MOT tv1 psyykelääkkeet: Olipas taas asenteellinen ohjelma, hohhoijaa
Tyypillinen MOT-ohjelma taas kerran ja tyypillinen asetelma: pahat psyykelääkkeet ja pahat lääkärit vastaan hyvä psykoterapia ja hyvät terapeutit....
Miksi ohjelmassa ei kerrottu että esim. SRRI-lääkkeitä määrätään paljon muuhunkin kuin varsinaiseen masennukseen? Esim. vakavaan ahdistuneisuuteen.
Ja olisi todella erikoista, jos esim. skitsofrenia-potilasta "hoidettaisiin" pelkällä terapialla?
Miksi ohjelmassa ei kerrottu että usein terapiakaan ei ole kovin toimiva hoito? Ja joka tapauksessa se on hidasta ja hyvän terapeutin saaminen ei ole helppoa.
Kommentit (55)
Vierailija kirjoitti:
Skitsofreniaa muuten taidetaan hoitaa lääkkeettömästi jossain hoitopaikassa lapissa ja ihan hyvin tuloksin.
Mutta joo oli vähän erikoinen ohjelma. Esim. toteamus "työelämässä pärjäävät paremmin ne joilta masennuslääkitys on lopetettu kuin ne jotka lääkkeitä syö" Eikö se nyt ole selviö, ne jotka ei enää lääkkeitä tarvitse ovat parantuneet, joten tietty pärjäävät paremmin töissään kuin ne jotka vielä ovat sairaita.
Ja taas puhuttiin kaikista psyykenlääkkeistä yhdessä, aivan kuin kaikki lääkkeet olisivat samanlaisia.
Joku kirkasotsainen tutkijakriitikko sanoi, että lääkkeitä syövät ihmiset kuolevat keskimäärin aiemmin kuin terveet. Mitenkähän nopeasti kuolisivat ilman lääkkeitä?
Vierailija kirjoitti:
Terapian tarkoitus on myös ottaa luulot pois luulotautisilta, ja siitäpähän eivät nämä "masentuneet" tykkää!
Terapian tarkoitus on ohjelmoida aivot uudelleen. Se vaatii valtavasti työtä potilaalta/asiakkaalta eivätkä kaikki ole valmiita sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Masennus on ilmoittautumissairaus.
- Mikäs teitä vaivaa?
- Minulla on masennus.
- Jaaha, no tässä on teille nyt alkuun CIpralexiä, kirjoitetaan sitten vahvempaa, jos se ei toimi.
- Kiitos. Entäs se sairasloma?
- Aijoo, no laitetaan aluksi kuukausi.
- Eikö sentään kaks, on niin itkuinen olo.
- No laitetaan 2,5 kuukautta. Seuraava potilas
Eikä ole. En ole saanut sairauslomaa, vaikka tekis mieli hypätä toimiston ikkunasta alas (7.krs)
Täällä pitkän terapiataipaleen tuloksetta käynyt vakavasta ahdistuneisuudesta kärsivä henkilö. Joskus ei vaan ole muuta mahdollisuutta enää kuin ne lääkkeet. En mielelläni niitä syö, mutta vielä epämieluisampaa on itsemurha tai täysin kyvyttömänä neljän seinän sisällä eläminen.
Todella hyvä ohjelma. Kävi ilmi psykiatrian ja lääketeollisuuden yhteistyö. Uusia psykiatrian diagnooseja oli tullut todella paljon. Nykyisin aivan tavalliseen elämään kuuluva masennut luokitellaan sairaudeksi. Psyykenlääkkeet myös lyhentävät elinaikaa. Niiden haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Lievä masennus ei vaadi lääkehoitoa, Mutta eihän ne jotka haluavat ja kinuavat näitä psyykenlääkkeitä tykkää yhtään, kun heille kerrotaan faktat. IHAN 10 PISTEEN OHJELMA.
Vain äärimmäisen pieni osa teistä masentuneista tuntisi masennusta, jos asuisitte jossain aurinkoisessa, lämpimässä maassa.
Kaksi faktaa : lääkkeiden psyykkisiä vaikutuksia on vaikea tutkia,sitä luulemista on valtavasti.Tutkimukset myös ovat lääketeollisuuden rahoittamia.
Siinä tuli taas kerran asiantuntijoiden kommentteja. Psykiatreja Englannista. Muutamat kuvittelevat olevansa vähintään professorin tiedoilla, ette ole. Tutkitusti psyykenlääkkeet tuhoavat aivokuoren.
Siis tuo koko ohjelmahan oli rakennettu asetelmalle, että käypähoito ja lääkehoito väärässä - näiden epäilijät ja vastaanväittäjät oikeassa.
Kaikki asiatkin esitettiin juuri siitä näkökulmasta. Oikein "puolueettomuuden" perikuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skitsofreniaa muuten taidetaan hoitaa lääkkeettömästi jossain hoitopaikassa lapissa ja ihan hyvin tuloksin.
Mutta joo oli vähän erikoinen ohjelma. Esim. toteamus "työelämässä pärjäävät paremmin ne joilta masennuslääkitys on lopetettu kuin ne jotka lääkkeitä syö" Eikö se nyt ole selviö, ne jotka ei enää lääkkeitä tarvitse ovat parantuneet, joten tietty pärjäävät paremmin töissään kuin ne jotka vielä ovat sairaita.
Ja taas puhuttiin kaikista psyykenlääkkeistä yhdessä, aivan kuin kaikki lääkkeet olisivat samanlaisia.
Joku kirkasotsainen tutkijakriitikko sanoi, että lääkkeitä syövät ihmiset kuolevat keskimäärin aiemmin kuin terveet. Mitenkähän nopeasti kuolisivat ilman lääkkeitä?
Niimpä, eikä taaskaan eroteltu minkä lääkkeen kohdalla riski on ihan konkreettinen.
Onko riski ennenaikaiseen kuolemaan todella sama jos syö mirtatsapiinia nukahtamislääkkeenä tai klotsapiinia maksimiannoksen muutoin lääkeresistanssiin skitsofreniaan. (Jotenkin en usko.)
Miksiköhän uskoisin kuitenkin mieluummin noita psykiatrian asiantuntijoita, kuin jotain ortopedia tai toimittajaa?
Vaimoni jätti terapian kesken, ei koskaan kertonut syytä. Samoin jätti lääkityksen pois. Sairauslomaa oli jäljellä pari viikkoa ja sen jälkeen palasi töihin. En tiedä mitä siellä viimeisellä terapia käynnillä tapahtui, ilmoitti vaan kotiin tullessa, ettei mene enään.
Vierailija kirjoitti:
Vain äärimmäisen pieni osa teistä masentuneista tuntisi masennusta, jos asuisitte jossain aurinkoisessa, lämpimässä maassa.
Jouluksi tilattu matka aurinkoon. En pysty olemaan koko suomen talvea ilman auringon valoa.
Minua häiritsi se, että tuossa ohjelmassa ei varmaan ollut edes tarkoitus huomioida noiden haastateltujen kertomia asioita ja näkemyksiä. Aina näihin oli joku ohjelman idealta niin sanotusti sopiva mutta, kuitenkin ja muita vastakommenttina.
Siis ilmeisesti ei aikomuksenakaan ollut mikään puolueeton ohjelma.
Proffa on ihan oikeassa lääketeolllisuus lobbaa psykiatreja syöttämään lääkkeitä kaikille potilaille vaikka he eivät niitä tarvitse. Osa potilaista paranee ilman lääkkeitä ja säätyvät kamalilta sivuvaikutuksilta. Nykykäypähoito on nappi naamaan ja potilas ulos ovesta.
Minä olen käynyt vuosia terapiassa ilman mitään hyötyä varsinaisesti. SSRI-lääkkeellä toivuin kahdessa viikossa ja se lääke tavallaan kokonaan muutti ajatteluni ja toi minulle sellaista itsevarmuutta ja mielenrauhaa mitä minulla luontaisesti ei ikinä voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Proffa on ihan oikeassa lääketeolllisuus lobbaa psykiatreja syöttämään lääkkeitä kaikille potilaille vaikka he eivät niitä tarvitse. Osa potilaista paranee ilman lääkkeitä ja säätyvät kamalilta sivuvaikutuksilta. Nykykäypähoito on nappi naamaan ja potilas ulos ovesta.
Mikä proffa?
Ortopedian opinnoista ei käsittääkseni saa psykiatrian koulutusta.
Mitä sitten pitäisi noudattaa, jos ei käypä hoidon suosituksia?
Niillä varmistetaan kaikille mahdollisimman valvottu ja tasapuolinen hoito.