Tein vaikea päätöksen ja jätän masentuneen mieheni
En jaksa enää tätä, mies vie elämänilon minultakin. On jatkuvasti naama nurinpäin, valittaa ja syyllistää, antaa ymmärtää että minä teen hänelle pahan olon. Kaikki, mitä teen on väärin ! Käyn töissä, teen ruokaa, siivoan eli yritän pitää huushollin pystyssä. Mies nyhjää kotona kalsarit jalassa, nukkuu tai juo kahvia ja ravaa röökillä. Kun tulen kotiin, vastassa on pahantuulinen ja pahanhajuinen ukko joka ottaa suurena loukkauksena jos odotan hänen hakevan maitoa tai vievän roskapussin ! Valittaa "metelistä" kun teen ruokaa tai siivoan.
Ei edes syö, vaan eläisi makealla ja suuttuu kuin lapsi kun en tuonutkaan kaupasta karkkipussia tai keksejä, kun käsken hakea itse paukkuu ovet.
OLen koettanut tukea ja ymmärtää, kävimme jopa yhdessä juttelemassa miehen masennuksesta ja vaikutuksesta parisuhteeseen. Miehellä siis todettu vaikea masennus 2v sitten , oireita on kuitenkin ollut jo pitkään. Diagnoosin jälkeen mies tuntui kuitenkin jotenkin antavan periksi ja väittää, ettei voi edes vessaa vetää "kun masennus"! On lihonut useita kiloja ja olemus muuttunut pultsarimaiseksi.
Olen piru vie koettanut ymmärtää ja tukea, nähdä ihmisen johon aikoinaan rakastuin, ajatella että masennus puhuu eikä mies, mutta nyt meni kuppi nurin. Ei minunkaan tarvitse kaikkea sietää! Mies saa jäädä rivariimme ja minä etsin vuokra-asunnon kaupungilta. Ainoa lapsemme on jo 17 v ja asuu omillaan, eli ei onneksi ole pieniä lapsia joille pitäisi yrittää selittää tilanne. Että äiti rakastaa isiä muttei jaksa.
Kommentit (32)
Saatat tehdä miehellesi palveluksen, kun vapautat hänet. Mies paranee, kun pääsee tuollaisesta nipottajasta eroon.
Onko se sun mies joka tässä talossa polttaa sisällä?
Vaikkei teillä lapsia ole, niin usealla on, ja se haju tulee ilmastoinnin kautta jotenkin tänne. Tee palvelus, ja heitä mies pois.
Seuraava uutinen jonka kuulet, on luultavasti itsemurha.
Mutta tuskin se sua kiinnostaa.
Kuulostat ihmiseltä, joka ei tajua että masennus on vaikea sairaus, eikä asennevika.
Olet taatusti niitä, jotka kehottavat masentunutta "reipastumaan".
Viimenen juttu, mitä masentunut tarvitsee, on syyllistäminen. Siinä näytät olevan oikein taitava!
Jos hyvin käy, miehesi alkaa toipua susta päästyään. Voihan olla, ettei hänellä ole ollut vuosiin henkistä elintilaa kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Seuraava uutinen jonka kuulet, on luultavasti itsemurha.
Mutta tuskin se sua kiinnostaa.
Kuulostat ihmiseltä, joka ei tajua että masennus on vaikea sairaus, eikä asennevika.
Olet taatusti niitä, jotka kehottavat masentunutta "reipastumaan".
Viimenen juttu, mitä masentunut tarvitsee, on syyllistäminen. Siinä näytät olevan oikein taitava!Jos hyvin käy, miehesi alkaa toipua susta päästyään. Voihan olla, ettei hänellä ole ollut vuosiin henkistä elintilaa kanssasi.
Olen itse vaikeasti masentunut, mutta jos mieheni käskisi minut suihkuun jotta voi vaihtaa puhtaat petivaatteet, suostuisin. Kuulostaa siltä, että ap:n mies käyttää masennuksen antamaa valtaa hyväkseen !
Voi ei AP, varmasti vaikea tilanne, mutta kyllä sinun pitää ajatella itseäsikin eikä heittää omaa elämääsi "hukkaan". Kuulostaa myös siltä, että miehesi on muuttunut todella paljon sisäisesti ja ulkoisesti, eikä ole enää ihan sama ihminen kuin aiemmin. Sulla siis aikuinen mies, ja joudut olemaan tuollainen hoitaja, ja arkenne kuulostaa kamalalta. AP voimia!
Vierailija kirjoitti:
Eli jätät sairaan ihmisen heitteille? Huolehdi nyt kuitenkin ensin, että miehellä on kunnon hoitokontakti tai joku muu sukulainen/ystävä joka auttaa miestäsi. Koska avun tarpeessa mies selkeästi on, jätetyksi tuleminen voi jopa olla sellainen "viimeinen niitti" joka johtaa masennuksen pahenemiseen ja itsetuhoisuuteen. Helppoa tuollaisen ihmisen kanssa ei ole, sen uskon ja tiedän (itsekin vaikean masennuksen kokeneena), mutta tukea tuossa tilanteessa tarvitsee kun ei itse jaksa mitään eikä kykene mihinkään.
se vois myös olla herätys siihen että ehkä mun pitää itsekkin tässä jotain tehdä. Masennus ei ole mikään kuoleman tuomio tai oikeutus käyttäytyä muita kohtaan huonosti. Masennus ei lähde maagisesti pelkillä pillerillä pois vaan vaatii muutakin, tiedän itse sen. Mulla parani toistuva vaikea masennus vasta kun aloin pitää itsestäni huolta. Jos puhuu hoitohenkilökunnalle ihan puppua niin nekään ei osaa auttaa, ne kun ei tiedä mitä oikeesti sielä kotona teet. Elin itsekin pelkällä karkilla ja kun aloin syödä kunnolla niin alkoi helpottaa. kun aloin vaan poistua kotoa ja tehdä asioita elämä alkoi taas maistua, Kävin kävelyillä, joogassa, meditoin ja menin terapiaan. Masentuneita ei pidä liikaa paapoa tai alkaa kuvitella että tämmöstä se elämä vaan on. En olisi parantunut jos mun olisi annettu ´vaa kiukutella ja makaa kotona vuodesta toiseen.
On ihan ok jättää uppoava laiva tai uppoaa itsekin. Pitää osata ajatella myös omaa ja muun perheen hyvinvointia. Ero voi olla miehellekin hyväkin juttu, uusi elämäntilanne voi piristää alkushokin jälkeen.
Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jätät sairaan ihmisen heitteille? Huolehdi nyt kuitenkin ensin, että miehellä on kunnon hoitokontakti tai joku muu sukulainen/ystävä joka auttaa miestäsi. Koska avun tarpeessa mies selkeästi on, jätetyksi tuleminen voi jopa olla sellainen "viimeinen niitti" joka johtaa masennuksen pahenemiseen ja itsetuhoisuuteen. Helppoa tuollaisen ihmisen kanssa ei ole, sen uskon ja tiedän (itsekin vaikean masennuksen kokeneena), mutta tukea tuossa tilanteessa tarvitsee kun ei itse jaksa mitään eikä kykene mihinkään.
se vois myös olla herätys siihen että ehkä mun pitää itsekkin tässä jotain tehdä. Masennus ei ole mikään kuoleman tuomio tai oikeutus käyttäytyä muita kohtaan huonosti. Masennus ei lähde maagisesti pelkillä pillerillä pois vaan vaatii muutakin, tiedän itse sen. Mulla parani toistuva vaikea masennus vasta kun aloin pitää itsestäni huolta. Jos puhuu hoitohenkilökunnalle ihan puppua niin nekään ei osaa auttaa, ne kun ei tiedä mitä oikeesti sielä kotona teet. Elin itsekin pelkällä karkilla ja kun aloin syödä kunnolla niin alkoi helpottaa. kun aloin vaan poistua kotoa ja tehdä asioita elämä alkoi taas maistua, Kävin kävelyillä, joogassa, meditoin ja menin terapiaan. Masentuneita ei pidä liikaa paapoa tai alkaa kuvitella että tämmöstä se elämä vaan on. En olisi parantunut jos mun olisi annettu ´vaa kiukutella ja makaa kotona vuodesta toiseen.
Tämä!
Siihen, että lääkitys alkaa vaikuttaa voi mennä yllättävän paljon aikaa. Se ei tapahdu hetkessä.
Terveellinen ravinto on masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa hyvin tärkeää.
Mies tarvitsee tukeasi, mutta hän myös vaikuttaa käyttävän tilannetta hyväkseen.
Onko hänellä lääkärin hoitosuhteen lisäksi keskusteluapua. Onko lääkärillä osaamista psyyken tukemiseen.
Lämmin halaus 💛
Toivottavasti miehesi haluaa ja alkaa tervehtyä. Psyykkisesti sairaan lähellä on usein raskasta olla.
Vierailija kirjoitti:
Seuraava uutinen jonka kuulet, on luultavasti itsemurha.
Mutta tuskin se sua kiinnostaa.
Kuulostat ihmiseltä, joka ei tajua että masennus on vaikea sairaus, eikä asennevika.
Olet taatusti niitä, jotka kehottavat masentunutta "reipastumaan".
Viimenen juttu, mitä masentunut tarvitsee, on syyllistäminen. Siinä näytät olevan oikein taitava!Jos hyvin käy, miehesi alkaa toipua susta päästyään. Voihan olla, ettei hänellä ole ollut vuosiin henkistä elintilaa kanssasi.
Ap on kesstänyt ja ymmärtänyt paljon enemmän kuin puolisolta voi kohtuudella vaatia. Hänen miehensä kuulostaa olevan paitsi masentunut myös täysi kusipää.
Olet itsekäs, mikäli häivyt. Lapsesi ahdistuu tuossa tilanteessa, kun isänsä jää yksin ja alkaa tietenkin voida entistä huonommin. Hän ei voi luottaa siihen, että sinä katsot perään.
Masennus on kamala sairaus, mutta joskus siitä on ihmiselle sekundaarista hyötyä. Kun masentaa, voi piiloutua masennuksen taakse. Ei tarvitse tehdä mitään, ei tarvitse edes yrittää. Sanalla sanoen, palvelu pelaa masennuksesta johtuen todella hyvin.
Masennus ei kuitenkaan vaikuta ihmisen ymmärrykseen siitä mikä on oikein ja väärin. Ei tuossa määrin. Ja avain parantumiseen on ihmisen itsensä motivaatiossa, syyt eivätkä parannuskeinot eivät lopulta ole kenelläkään toisella kuin ihmisellä itsellään. Miehesi ei halua parantua. Muuten hän menisi lääkärille hakemaan uudet lääkkeet, ottaisi vastaan terapia-apua, yms.
Jättämällä hänet vältät sairastumasta itse. Ja kenties mieskin havahtuu, että elämää pitää elää "ihan itse".