Mitä mieltä ihmisestä joka ei ikinä osallistu firman pikkujouluihin?

Vierailija kirjoitti:

Näin esimiehenä kyllä ihmetyttää jos joku ei tule juhliin, vähän ikävä maku jää ko. henkilöstä.

Ihan sama.

mie S kirjoitti:

ehkä se on viisautta pysyä poissa pikkujouluista. itse olen vähän varuillani etten avaudu liikaa, varsinkaan naisvaltaisessa työpaikassa. asiat tietää kohta kaikki. se on näennäinen tunne että on mukavat työkaverit. tiukassa paikassa, kun työtähtävät jakautuvat epätasaisesti tai joku saa ns. kivempia hommia, tämä työtoveruus alkaa välittömästi horjua.

aijon silti osallistua kekkereihin. ehkä en nuoremmuuttani osaa välttää.

Heh. Tuo on niin totta. Tuli paljastettua yksi asia alkuvuodesta henkilökohtaisesta elämästä työkavereille ja se tuli vastaan kaverin kautta, jolla ei ole mitään suoria siteitä työpaikkaani. Oli kuvauksesta tunnistanut minut. Ei sillä, että asia olisi häirinnyt, mutta kieltämättä yllätyin kuinka nopeaan juorut lähtevät ja voivat kantaa pitkälle.

Minulla ei ole mitään työkavereitani vastaan, ihan ok ovat, mutta vapaa-aikani vietän mieluummin omien ystävieni ja kumppanini kanssa. 

No, itse kun ekat uuden työpaikan joulukekkerit järjestettiin niin olisin kyllä mennyt mutta siihen oli jo monta kuukautta aiemmin tullut buukkaus. No tämäpä ei pomolle kelvannut ja hän soitteli jopa työajan ulkopuolella ja lähetti sähköposteja että kuinka epäkunnioittava olen kun en tule firman pikkujoulukinkereihin. Sanoin että nyt on vaan tilanne se, etten pääse. Sain haukut kuinka ylimielinen olen.

No, enpähän kertaakaan enää sen jälkeen miettinyt että menenkö vai en. (En mennyt.)

Vierailija kirjoitti:

Jos iäkkäämpi, niin tod.näk. entinen alkkis, joka ei uskalla ottaa riskiä.

Tai sitten nykyinen suurkuluttaja/alkkis, joka ei tee mitään muutakaan vapaa-aikana työkamujen kanssa, koska dokaa vapailla. pelkää jäävänsä kiinni kovasta juomosestaan pikkujouluissa, koska toleranssi korkea tai persoona muuttuu viinan kanssa paljon, tätä usein naisilla.

Tai sitten henkilö ei viihdy suurkuluttajien/alkkisten ja "kerran vuodessa ilmasta viinaa" ihmisten seurassa..

Olen toimistotyössä n. 25 hlön tiimissä, joista vain 2 on miehiä. Luulis äkkiseltään että sellaisessa akkalaumassa on huono henki, mutta jostain ihmeen syystä meillä on tosi kiva työpaikka eikä koskaan mitään tappeluita tai selkäänpuukottamisia ole edes siinä juhlahumussa kun vaihdetaan vapaalle. Ikäjakauma on 25- 53v ja osallistumis% on aina pikkujouluissa melkein aina 100.

En mäkään osallistuis jos olis ihan hirvee ilmapiiri.

Taas saa olla onnellinen kun on miesvaltaisella alalla, jossa ketään ei niin kiinnosta kuka osallistuu ja kuka ei, saati sitten että siitä alettaisiin keksimään jotain merkityksiä.

Oon itsekin aika introvertti outsideri, mutta sen vaan totean, että tämä täällä vallitseva asenteenne ei kyllä osakkeitanne nosta, ei millään saralla, älykkyydessä, mukavuudessa, jne. "Mulla on elämä!" Ihan kuin muilla ei olisi. "Muut on idiootteja ja en haluu tavata niitä!" Ja sinä olet oikein ihana... "Ihan typeriä tapahtumia!" Ja sä oot tietenkin vaan ihan liian fiksu?

Ei hirveästi paranna sitä ennakkoluuloa ylimielisyydestä tai "se ei varmaan tykkää meistä".

Sinänsä sillä ei ole väliä, tuleeko vai eikö tule. Toki se joskus henkilökohtaisesti harmittaa, että parhaat työtoverit eivät tule, mikä sitten saa itseni näyttämään epätavallisen kummajaiselta siellä.

Mä en kestä hälyä ja meteliä kovin hyvin, ja siksi välttelen pikkujouluja ja muita kekkereitä. Jos mennään vaan syömään rauhalliseen ravintolaan, se on ok, mutta usein pikkujouluaikaan ne ravintolatkin on älyttömän täynnä ja meteli korviahuumaava. Viime vuonna osallistuin parin vuoden tauon jälkeen ja menin mukaan syömään, mutta jo siellä keskustelu muiden paitsi ihan vieruskaverin kanssa oli mahdotonta, silloinkin piti korottaa ääntä. 

Minnekään jatkoille yökerhoon tai kapakkaan mua ei saisi kirveelläkään, painajaismainen ajatus. Kamalan kovalla soiva musiikki, tönivät ihmiset, ei voi keskustella kuin huutamalla, joku läiskyttää juomansa sun parhaille vaatteille tai mokkakengille, hajumaailma 'ihana' sekoitus hikeä, partavettä, hajuvesiä, tupakkaa ja pieruja, yhhyh.

Meillä on ihan dresscode määrrätty musta/tumma puku(bleiseri, jakku, puku, smokki), siinä sitten syödään pitkässä pöydässä joulumättöä ja tissuttellaan jotain hienosto viiniä(kaikki viinit on pahoja yäk, hyvät mehut pilattu) ja sen jälkeen vedetään perseet ja jatkot jossain baarissa. Joo ei kiitos.

Pikkujoulua vastaan ei ole mitään mutta olen nähnyt lapsuudessa alkkiksia traumaksi asti. Lapsen kauhun tunne kun ympärillä olevat aikuiset remuavat päissään. En halua nähdä työkavereita posket punaisina, ääni kimakkana nauramassa rehvakkaasti muka hauskoille jutuille ja puhumassa puutaheinää mikä tuo lapsuuden kännilläiset mieleen. Ihmiset muuttuu ääliöiksi kännissä, en kestä katsoa. Yritän arvostaa työkavereita ja se on helpompaa kun ei ole tarvinnut nähdä heitä örveltämässä kuin elukukat. Sillä örveltämiseksi se valtaosalla näyttää menevän kun on saatavilla ilmaista juomaa. Maanantaina töissä on helpompaa kun työkaverin kalpeista lärvistä ei tule mieleen pikkujouluilta jossa samat tyypit kiiluvin silmin ja kuola suupielestä valuen viinalle löyhkäten sössötti omituisia juttuja.

Itse en ole kertaakaan osallistunut firman pikkujouluihin 6 vuoden aikana jona olen yrityksessä työskennellyt. Ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta viettää vapaa aikaa työkavereiden kanssa vapaa ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulua vastaan ei ole mitään mutta olen nähnyt lapsuudessa alkkiksia traumaksi asti. Lapsen kauhun tunne kun ympärillä olevat aikuiset remuavat päissään. En halua nähdä työkavereita posket punaisina, ääni kimakkana nauramassa rehvakkaasti muka hauskoille jutuille ja puhumassa puutaheinää mikä tuo lapsuuden kännilläiset mieleen. Ihmiset muuttuu ääliöiksi kännissä, en kestä katsoa. Yritän arvostaa työkavereita ja se on helpompaa kun ei ole tarvinnut nähdä heitä örveltämässä kuin elukukat. Sillä örveltämiseksi se valtaosalla näyttää menevän kun on saatavilla ilmaista juomaa. Maanantaina töissä on helpompaa kun työkaverin kalpeista lärvistä ei tule mieleen pikkujouluilta jossa samat tyypit kiiluvin silmin ja kuola suupielestä valuen viinalle löyhkäten sössötti omituisia juttuja.

Itelläkin vähän sama, että en osaa yhdistää alkoholia hauskuuteen, kun juoppo isä pisti kämpän paskaksi, huuti ja räyhäs, hakkas äitiä, viikonloppuyöt sait valvoa, joskus viikollakin oli näitä. Kämppä oli monesti koulusta tullessa muita juoppoja täynnä, tupakansavua huutoa täynnä ja nämä juopot änkes huoneeseenkin, jossa ei saanut olla rauhassa sekä saatiin taas riita jostain asiasta ja nämä sosiaalipummit rähisi keskenään. Tilanne saatto joskus mennä niin, että isä lähti kämpästä pois ja nää muut juopot jäi meille. Opittu fakta on myös se, että kännis oleva nainen on 10 kertaa pahempi kun kännissä oleva mies.

Joten loppupäätelmä: Alkoholi ei liity hauskuuteen milläänlailla vaan köyhään ja paskaan elämään.

Miksi pitäisi käyttää vapaa-aikaa töihin, jos työ/pomo/tms tuntuu lähinnä inhottavalta?

Ei kaikki vietä edes joulua, niin miksi pitäisi viettää mitään pikkusellaisia? Suomessa on uskonnonvapaus.

Parasta mitä voi työelämässä tehdä, on jättää menemättä työpaikan  pikkujouluihin !

Typerät juhlat.

En ole mitään mieltä. Joitakin se ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulua vastaan ei ole mitään mutta olen nähnyt lapsuudessa alkkiksia traumaksi asti. Lapsen kauhun tunne kun ympärillä olevat aikuiset remuavat päissään. En halua nähdä työkavereita posket punaisina, ääni kimakkana nauramassa rehvakkaasti muka hauskoille jutuille ja puhumassa puutaheinää mikä tuo lapsuuden kännilläiset mieleen. Ihmiset muuttuu ääliöiksi kännissä, en kestä katsoa. Yritän arvostaa työkavereita ja se on helpompaa kun ei ole tarvinnut nähdä heitä örveltämässä kuin elukukat. Sillä örveltämiseksi se valtaosalla näyttää menevän kun on saatavilla ilmaista juomaa. Maanantaina töissä on helpompaa kun työkaverin kalpeista lärvistä ei tule mieleen pikkujouluilta jossa samat tyypit kiiluvin silmin ja kuola suupielestä valuen viinalle löyhkäten sössötti omituisia juttuja.

Itelläkin vähän sama, että en osaa yhdistää alkoholia hauskuuteen, kun juoppo isä pisti kämpän paskaksi, huuti ja räyhäs, hakkas äitiä, viikonloppuyöt sait valvoa, joskus viikollakin oli näitä. Kämppä oli monesti koulusta tullessa muita juoppoja täynnä, tupakansavua huutoa täynnä ja nämä juopot änkes huoneeseenkin, jossa ei saanut olla rauhassa sekä saatiin taas riita jostain asiasta ja nämä sosiaalipummit rähisi keskenään. Tilanne saatto joskus mennä niin, että isä lähti kämpästä pois ja nää muut juopot jäi meille. Opittu fakta on myös se, että kännis oleva nainen on 10 kertaa pahempi kun kännissä oleva mies.

Joten loppupäätelmä: Alkoholi ei liity hauskuuteen milläänlailla vaan köyhään ja paskaan elämään.

Mulla taas on se, että lapsuudenkoti oli täysin raitis ja humalaiset ihmiset ovat yhä näin aikuisenakin mielestäni omituisia ja oudosti käyttäytyviä. En ole itse täysin absolutisti, mutta silti.. en jaksa tekonauraa mukana, koska humalaiset ihmiset eivät oikeasti ole hauskoja ja viina vaan lisää niitä eri persoonallisuuksien omia piirteitä potenssiin tuhat.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ihan dresscode määrrätty musta/tumma puku(bleiseri, jakku, puku, smokki), siinä sitten syödään pitkässä pöydässä joulumättöä ja tissuttellaan jotain hienosto viiniä(kaikki viinit on pahoja yäk, hyvät mehut pilattu) ja sen jälkeen vedetään perseet ja jatkot jossain baarissa. Joo ei kiitos.

Joo just tällaiset pönötysjuhlat, jotka on joidenkin mielestä niin hienoa ja itsellä kiristyy niskalihakset jo pelkästä kuvittelusta.