Sisko ei ulkoile lapsen kanssa tarhan jälkeen
Minusta erikoista ettei lapsi pääse enää ulos tarhapäivän jälkeen. Meillä ainakin ulkoillaan ja puistoillaan arkisin lähes päivittäin tarhan päälle. Olen siskolle sanonutkin että minusta on laiskaa ettei jaksa ulkoiluttaa omaa lastaan vaan se on jokin ammattilaisten velvollisuus.
Siskolla on ylipainoa ja hänen lapsensa on, kauniisti sanoen, tuhti neljävuotias. Ulkoilu ja liikunta tekisi todella hyvää molemmille, etenkin kun siskolla on istumatyö sisätiloissa. Mietin pitääkö mun omieni lisäksi alkaa ulkoiluttamaan siskonkin lasta, onhan mulla kulkupeli jolla sinnekin pääsee. Ehkä sisko ei pääse lapsen perässä tms.
Lasten terveys tulee minusta aina ensin, liikunta luo hyvän pohjan lapselle. Lapsuuden liikuntatottumukset vaikuttavat usein aikuisenakin. Miten joku voi olla noin välinpitämätön ja saamaton omaa lastaan kohtaan?
Kommentit (153)
Ap on varmaan itse semmoinen että lapsi on "virikehoidossa" tai hän käy jossain heiluttelemassa käsiä 6h päivässä. Sitten hän lämmittää eiliset makaronilaatikot, lukee samalla av:tä ja sitten vaan ulos säässä kuin säässä koska "kunnon ihmiset tekee niin". Sitten naama norsunv*tulla ap istuu jossain hiekkalaatikon ääressä selaamassa av:tä ja kommentoi kaikille kuinka paljon parempi ihminen hän on.
Sitten lapsi joutuu vesisateessa "touhuamaan", koska äiti on tätä ihmistyyppiä jotka eivät voi millään ymmärtää että on muitakin tapoja elää kuin hänen omansa, joka ei edes ole sen parempaa elämää kuin muidenkaan.
Ap ei osaa ajatella että on olemassa perheitä jossa ne lapset haetaan juuri ennen kuin päiväkoti sulkeutuu, koska työmatkat ovat pitkiä ja lapsia on enemmän kuin se yksi reppana. Siinä kasataan kolmesta eri ryhmästä, ja kaupungista riippuen parista päiväkodista ne lapset mukaansa. Sitten ehkä kaupan kautta kotiin ja vasta viiden jälkeen aletaan tekemään ruokaa. Lapsille toki välipalaa vähän odotellessa.
Niinkuin näistä vastauksista on käynyt ilmi lähes kaikkien mielestä ne kaksi ulkoiluhetkeä päiväkodissa kyllä riittää lapselle ja eivät lapset itsekään halua enää kotiin saavuttuaan lähteä uudestaan ulkoilemaan varsinkin näin talvisin ja syksyisin. Vaikka lapsi haettaisiin vartin yli neljän on hän jo ollut ulkoilemassa tod. näk. Kolmesta lähtien eli ulkoilua on jo ollut yli tunnin! (Ensimmäinen ulkoilu aamupäivällä) Ei ihmekään jos päiväkoti-ikäisiä ei kiinnosta enää pukeminen ja ulos lähteminen. Vaihteeksi on taas kiva leikkiä kotona kun sieltä on oltu pois koko päivän. Eri asia eskarit tai koululaiset koita ehkä kiinnostaa se telmiminen omien kavereiden kanssa.
Eri asia on sitten niillä jotka haetaan niin aikaisin että iltapäivä ulkoilua ei tapahdu ollenkaan päiväkodissa. Jos lapsi haetaan esim. kolmelta siinä on ihan eri tarve ja halu ulkoilla sillä lapsella kun taas jos esim. haetaan 16.15 tai myöhemmin. Ja aikatauluunkin sopii paremmin ulkoilu jos haetaan kolmen maissa kun jos lapsi haetaan vasta puoli viisi. Kotona olisi nimittäin hyvä olla ainakin pari tuntia ennen iltatoimille ryhtymistä. Ei lapset rauhoitu yleensä tarpeeksi aikaisin jos kuudelta lähetään uudestaan ulos ja seitsemältä takaisin kotiin. Lapsen kanssa olisi tärkeää viettää kiireetöntä aikaa päiväkodin jälkeen seurustellen, leikkien ja ruokaa tehden kiireettömässä ilmapiirissä ilman heti ulos ryntäystä.
En ulkoilekaan. Onneksi oma siskoni ei ole ap jolle suosittelisin juttujen perusteella mt-toimiston palveluja.
Mulla ei oo lapsia, mutta alkuperäinen kirjoitus olisi ymmärrettävä, jos kyseessä olisi koirat. Puhutaan kuitenkin lapsista, joilla taitaa olla vähän eri tarpeet.
Eipä meidän perheessä juuri arki-iltaisin ulkoiltu. Ensinnäkin lapset olivat olleet ulkona jo sekä aamu-että iltapäivällä ja toiseksi ei vaan useimmiten ehtinyt, kun piti laittaa ruokaa, syödä , pestä pyykkiä, siivota ja hiukan lukea... Normaalipainoisia ja liikkuvaisia aikuisia ovat silti nykyään.
Mää en kyllä tajua miks pitää juosta pää kolmantena jalkana koko päivä, joka päivä. Ihan ok, jos joskus tulee kiireellisempiä päiviä mut ei kokoajan tarvi olla juoksemassa johonki suuntaan. Ei ihmekkää et lapsesi ei jaksa/viihdy iltaa kotona jos on oppinu et jatkuvasti pitää olla jotaki aktiviteettia...
Ainakaan tähän aikaan vuodesta ei meidän päiväkoti-ikäistä kiinnosta ulkoilu illalla. Koululaiset ovat ulkona ja kyllä pienimmän kanssa mennään jos haluaa mutta useimmiten ei. Ja ymmärrän kyllä että haluaa rauhoittua kotona. Pihalla on sitä paitsi säkkipimeää ennen lumen tuloa, eipä sinne itsekään innosta lähteä. Kesällä ja talvella ulkoillaan iltaisinkin.
Vierailija kirjoitti:
Jopas oli erikoinen kommentti kollegalta. Alle kouluikäisen pitäisi suositusten mukaan liikkua vähintään 3 h hengästyttävää liikuntaa päivässä. Tämä ei toteudu missään, ei edes liikuntapainotteisessa päiväkodissa!
Eli kyllä vanhemmille jää oma osuutensa toteutettavaksi.T. Toinen lto
Tässä on jo ap:llekin haastetta! Joka päivä illalla pimeässä 3 tunnin hikilenkki lapsen kanssa. Kyllä sädekehä kirkastuu entisestään.
Itse 8 h työpäivän jatkuvasti jalkojen päällä, arkiliikunta ei ole ensimmäisenä mielessä kun nälkäisenä pääsen kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Minusta erikoista ettei lapsi pääse enää ulos tarhapäivän jälkeen. Meillä ainakin ulkoillaan ja puistoillaan arkisin lähes päivittäin tarhan päälle. Olen siskolle sanonutkin että minusta on laiskaa ettei jaksa ulkoiluttaa omaa lastaan vaan se on jokin ammattilaisten velvollisuus.
Siskolla on ylipainoa ja hänen lapsensa on, kauniisti sanoen, tuhti neljävuotias. Ulkoilu ja liikunta tekisi todella hyvää molemmille, etenkin kun siskolla on istumatyö sisätiloissa. Mietin pitääkö mun omieni lisäksi alkaa ulkoiluttamaan siskonkin lasta, onhan mulla kulkupeli jolla sinnekin pääsee. Ehkä sisko ei pääse lapsen perässä tms.
Lasten terveys tulee minusta aina ensin, liikunta luo hyvän pohjan lapselle. Lapsuuden liikuntatottumukset vaikuttavat usein aikuisenakin. Miten joku voi olla noin välinpitämätön ja saamaton omaa lastaan kohtaan?
Ainakin kahdeksakyt luvulla kun itse olin tarhassa, niin siellä ulkoiltiin jatkuvasti. Suomessa on suurimmaksi osaksi niin paskat kelit että ei sitä puolta vuorokautta viitsi ulkona viettää. Siksihän me asumme asunnoissa emmekä ulkona teltoissa.
Kai se lapsikin voi välillä levätä ja rentoutua, eikä suorittaa äiskän tai iskän mieltymyksiä ulkona räntäsateessa.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma kun ei jakseta edes vähän aikaa ulkoilla. Sisätiloissa vaan koko elämä. Ei ihme että me ollaan niin läskiä kansaa.
Ei me olla läskejä kaikki. Läskiys johtuu pääasiassa muista asioista kuin työ- ja päiväkotipäivän jälkeisestä ulkoilumattomuudesta.
Pitkän hoito päivän jälkeen pötköttelemme ja jutskailemme lapsen kanssa. Syödään ja ollaan rauhassa. Ei tehdä illalla mitään erityistä. Lapsi ei arkisin tarvi mitään iltalenkkejä. Koirat kylläkin.
Olen lto. Jos lapsi on meillä hoidossa esim. Klo 9-17, hän ulkoilee päivän aikana 3,5 tuntia.
Viitaten ap:n huoleen lapsen ylipainosta veikkaisin, että parempi olisi katsoa mitä lapsi syö. Sisko mitä luultavammin tietää lapsensa olevan pulska, varmasti kuullut siitä neuvolassa, jos aihetta on. Jos ilta menee herkkuja mussuttaen, niin saa kyllä ulkoilla aika monta tuntia että ylimääräiset kalorit palaa.