Elokuvan tai sarjan kohtaus, jonka aikana itkit silmät päästäsi?

Mä näin ihan liian pienenä Kaukametsän pako laiset, joten 😭

Hiljaiset sillat. Siinä kun Clint Eastwood heittää hyvästit naimisissa olevalle naiselle(Meryl Streep). Ajelevat peräkkäin ja Clint heilauttaa kättään ja Meryl Streep melkein juoksee perään. Aviomies ei tiedä eikä aavista ollenkaan että vaimonsa oli rakastunut toiseen. Sitten tää aviomies kuolee, ja se toinenkin mies. Jäljelle jäi vaan vaimo.

Love actually - nainen saa joululahjaksi cd levyn ja tajuaa, että mies on ostanut kaulakorun toiselle. Keräilee itseään makuuhuoneessa ja sitten lähtee jatkamaan lasten touhuja. Itkettää joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

Dumbo, kun pikkunorsu erotetaan äidistään. Äitinorsu hyväilee kärsällään Dumboa aidan yli. 😭

Kun Dumbon äiti keinuttaa häntä kärsällään kaltereiden välistä, ylivoimaisesti hirvein ja raastavin kohtaus minkä olen nähnyt. Pelkästään sen musiikin muistaminen itkettää. Voi Dumbo-raukka.

Mentalistin viimeisen kauden viimeisen jakson viimeinen kohtaus. Harvoin vollotan, mutta silloin tuli vilpittömät ilon kyyneleet. Liikutus yhdistettynä tyytyväisyytenä siihen, miten sarjantekijät kunnioittivat sekä hahmoja että katsojia.

HBO:n uuden Last of us-sarjan kolmas jakso yllätti täysin ja itkin ihan väkisin. Suosittelen, parasta kerrontaa pitkään aikaan.

Yksi suosikkielokuvistani on Billy Elliot. Työläisperheen pojan huikea matka aikuisuuteen. Siinä on monta koskettavaa kohtausta mutta elokuvan loppukohtaus on kauneudessaan varmaan paras loppukohtaus jonka olen nähnyt.  Ei tarvitse itkeä surusta tai pahasta mielestä vaan voi vaan nauttia onnellisuudesta, kauneudesta ja Tsaikovskin Joutsenlampi musiikista.  Koskettaa niin syvältä että kyynelvirralta ei voi välttyä. 

You bow to no one

Kramer vs Kramer, olin juuri silloin itsekin eroprosessissa

The Witch in the Window:n loppukohtaus oli liikuttava.

Harry Potterissa Dobbyn kuolema.

Luin tätä ketjua ja nyt itken vuolaasti, vaikka en ole edes nähnyt valtaosaa täällä mainituista leffoista. 😭😭😭

Mä muistan kun kävin katsomassa elokuvateatterissa ensimmäisen Nälkäpeli elokuvan niin joku alkoi teatterissa huutoitkeä, kun pelin nuorimmainen kuoli.

Viimeinen mohikaani: kun Uncas lähtee Alicen perään ja tapetaan, ja Alice hyppää jyrkänteeltä perään. Ukkonen jyrisee jossakin kaukana vaimeasti.

Master and Commander maailman laidalla: kun se yksikätinen merikadetti-pikkuloordi joutuu hautaamaan toverinsa ja pyytää apua sen säkin kiinni ompelemiseen, eikä anna ommella sitä viimeistä pistoa nenän läpi koska oli niin luvannut.

Hiljaiset sillat. Niin kaunis ja kipeä tarina. Ulvon eniten siinä kohdassa jossa nainen on miehensä kanssa autossa risteyksessä ja odottaa valojen vaihtumista. Sataa ja valokuvaajamies on heidän edellään. Nainen meinaa tarttua oven kahvaan mutta jää kuitenkin autoon. Kaikki tässä elokuvassa tekee niin kipeää ja koskettaa hyvin syvältä.

Hachiko. Rupesin itkemään siinä kohtaa kun omistaja kuoli ja koira vaan palasi odottamaan, ja itkin koko leffan loppuun. Siinä kohtaa kun Hachiko kuoli ja hän sen jälkeen kohtasi isännän kanssa, itkeä vollotin ihan suureen ääneen. Ja itkin varmaan vartin elokuvan loppumisen jälkeen. Nytkin rupesin itkemään kun kirjoitin tämän.

Kimetsu no Yaiba - Season 2 Episode 18.

Ne tietää, ketkä ovat lukeneet kirjat (mangat) tai katsoneet tuon jakson animesta. M27

Uuden Sisu leffan loppu

Vierailija kirjoitti:

Kimetsu no Yaiba - Season 2 Episode 18.

Ne tietää, ketkä ovat lukeneet kirjat (mangat) tai katsoneet tuon jakson animesta. M27

Siinä on, jos joku haluaa katsoa. M27

https://animesuge.to/anime/demon-slayer-kimetsu-no-yaiba-entertainment-…

Animet osaavat olla brutaalisia mutta itseäni ne ei itketä. Violet Evergarden oli itselleni poikkeus.

Se on niin koskettavasti tehty ilman väkivallan mässäilyä niin se sai itseäni liikutettua.

M30