Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Helsinki ole pelkkä makkaratalo ja rautatieasema, vaan paljon muuta. Täällä on luontoa, metsää, merta.. Palvelut erinomaisesti; leikkipuistot, julkinen liikenne, terveyskeskukset, ruokakaupat, erilaisia ravintoloita viimeisen päälle uimahallit ja joka viikko löydätu ilmaista tekemistä ja tapahtumia. Voi olla myös ihan kotona, omassa rauhassa ja kaikessa hiljaisuudessa.
Ja kaupan päälle melua, saastetta, liikaa ihmisiä. Asfalttia ja kolkkoja kerrostaloja
ja kylmiä ihmisiä.
Juuri eilen käveltiin Munkkiniemessä; olipa kaunista ja rauhallista, kauniita taloja ja ystävällisiä ihmisiä. Max´sin kahvilassa oli mukava tunnelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ärsyttää näissä keskusteluissa aina se, että ne ovat niin mustavalkoisia. On vain stadi ja maaseutu. Suomessa on muutamakin muu kaupunki joissa asuminen ei ole maaseudulla asumista! Esim. Turku ja Tampere.
Olen asunut stadissa pari vuosikymmentä enkä koskaan kasvattaisi lapsiani siellä. Todennäköisyys väärään seuraan on valtava. Turvattomuus on yleistä. Sekopäitä on joka dösään. Kulkeminen paikasta toiseen on hidasta. Naapureita ei tunneta eikä halutakaan tuntea. Ei siinä meri paljon auta jos ihmiset ympärillä ovat junantuomien savolaisten jälkeläisiä joiden mielestä asuminen Helsingissä on ihmisyyden mittari. Onhan se tietysti jos vaihtoehto on ladon seinän tollottaminen umpipimeydessä.
Helsingin ainoita hyviä puolia on laituri 8 rautatieasemalla. Siltä lähtee juna kotiin 😂
Ulkopaikkakuntalaiset saattavat ajatella, että Helsinki on rautatieaseman seutu tai Mannerheimintie.
Helsinki on ainut toimiva kunnon kaupunkin Suomessa. Täällä on myös kaikki ne pikkupaikat, pikkukylät ja pikkukaupungit sisällään. Samoin kauniita luontokohteita vaikka kuinka paljon.
Olisi pitänyt muuttaa tänne jo kauan aikaa sitten. Minulla on rauhallisempi asuinkatu nyt Helsingin keskustan tuntumassa kuin ennen pikkukaupungin asuinalueella.
Arvostan myös palveluita. Pikkupaikoissa on rasittavaa, kun ei edes apteekki ole iltaisin auki. Tai eläinlääkäriä ei saa mistään, kun tarvii.
Kyllä Stadi tuntuu turvalliselta, puhtaalta ja sopivan kokoiselta ulkomaanvuosien jälkeen, joiden aikana asuin Tukholmassa, Lontoossa ja Melbournessa.
Turvallinen mukava kylähän tämä stadi on noihin metropoleihin verrattuna. Luonto lähellä ja ison kaupungin palvelut.
Maalaisille tämäkin voi olla liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Oli taas melkoiset maalaislisät noissa luvuissa. Tampereen keskustaajaman alueella asuu 330k ihmistä, Turun 265k. Helsingin keskustaajaman alueella sen sijaan 1,3 miljoonaa. Helsinki on kansallisesti täysin omassa suuruusluokassaan, eikä kilpaile Tampereen tai Turun kansaa, vaan muiden vastaavan kokoluokan kansainvälisten kaupunkien kanssa. Turut, Tampereet ja muut pikkukaupungit kilpailevat sitten keskenään.
Oli taas ylimielinen ja tietämätön Kehä-3 kommentti.
Ei tässä kukaan ole puhunut mistään keskustaajamasta, vaan puhuttiin mm. Tampereen _seudusta_, siis alueesta, jonka asukkaat käyttävät kaupungin palveluita (terveydenhuolto, kulttuuri, urheilutapahtumat jne) ja osin työskentelevät siellä. Tällaisia kuntia/kaupunkeja Tampereen ympärillä ovat mm. Hämeenkyrö, Sastamala, Akaa, Valkeakoski, Orivesi jne. Eivät ole rajanaapureita, mutta selkeästi kuntien asukkaat osallistuvat ostokäyttäytymisellään siten, että alueen suurin kaupunki tarjoaa erikoispalvelut heillekin. Tämän alueen asukasluku menee hyvin lähelle 500 000 asukasta.
Olisi kuitenkin mielenkiintoista tietää mitä ovat ne "muut vastaavan kokoluokan kansainväliset kaupungit" joiden kanssa pikku-tsadi kisaa? Tallinna ja Göteborg vai? Koska joku Tukholma, Kööpenhamina, Hampuri jne. ovat niin paljon pikku-tsadia suurempia, ettei niistä voi edes puhua samana päivänä, jostain Pietarista nyt puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkopaikkakuntalaiset saattavat ajatella, että Helsinki on rautatieaseman seutu tai Mannerheimintie.
Helsinki on ainut toimiva kunnon kaupunkin Suomessa. Täällä on myös kaikki ne pikkupaikat, pikkukylät ja pikkukaupungit sisällään. Samoin kauniita luontokohteita vaikka kuinka paljon.
Olisi pitänyt muuttaa tänne jo kauan aikaa sitten. Minulla on rauhallisempi asuinkatu nyt Helsingin keskustan tuntumassa kuin ennen pikkukaupungin asuinalueella.
Arvostan myös palveluita. Pikkupaikoissa on rasittavaa, kun ei edes apteekki ole iltaisin auki. Tai eläinlääkäriä ei saa mistään, kun tarvii.
10 vuotta Helsingissä asuneena voin allekirjoittaa tämän. Lisäksi helsinkiläiset ovat mielestäni tosi mukavia ja auttavaisia - ennakkoluulottomia. Toki antavat myös tilaa tuntemattomille ja erilaisille ihmisille. Eivät ole heti tunkemassa iholle.
Pikkukaupungissa oli ajhdistavaa, kun kaikki tunsi sun suvun ja perheen asiat.
ex-lapualainen ja ex-kirkkonummelainen.
täällä on enempi erilaisia bufetteja jonne voi työttömänä mennä lönnimään ja usein vanha opsikelijakorttikin menee läpi siellä missä saa alennusta vaikak kortti vanha
voi vaihtaa buffettia ja ajaa metrolal tai junalla, näkee paljon muita pummeja ja esim stoa cafe buffet itiksessä on hieno samoin african pots pasilassa, sitten on raxejakin useita
ikeassakin buffetsalaatti 6 e
mutta asu jossain peräkylässä siellä on skeidaa ruokaa ja aina samat tyypit katua kuluttamassa, esim turussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikkesakke45 kirjoitti:
täällä on enempi erilaisia bufetteja jonne voi työttömänä mennä lönnimään ja usein vanha opsikelijakorttikin menee läpi siellä missä saa alennusta vaikak kortti vanha
voi vaihtaa buffettia ja ajaa metrolal tai junalla, näkee paljon muita pummeja ja esim stoa cafe buffet itiksessä on hieno samoin african pots pasilassa, sitten on raxejakin useita
ikeassakin buffetsalaatti 6 e
mutta asu jossain peräkylässä siellä on skeidaa ruokaa ja aina samat tyypit katua kuluttamassa, esim turussa
Ja tuoko on niin edullista että pitää oikein sen perässä ajella eri kaupunginosiin? Tuollahan saa kotiruoka-annoksia monen päivän lounaaksi. Työttömällähän siihen kokkailuun varsinkin on aikaa. Kyllä pikkukaupungeissakin ihmiset useimmiten itse ruokansa laittaa, ei sen takia tarvii asua Stadissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä tämä yhtenä päivänä tuli mieleen ihan kuin jonain ahaa-elämyksenä, mutta ravintolat! Enkä nyt tarkoita biletyspaikkoja, vaan ruokaravintoloita. Ei me kovin usein käydä missään fine diningissa, ei edes joka kuussa. Mutta vuoden mittaan tulee käytyä varmaan 5-6 kertaa syömässä hienommin ja sitten vähän useammin ei-ihan-niin hienosti. Tätä ravintoloiden valtavaa tarjontaa on pitänyt niin itsestäänselvyytenä, ettei sitä ole osannut edes ajatella. Mutta jostain tuli yhtenä päivänä mieleen, että mitä jos asuu sellaisessa paikassa, ettei siellä ole ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa? Että pitää oikein tehdä retki jonnekin isompaan kaupunkiin vain sen vuoksi, että pääsee syömään hyvässä ravintolassa. Alkoi jotenkin ahdistaa sellainen ajatuskin.
Kieltämättä välillä ahdistaa se, miten paljon on rahaa asunnossa kiinni. Tuohon ahdistukseen auttoi jonkin verran, kun otettiin reippaasti asuntoainaa ja sijoitettiin se osakkeisiin. Nyt se viheliäinen asuntolaina tienaa reilusti korkokuluja enemmän osinkoina ja tuntuu mukavammalta maksella sitä, kun vastapainona on asuntojen seinien lisäksi kunnon osakesalkku. Mutta ahdistaa se silti, kivempi olisi jos ei tarvitsisi maksaa asumisesta niin paljon. Mutta ei se niin paljon ahdista, että haluaisin pois.
Pari vuotta sitten hankittiin vene ja sen myötä on tullut nautittua enemmän Helsingin ja Espoon saaristosta. Ei tarvitse päräyttää kuin pienen matkan päähän, niin on uskomattoman kauniit maisemat ja rauha. Meillä on myös mökki vuosivuokralla Inkoon saaristossa, tämäkin on kiva paikka lepuuttaa hermoja ja sellaisen matkan päässä, että voi halutessaan käydä vaikka päiväselvään. Joskus käydään viikollakin - illaksi saunomaan ja aamulla takaisin töihin. Ehkä ap:llekin voisi tehdä hyvää joku tällainen henkireikä?
Sitten kyllä puhutaan jo jostain todella tuppukylästä jos ei siellä ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa löydy. Ja silloinkin on luultavasti joku kunnon kaupunki pienen ajomatkan päässä. Tuskin siitä sentään ongelmaa tulisi. Ainakaan jos vertaa siihen mitä asumisen hinnassa voittaa. Sillä erotuksella käy aika monta kertaa syömässä hyvin...
Useimmista suomalaisista ”kaupungeista” ei todellakaan löydy ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa. Itse tykkään syödä ulkona, enkä todellakaan halua syödä aina siinä samassa paikkakunnan ”hieman paremmassa” (= juuri ja juuri siedettävässä) ravintolassa. Kaikki eivät tietenkään arvota asioita samalla tavalla saati käy ravintoloissa välttämättä lankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilen muualle muutosta. Tähän mennessä on ollut pakko asua pk-seudulla: miehellä hyväpalkkainen vakityö alalta, jossa ei enää ole vastaavia pestejä tarjolla.
Itse olen pätkätyöläinen ja voisin lähteä työn perässä mihin vaan.
Lapset ovat teinejä ja olrn päättänyt, että heitä ei revitä tutuista kouluista ja kaveripiireistä kesken peruskoulun. Kun kuopuskin on päässyt ysiltä, mietimme asumista uudelleen.
Mulle riittäisi muutto 50km säteellä pois Helsingistä. Meidän kerrostaloasunnon hinnalla saisi jo kivan kokoisen rivarin 30 km pois päin.
Pari vuotta vielä katselen vakiintuuko mun työpaikka siinä ajassa. Jos ei, lähtö on todennäköinen.
Muutaman vuoden ulkomaita kiertäneenä Helsinki on ihan kiva pikkumesta. Ruokapaikkojakin alkaa jo löytyä kivasti. Maaseutu on kai jees, mutten missään nimessä muuttaisi niihin, kun kaipaan palveluita ja palveuiden ympärillä kuhisevaa elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkopaikkakuntalaiset saattavat ajatella, että Helsinki on rautatieaseman seutu tai Mannerheimintie.
Helsinki on ainut toimiva kunnon kaupunkin Suomessa. Täällä on myös kaikki ne pikkupaikat, pikkukylät ja pikkukaupungit sisällään. Samoin kauniita luontokohteita vaikka kuinka paljon.
Olisi pitänyt muuttaa tänne jo kauan aikaa sitten. Minulla on rauhallisempi asuinkatu nyt Helsingin keskustan tuntumassa kuin ennen pikkukaupungin asuinalueella.
Arvostan myös palveluita. Pikkupaikoissa on rasittavaa, kun ei edes apteekki ole iltaisin auki. Tai eläinlääkäriä ei saa mistään, kun tarvii.
Ulkopaikkakuntalaisten Helsinki on aivan eri näköinen kuin minun. Esimerkiksi rautatie- tai linja-autoasemalla en ole käynyt pariinkymmeneen vuoteen. Ei ole ollut tuonne mitään asiaa. Itse asiassa en ole kävellyt Mannerheimintielläkään pitkään aikaan, ylittänyt olen kyllä mennessäni vaikka Fredan kauppoihin tai Korkeavuorenkadulle anopin luokse. Stockallekin kävelen Esplanadia pitkin ja ostosten teon jälkeen takaisin kauppatorin kautta kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä tämä yhtenä päivänä tuli mieleen ihan kuin jonain ahaa-elämyksenä, mutta ravintolat! Enkä nyt tarkoita biletyspaikkoja, vaan ruokaravintoloita. Ei me kovin usein käydä missään fine diningissa, ei edes joka kuussa. Mutta vuoden mittaan tulee käytyä varmaan 5-6 kertaa syömässä hienommin ja sitten vähän useammin ei-ihan-niin hienosti. Tätä ravintoloiden valtavaa tarjontaa on pitänyt niin itsestäänselvyytenä, ettei sitä ole osannut edes ajatella. Mutta jostain tuli yhtenä päivänä mieleen, että mitä jos asuu sellaisessa paikassa, ettei siellä ole ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa? Että pitää oikein tehdä retki jonnekin isompaan kaupunkiin vain sen vuoksi, että pääsee syömään hyvässä ravintolassa. Alkoi jotenkin ahdistaa sellainen ajatuskin.
Kieltämättä välillä ahdistaa se, miten paljon on rahaa asunnossa kiinni. Tuohon ahdistukseen auttoi jonkin verran, kun otettiin reippaasti asuntoainaa ja sijoitettiin se osakkeisiin. Nyt se viheliäinen asuntolaina tienaa reilusti korkokuluja enemmän osinkoina ja tuntuu mukavammalta maksella sitä, kun vastapainona on asuntojen seinien lisäksi kunnon osakesalkku. Mutta ahdistaa se silti, kivempi olisi jos ei tarvitsisi maksaa asumisesta niin paljon. Mutta ei se niin paljon ahdista, että haluaisin pois.
Pari vuotta sitten hankittiin vene ja sen myötä on tullut nautittua enemmän Helsingin ja Espoon saaristosta. Ei tarvitse päräyttää kuin pienen matkan päähän, niin on uskomattoman kauniit maisemat ja rauha. Meillä on myös mökki vuosivuokralla Inkoon saaristossa, tämäkin on kiva paikka lepuuttaa hermoja ja sellaisen matkan päässä, että voi halutessaan käydä vaikka päiväselvään. Joskus käydään viikollakin - illaksi saunomaan ja aamulla takaisin töihin. Ehkä ap:llekin voisi tehdä hyvää joku tällainen henkireikä?
Sitten kyllä puhutaan jo jostain todella tuppukylästä jos ei siellä ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa löydy. Ja silloinkin on luultavasti joku kunnon kaupunki pienen ajomatkan päässä. Tuskin siitä sentään ongelmaa tulisi. Ainakaan jos vertaa siihen mitä asumisen hinnassa voittaa. Sillä erotuksella käy aika monta kertaa syömässä hyvin...
Useimmista suomalaisista ”kaupungeista” ei todellakaan löydy ensimmäistäkään kunnollista ravintolaa. Itse tykkään syödä ulkona, enkä todellakaan halua syödä aina siinä samassa paikkakunnan ”hieman paremmassa” (= juuri ja juuri siedettävässä) ravintolassa. Kaikki eivät tietenkään arvota asioita samalla tavalla saati käy ravintoloissa välttämättä lankaan.
Juurikin noin. Usein peruspikkukaupungista (jos ei siis satu olemaan joku turismisuuntautunut kesäkivakaupunki) löytyy siis ne perusketjuravintolat eli Rosso, Martina, Kotipizza ja Prisman aulasta Presso ja Pizzabuffa. Näiden lisäksi tietysti yleensä vaihteleva määrä kebab-pizzerioita. Ja sitten näiden lisäksi korkeintaan yksi muu à la carte -tyyppinen ravintola. Eli kyllä oikeasti aika ankeaa on tuolla saralla.
Vierailija kirjoitti:
Mikkesakke45 kirjoitti:
täällä on enempi erilaisia bufetteja jonne voi työttömänä mennä lönnimään ja usein vanha opsikelijakorttikin menee läpi siellä missä saa alennusta vaikak kortti vanha
voi vaihtaa buffettia ja ajaa metrolal tai junalla, näkee paljon muita pummeja ja esim stoa cafe buffet itiksessä on hieno samoin african pots pasilassa, sitten on raxejakin useita
ikeassakin buffetsalaatti 6 e
mutta asu jossain peräkylässä siellä on skeidaa ruokaa ja aina samat tyypit katua kuluttamassa, esim turussa
Ja tuoko on niin edullista että pitää oikein sen perässä ajella eri kaupunginosiin? Tuollahan saa kotiruoka-annoksia monen päivän lounaaksi. Työttömällähän siihen kokkailuun varsinkin on aikaa. Kyllä pikkukaupungeissakin ihmiset useimmiten itse ruokansa laittaa, ei sen takia tarvii asua Stadissa.
ei ole kyse että pitäs olal edullista, en mä joka päivä käy buffetissa, mutta edes kerran viikossa kiva lähtee kämpästä ulos ja nähdä ihmisiä eli käydä vaika autolal ikeassa syömässä pierulihapullia tai salaattia, se on aika masentavaa olla koko ajan yksin kotona ja kokkailla
Helsingissä hyvät palvelut? Julkinen hammashoito ja muut palvelut toimivat hyvin? Aivan muuta olen kuullut.
Vierailija kirjoitti:
Juurikin noin. Usein peruspikkukaupungista (jos ei siis satu olemaan joku turismisuuntautunut kesäkivakaupunki) löytyy siis ne perusketjuravintolat eli Rosso, Martina, Kotipizza ja Prisman aulasta Presso ja Pizzabuffa. Näiden lisäksi tietysti yleensä vaihteleva määrä kebab-pizzerioita. Ja sitten näiden lisäksi korkeintaan yksi muu à la carte -tyyppinen ravintola. Eli kyllä oikeasti aika ankeaa on tuolla saralla.
Kaskis, Smor, Foija, Aurora, Uleåborg 1881, Istanbul Oriental, Hugo, Ostroferia Restaurant, Näsinneula, C, Bertha, Tiiliholvi, Näsilinna.. siinä nyt muutama "muu à la carte -tyyppinen" ravintola Suomessa pkseudun ulkopuolella. Vai ovatko Turku, Oulu ja Tampere näitä tursismisuuntautuneita kesäkivakaupunkeja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei kyllä itse asumiseen mene niinkään paljon. Asuntolainaan 1000€ ja yhtiövastikkeeseen 500€ noin karkeasti. Muuhun kulutukseen tuhraantuu noin 4000€/kk, eli ei tuo asuminen ole siitä mikään kauhean suuri osa ja pienemmät asumiskulut eivät muuttaisi sitä, että kaikkeen muuhun menee paljon. No ehkä siellä syrjässä asumalla säästyisi rahaa, kun ei olisi niitä ravintoloita ja kaupastakaan ei löytäisi mitään hyvää syötävää, niin ostaisi vaan jotain perusjuttuja eikä mitään herkkuja.
Ainoa itu syrjään muuttamisessa olisi siinä, että saisi asunnosta vapautettua rahaa. Jos löytäisi jonkun kelvollisen asumuksen hintaan 120000€ niin sitten jäisi 300000€ sijoituksiin, joista voisi kohtuudella odottaa saavansa nettona osinkoja 9000€/vuosi. Eihän tuo ole kuin 750€/kk, yhtä tyhjän kanssa! Ja uskaltaisiko sitä kuitenkaan ostaa asuntoa jostain syrjästä ilman mitään takeita, että siitä saa enää ikinä rahojaan pois?
Jollekin pienipalkkaiselle, jolla menee asumiseen kohtuuttoman paljon, maiseman vaihto on ihan eri tavalla kannattavaa. Eikä palkoissakaan varmaan ole alueellisesti niin suuria eroja.
Olet oikeassa. Kyllä se niin on että jos puhtaasti rahallisesti ajatellaan niin mitä köyhempi on sitä enemmän halvalla paikkakunnalle muutto kannattaa.
Siten voi varmistaa sen ettei ikinä pääse/joudu töihin ja köyhänä pysymisen.
Kannattaa muuttaa johonkin pienempään paikkaan 150 km. säteellä Helsingistä, niin saa aika helposti molempien kaupunkien edut :) Etenkin jos on auto käytettävissä. Toki silloin se pk-seudulla käyminen vaatii pientä suunnittelua, mutta kavereita ym. on kuitenkin suhteellisen helppo nähdä. Esimerkiksi Lahdesta pääsee helposti Helsinkiin vaikka junalla ja on edullista asua keskustassakin, autollisen ja perheellisen kannattaa toki miettiä pikkupitäjiä lähellä.
Alue: Aihe vapaa
En varmasti lähde stadista minnekään muualle Suomeen. Jos olisin rikkaampi, asuisin Lontoossa tai San Franciscossa.