Mua pelottaa taas kovasti et ..

pakko-oireilua taustalla, vaikka en sitä niin ole ajatellut. EN kyllä onneksi tee esim mitään rituaaleja tms. Ajatelkaa, jos tällainen tulisi esim kuusikkymppiselle, niin pelko olisi jo paljon aiheellisempaa, kun sillloin ne syövät yleistyvät hurjasti.

Tai sit masennus!

menee tutkimusten myötä ja ajan myötä ohi. Tylsää vaan, kun kuluu aikaa tavallaan hukkaan turhaan hötkyillessä.

Ystäväni eli pari vuotta sitten aivan samanlaisessa tilanteessa kuin ap. ja kolmonen, ainoa mitä ystävälläni todettiin oli skitsofrenia. Ei siis ollut kysymys syövästä.

Aluksi ajattelen, että en voi kirjoittaa tuota ystäväni tarinaa tähän teille.

Kuitenkin tuli sellainen tunne, että ehkä siitä voi olla teille hyötyä.

Mutta toivon teidän ymmärtävän, että se oli ystäväni tarina, jolla tilanne oli sama kuin teillä... ei siis teidän tarina!

ap, mutta voihan näissä olla jotain psyykkistäkin taustalla. Ei mulla ainakaan sentään skitsofreniaa.

imusolmukkeet kipeinä ja muka suurentuneet. Kun sitten menin lääkäriin, tämä totesi, että kaikki kunnossa ja teki HIV-testin mielenrauhani vuoksi. Enemmän keskusteltiinkin sitten siitä, että onko mielenterveyspuolellani ongelmia, kun pelkään asioita. Kun sitten tiedostin, että ongelma onkin pääkopassa, niin opettelin vaihtamaan ajatukset aina muualle, kun tautipelko iski päälle.

Muistatteko sen imusolmukeketjun, jossa väitettiin ettei imusolmukkeet voi olla minkään muun takia turvoksissa kun sen syövän tai HIV-in?? Näinhän ei ole?

Minulla ainakin on imusolmukkeet turvonneet vaikka mistä syistä. Yhden synnytyksen jälkeen oli nivustaipeen imusolmukkeet turvoksissa pitkään. Oikein helminauhat meni nivusissa. Flunssassa tietysti kaulan imusolmukkeet turpoavat. Tai sitten ei tarvitse olla kuin kunnon finni tai herpesrakkula, niin löytyy turvonneita imusolmukkeita. Hampaan juuren vetäytyminen aiheutti myös patin kaulalle. Toissa keväänä säikähdin tosissani, kun nivusesta löytyi kova, aristamaton patti, mutta eipä tuokaan ollut vaarallinen. Imusolmuke turposi karvatupentulehduksen takia. Tämä tulehdus tuli taas sheivaamisesta. Kainalon ja nivustaipeen imusolmukkeet on minulla turvonneet myös erityisen raskaan liikunnan jälkeen. Että on siis muitakin syitä kun syöpä tai HIV.

ja olen aina ollut- en vain tässä kolmenkympin kriisissäni.



Tällä hetkellä pelkään näitä:



Polvi ollut useamman kuukauden kipeä- luusyöpä

Rinta ollut puoli vuotta arka- rintasyöpä (tästä asiasta mammo ja ultra 2vko kuluttua)

Selkä kipeä, nyt tosin vasta ensimmäistä päivää- rintasyöpä levinnyt jo luustoon

Vasemmalta puolelta päätä välillä jomottaa- rintasyöpä levinnyt aivoihin.

Viikon tullut nenästä aina aamuisin vihreää räkää ilman muita oireita- rintasyöpä levinnyt keuhkoihin.



Ja muitakin syöpiä mukamas ollut, eli korvassa oli joku patti (joka kyllä meni ohi)- korvasyöpä

Nielurisasyöpä (kun toinen risa oli isompi kuin toinen).

Suusyöpä (oli yksi luupatti, jonka hammaslääkäri sanoi olevan normaalia).

kaulalla imusolmukesuurentuma jo vuosia- lymfooma (tutkittu, mutta siinä se vaan on).

Kerran nivustaipeessa imusolmukesuurentuma- taas oli pelko lymfoomasta.

Verta ulosteessa- suolisyöpä.



Ja miehelle en uskalla enää mitää puhua kun ei enää jaksa näitä mun juttuja kuunnella.

sinähän ajattelet ihan kuin minä!



Mitään muita tauteja ei ole olemassakaan kuin syöpä!

tää on ihan kuin mun kirjoittama...

Mä olen käynyt kans noissa tutkimuksissa (mammo, ultra :)

Ja aivosyöpää epäilin, kun oli kauhea jusäri vasemmalla puolella.

No nyt epäilen imusolmukesyöpää (sitä on jopa suvussa) ja hinkkaan koko ajankaula aja niskaa, että ei ole ihme, että tulee patteja ja kipuja.



Tää on aika ahdistavaa ja jo sinällään estää nauttimasta elämästä.

Mikä elämäntilanne sulla on muuten?

Imetätkö?

Mutta mitä jos tä onkin vaan vahva tunne siitä et kaikki ei oo kunnossa? Jospa olenkin oikeassa siitä, et onkin joku syöpä kyseessä, eikä vaan luulotauti....?



ap

Mulla on nykinää ja kovaa jalkasärkyä. Kipua myös tietyssä kohdassa vatsaa. En enää jaksa pelätä. Olen aika tottunut jo. Olen käynyt aivojen ja selkäytimen magneettikuvassa, keuhkokkuvassa, mammografiassa ja sisäelinten ultrassa. Paksusta suolesta löytyi sattumalöydös: syövän esiaste, joka siis ei aiheuttanut oireitani. Hyvä siis, että kävin tutkimuksissa, että saatiin ajoissa poistetuksi.

Ja kun en tietoisesti stressaa mistän (syytä kyllä olisi, lasta on tutkittu kovasti lähiaikoina, ihan oikeiden oireitten takia) niin todennäköisesti stressaan näin, fyysisillä oireilla ja niist huolestumisella..



ap (joka ei USKALLA lukea lääkärikirjoja tai edes googlettaa)

että no kun tämä tutkitaan, ninsittem en enää pelkää.

Hetki menee ja taas on uusi pelko kuvioissa.

ei oikein uskottu. Tää oli 1990-luvun alussa. Laktoosi-intoleranssiksi sitten nimesvät. Meni muutama vuosi ja eräänä yönä mahakivut oli niin kivut, että oli mentävä ambulanssilla sairaalaan. Erittäin pitkälle edennyt paksunsuolen syöpä. Eikä mummia sitten pelastanut mitkään lääkkeet tai parantajat. Ja ikää oli alle 60v, kun laktoosi-intoleranssia epäilivät.

-