Se 15 vuoden ystävyys taisi mennä sitten siinä. :( Onko mitään tehtävissä?
Ollaan oltu parhaita ystäviä lukiosta asti. Oikein paita ja peppu-tyyliin viestitelty melkein joka päivä. Tämä ystäväni oli tyypillinen ikisinkku, joka ei edes etsinyt parisuhdetta ja naureskeli aina vähän partaansa meille, jotka niin teimme ja olimme välillä jopa suhteissa.
No tuossa alkukesästä huomasin ystäväni etääntyneen aika paljonkin normaalista ja kyselin vähän tarkemmin, että mitä nyt kuuluu. Hän kertoi tutustuneensa yhteen tyyppiin, jonka kanssa haluaisi vihdoin parisuhteeseen. Olin todella yllättynyt, mutta kuitenkin iloinen kaverini puolesta ja annoin kaiken mahdollisen tukeni hänelle, jotta hän saisi hurmattua tämän tyypin. Äkkiä viestittelymme muuttui hyvin yksipuoliseksi, eli vain minä kyselin hänen kuulumisiaan. Lopulta yhteen kuulumisviestiini hän vastasi alkaneensa seurustelemaan tämän tyypin kanssa. Tietysti onnittelin ystävääni itsekin sydän rypyssä, hänen eka oikea parisuhde 15 vuoteen! Näin jo sieluni silmin kuinka pidän jonkinlaiset parisuhdeillalliset ystävälleni ja hänen kumppanilleen ja neuvon ja kuuntelen häntä parisuhdeasioissaan.. Vaan toisin kävi.
Kuukauden kuluttua tuosta he muuttivat yhteen. En saanut edes kutsua tupareihin, näin vain Facebookista heidän viettäneen niitä. Ennen tapasimme monta kertaa viikossa tämän ystäväni kanssa, nyt olemme nähneet kerran hänen alettuaan seurustella. Sekin oli täynnä hiljaisia vaivaannuttavia hetkiä ja kaveri myös lopetti illan paljon aikaisemmin kuin olin toivonut.
Olen yrittänyt kysellä ystävältäni, miksei hän enää tahdo viestitellä tai nähdä kanssani, mutta hänestä mitään ongelmaa ei olekaan. Painotan nyt vielä, että emme ole riidelleet mistään lähiaikoina. En jaksa enää itsekään laitella hänelle yksipuolisesti viestejä, joihin hän vastaa pitkän ajan kuluttua jonkin pintapuolisen latteuden, ihan kuin olisin vieras!
En enää tiedä, mitä tehdä. Olen todella surullinen tästä tilanteesta. :( 15 vuotta on todella pitkä aika. Luonteemme ja huumorintajumme sopivat niin hyvin yhteen, luotin häneen kuin kallioon.
Neuvoja, vertaistukea?
Kommentit (16)
Todella outoa.. onkohan hänen mies jotenkin mustasukkainen? Toisaalta miksi muut sai kutsun tupareihin. Oliko tuparivieraat sinulle ollenkaan tuttuja , vai ystäväsi uusia ystäviä joita et tunne, tai miehen ystäviä?
Sama ihmetys kuin kakkosella. Miksi kukaan blokkaisi ystäväänsä elämästään seurustelukumppanin vuoksi? Miksi muuttaa noin nopeasti yhteen? Keitä muita siellä tupareissa oli, oliko ketään sinun tuttujasi? Onkohan ystävälläsi kaikki ihan ok?
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa.. onkohan hänen mies jotenkin mustasukkainen? Toisaalta miksi muut sai kutsun tupareihin. Oliko tuparivieraat sinulle ollenkaan tuttuja , vai ystäväsi uusia ystäviä joita et tunne, tai miehen ystäviä?
Ystäväni kumppani on nainen. Kyseessä siis on naispari ja olen kyllä miettinyt kumppanin mahdollista mustasukkaisuuttakin, mutta vaikea sanoa, kun ystäväni ei kommunikoi kanssani. Tupari-julkaisuun ei oltu merkitty ihmisiä, joten en osaa sanoa. Sellainen yleinen tunnelmakuva vaan ja hehkutus ihanista tupareista. Ei meillä mitään kovin läheisiä yhteisiä ystäviä ole ikinä ollutkaan, tuttavia lähinnä. Tämä ystäväni on ollut aina vähän vaikeasti lähestyttävä tyyppi, mutta meidän ystävyytemme on tuntunut toimivan silti täydellisesti.
ap
Keitä he sitten sinne tupareihin kutsuivat? Olitko sinä ainut ystäväpiiristä jota ei otettu mukaan vai oliko siellä vain miehen ystäviä? Jos ystäväsi on katkaissut välit muihinkin vanhoihin ystäviin niin eipä paljoa taida olla tehtävissä. Jotkut naiset tuntuvat muuten suhtautuvan bestiksiin vähän kuin jonain harjoittelu "poikaystävänä". Tiedätkö vähän samaan tapaan kuin jotkut ottavat lemmikin koska haluavat purkaa sitä äidillistä energiaa johonkin, mutta sitten kun se oikea poikaystävä/vauva tulee kuvioihin niin harjoittelukappale joutaa mennä. Olet täyttänyt ystäväsi elämässä tiettyä roolia ja nyt sen roolin täyttää poikaystävä, joten sinulle ei ole enää tarvetta.
Tuli vähän ylimielinen kuva sinusta. Tai jotenkin alentuva, kun kuvailit miten jo suunnittelit neuvovasi ystävääsi parisuhdeasioissa. Ehkähän huomasi että pidät itseäsi ylempänä ja suurena suhdeasiantuntijana kun olet seurustellut pidempään ja kaverillasi on vasta nyt ihkaoikea parisuhde.
En minäkään haluaisi oleskella sellaisen ihmisen seurassa josta huokuu himo päästä pätemään.
Ja sitten kun tulee ero niin kelpaat taas ystäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Tuli vähän ylimielinen kuva sinusta. Tai jotenkin alentuva, kun kuvailit miten jo suunnittelit neuvovasi ystävääsi parisuhdeasioissa. Ehkähän huomasi että pidät itseäsi ylempänä ja suurena suhdeasiantuntijana kun olet seurustellut pidempään ja kaverillasi on vasta nyt ihkaoikea parisuhde.
En minäkään haluaisi oleskella sellaisen ihmisen seurassa josta huokuu himo päästä pätemään.
Jäi aloituksesta mainitsematta, että tämä ystäväni vasta onkin aina neuvonut ja "pätenyt" minua parisuhteissani. Joskus se toki on ärsyttänytkin, kun ystävä vaikka on inhonnut koko sydämestään minulle rakasta ihmistä. Tiedän hänen kuitenkin aina tehneen kaiken pelkästä rakkaudesta, ja niin olisin tehnyt minäkin.
Ei kyse ollut mistään pätemisen halusta, vaan ainoastaan halusta olla mukana parhaan ystävän suuressa elämänmuutoksessa. Enkä nyt hekumoinut sikäli mistään pätemisestä ja neuvomisesta "kokeneena parisuhdeihmisenä", ainoastaan tukena olemisesta. Totta kai tiedän jokaisen parisuhteen olevan ainutlaatuinen. Etenkin kun ystäväni on bi ja suhteessa naisen kanssa, minä olen ollut ainoastaan miesten kanssa. Jo se tehnee eroja aika paljonkin, joihin en osaisi sanoa juuta enkä jaata, voisin ainoastaan kuunnella ja olla tukena.
Virheellisesti siis luulin olevani ystävälleni niin tärkeä, että hän TAHTOO jakaa elämäänsä kanssani kuten ennenkin ja siihen nyt tässä kohtaa olisi kuulunut parisuhdekin.
ap
Mä veikkaan, että mustasukkasuutta on molemmin puolin. Mutta myös sinä AP oot mustasukkanen. Suhteenne on ollut ennen läheisin suhde mitä tällä on ollut, vaikkakin platoninen ja ei-seksuaalissävytteinen. Ootte tavallaan seurustelleet, mutta ei seksiä, sitähän kaveruus on parhaillaan. Tiiän kun mulla oli aikoinaan paras kaveri.
Ite aloin muutamia vuosia sitten seurustelemaan, ja kyllähän ne ystävät jäi. Oon siis nainen ja mulla poikaystävä. Mutta tuntu, että ainakin uudet ystävät keihin tutustuin vaikutti mustasukkasilta kun mä olin parisuhteessa ja he eivät. Vanhat kamut oli edelleen läsnä. Veikkaan että se tyttis siellä on mustis ja sitten MYÖS SÄ oot mustis.
Vaikuttaa siltä että ystävälläsi on todellisuudessa ollut koko ajan jotain hampaan kolossa sinua vastaan. On hautonut sitä mielessään, muttei ole pystynyt ottamaan asiaa puheeksi tai heivaamaan sinua muuten elämästä.. onhan sinusta ollut myös hyötyä, ja hän on tottunut seuraasi. Nyt kun alkoi seurustella, pystyi sen varjolla etäännyttämään sinut. Hänellä kun ei muka ole enää aikaa sinulle niin paljon kuin ennen, ja muutenkin uudet kuviot ja uusi elämä miehen kanssa.
Minulla on eräs tällainen kaveri, joka on tehnyt juuri näin useammallekin lapsuuden ystävälle. Vetoaa aina kiireeseen sun muihin tekosyihin miksei voi nähdä näitä tyyppejä, ja nämä henkilöt yleensä nielevät kaikki selitykset, eivätkä tajua mitä tapahtuu. meille muutamalle hän on sitten kertonut totuuden.. eli sen että on vuosikaudet pyöritellyt mielessään ärsytyksen aiheita ja sitä kuinka voisi päästä eroon näistä ihmisistä. tosi ikävä olla siinä välikädessä, jos sattuu törmäämään näihin hänen kavereihinsa, joista osa siis minunkin tuttujani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa.. onkohan hänen mies jotenkin mustasukkainen? Toisaalta miksi muut sai kutsun tupareihin. Oliko tuparivieraat sinulle ollenkaan tuttuja , vai ystäväsi uusia ystäviä joita et tunne, tai miehen ystäviä?
Ystäväni kumppani on nainen. Kyseessä siis on naispari ja olen kyllä miettinyt kumppanin mahdollista mustasukkaisuuttakin, mutta vaikea sanoa, kun ystäväni ei kommunikoi kanssani. Tupari-julkaisuun ei oltu merkitty ihmisiä, joten en osaa sanoa. Sellainen yleinen tunnelmakuva vaan ja hehkutus ihanista tupareista. Ei meillä mitään kovin läheisiä yhteisiä ystäviä ole ikinä ollutkaan, tuttavia lähinnä. Tämä ystäväni on ollut aina vähän vaikeasti lähestyttävä tyyppi, mutta meidän ystävyytemme on tuntunut toimivan silti täydellisesti.
ap
Tämä saattaa osaltaan selittää... Itselläni pari "kaapista tullutta" ystävää on aika radikaalisti muuttanut suhtautumistaan pian tämän jälkeen. Omasta käytöksestäni en osaa syitä löytää, ystäväpiiriini kuuluu kyllä muita homoja, vaikka itse hetero-vanilla-lapsiperhe-elämää elänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa.. onkohan hänen mies jotenkin mustasukkainen? Toisaalta miksi muut sai kutsun tupareihin. Oliko tuparivieraat sinulle ollenkaan tuttuja , vai ystäväsi uusia ystäviä joita et tunne, tai miehen ystäviä?
Ystäväni kumppani on nainen. Kyseessä siis on naispari ja olen kyllä miettinyt kumppanin mahdollista mustasukkaisuuttakin, mutta vaikea sanoa, kun ystäväni ei kommunikoi kanssani. Tupari-julkaisuun ei oltu merkitty ihmisiä, joten en osaa sanoa. Sellainen yleinen tunnelmakuva vaan ja hehkutus ihanista tupareista. Ei meillä mitään kovin läheisiä yhteisiä ystäviä ole ikinä ollutkaan, tuttavia lähinnä. Tämä ystäväni on ollut aina vähän vaikeasti lähestyttävä tyyppi, mutta meidän ystävyytemme on tuntunut toimivan silti täydellisesti.
ap
Tämä saattaa osaltaan selittää... Itselläni pari "kaapista tullutta" ystävää on aika radikaalisti muuttanut suhtautumistaan pian tämän jälkeen. Omasta käytöksestäni en osaa syitä löytää, ystäväpiiriini kuuluu kyllä muita homoja, vaikka itse hetero-vanilla-lapsiperhe-elämää elänkin.
Ikävä kuulla. :(
Sikäli tämä seurustelu ei ole ystävältäni mikään kaapista ulostulo. Hän on julistanut jo ainakin 10 vuotta, että hänelle sukupuolella ei ole merkitystä ja tämän tietysti olen hyväksynyt.
Tiedän, ettei ystävälläni ole miehiä kavereina. Aika sairasta olisi jos kumppaninsa vaatisi häntä luopumaan kaikista ystävistään ihan vaan siksi, koska nämä ovat naisia?
Ihan hyvä teoria tuo, että jotain on ystävällä hampaan kolossa minua vastaan. En vaan keksi, mitä, koska olemme aina puhuneet kaikesta hyvin avoimesti. Muutama pahakin riita toki on pitkään ystävyyteemme mahtunut, mutta ne on uskoakseni kyllä selvitetty.
Eniten itsekin uskon tuohon, että ystävyyteni korvasi hänelle parisuhdetta ja siksi jäi nyt yhdentekeväksi hänen löydettyä oikean parisuhteen. Tämä on todella kivulias ajatus, koska itse olen oikeasti raivannut hänelle tilaa jopa kaikissa parisuhteideni alkuaikoinakin. Niin suuressa arvossa minä olen häntä ja meidän ystävyyttämme pitänyt. On suorastaan sydäntäsärkevää huomata, etten ole hänelle läheskään yhtä tärkeä kuin hän oli minulle. :(
ap
Ihan spekulointia, mutta voiko olla, että ystäväsi olisi jossain määrin ainakin ollut ihastunut sinuun ja ehkä mielikuvissaan haaveillut, josko joskus kuitenkin, vaikka on järjen tasolla tiennyt, ettei suhteesta koskaan tule mitään, koska olet hetero. Nyt, kun on löytänyt rakkauden, joka on ihan todellinen, ehkä kokeen parhaaksi olla pitämättä sinuun niin tiivisti yhteyttä, ettei tunteet turhaan mene sekaisin.
Tai sitten voi olla, että syystä tai toisesta jotenkin kuvittelee, ettet osaisi suhtautua häneen ja hänen naisystäväänsä "normaalisti" ja kuvittelee jotain ennakkoasenteita?
Tai sitten naisystävä on hallitsevampi osapuoli tai epävarma asemastaan, ja sanelee sallitut ystävät ja on kenties jossain määrin mustasukkainen vanhoista ystävistä.
No, toivottavasti välinne vielä korjaantuvat, kunhan tuo ystäväsi suhde vakiintuu.
Mulle tuli sama mieleen kuin nro 14lle. Apn kaveri käyttäytyy täsmälleen niin kuin mieskaveri, joka naisen mielestä on ollut "läheinen ystävä" mutta miehen mielestä hän on kitkuttanut friendzonella. Kun tällainen mies/lesbo löytää "oikean" naisystävän, saa se vanha kaveri jäädä, koska sitä on roikotettu mukana vain siinä toivossa että joskus vielä pääsisi pukille.
Lesbo suhteet on tutkimusten perusteella mustasukkaisempia ja väkivaltaisempia kuin hetero. Kumppani varmaan on manipuloiva eikä katso hyvällä silmällä teidän ystävyyttä. Sitten kun heillä menee poikki kelpaat taas ja olet kiinnostava. Älä ota takaisin ystävää joka heivasi sut elämästä omistushaluisen kumppanin takia.
Täällä vähän samanlainen tilanne! Lapsuudenystävä alkoi viime vuonna seurustelemaan, mutta kävikin niin että mies muutti hänet täysin. Kiltistä ja nauravaisesta ystävästäni tuli miltei alkoholisti ja on kai kokeillut jotain aineitakin. Puhuu todella rivoja ja facebookissa myötähäpeää herättäviä kännipäivityksiä. Mies on hänelle koko maailma, ja vaikka minä olin hänen tukenaan kun oli masentunut ja hyljeksitty, niin jauhaa joka paikassa miten mies on ainoa ihminen joka häntä ymmärtää ja auttaa ja ja ja vaikka mitä.