jos tietäisi haittavaikutuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vaimoni jätti terapian kesken, ei koskaan kertonut syytä. Samoin jätti lääkityksen pois. Sairauslomaa oli jäljellä pari viikkoa ja sen jälkeen palasi töihin. En tiedä mitä siellä viimeisellä terapia käynnillä tapahtui, ilmoitti vaan kotiin tullessa, ettei mene enään.

Mulla oli sama juttu. Jos haluan kuunnella kettuilua, voin vain kirjottaa tälle palstalle. Ei tarvitse lähteä minnekään sen takia

Vierailija kirjoitti:

Mikä tämän ohjelman idea edes oli?

Yksi lääkäri oli saanut julkisen varoituksen lääkäriliitolta epäkollegiaalisesta käytöksestä, koska oli syyttänyt tai antanut ymmärtää kollegoidensa syyllistyneen korruptioon.

Ohjelma vaikutti lähinnä tämän varoituksen saaneen lääkärin tekemisten puolustelulta.

Niin vaikutti juu.