Antakaa naiset esimerkkejä arjessa kohtaamastanne seksuaalisesta häirinnästä?

Olin abiristeilyllä lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Kävelin laivan käytävällä, ja lähistöllä kulki joku tyyppi. Hän pysähtyi juttelemaan kaveriporukkansa kanssa, ja minä jatkoin matkaani. Kuulin heidän keskustelunsa: "Ai mä luulin, että oot löytänyt muijan." Toinen vastasi: "Hyi, kauheen näkönen, onneks meni ohi..." 

Myöhemmin näin saman porukan. Yksi niistä huuteli minulle, voisinko mennä panemaan yhtä hänen kavereistaan, kun "se ei oo ikinä kyntänyt".

Tuntui aika pahalta. 

Tässä muutamia itselleni sattuneita ahdistelutapauksia, niitä on niin paljon, etten muista tässä kuitenkaan kaikkia.

Itsensäpaljastelija on hypännyt eteeni ainakin viisi kertaa ollessani 6-12-vuotias. Koulumme pihalla pyöri myös yksi, jota en itse kuitenkaan nähnyt.

Alakouluikäisenä vanhempieni tuttu piirsi paperille peniksen ja kysyi, tiedänkö mikä se on.

Saman ikäisenä matkustin yksin bussin takaosassa ja mies tuli edessäni olevalle penkkiriville runkkaamaan.

Vähän vanhempana (12-15v) useampikin autoilija on seurannut hiljaa pitkiä matkoja perässä, ja sen jälkeen kysynyt esimerkiksi, että haluaisinko tulla kyytiin tai voisinko tulla näyttämään kartasta missä jokin paikka on. Minulla on myös kokemus kahdesta ahdistelevasta pyöräilijämiehestä. Toinen kyttäsi aina talomme lähellä olevassa puistossa ja kerran tilanne oli niin ahdistava, että jouduin juoksemaan rappukäytävään pakoon tätä tyyppiä ja hän jäi pihalle pyörimään. Oli perheellinen mies, tuttavani tiesi kertoa.

Teininä poikaystäväni setä hieroi erektiossa olevaa penistänsä selkääni kun katsoimme jotakin tietokoneelta.

Jätin tästä pois perinteiset kourimiset, huutelut, pillunvonkaukset, hinnan kyselyt, viheltelyt ja tööttäilyt. Minua on myös käytetty seksuaalisesti hyväksi nuorena, huumattu, raiskattu sekä kostopornon/kuvien levittämisen uhriksi olen myöskin joutunut. Enkä ole todellakaan ainoa. Miesystäväni ovat myös kertoneet kauheita tarinoita ahdistelevista naisista sekä myös miehistä (yllättävän monia on ahdisteltu nuorena aikuisen miehen toimesta).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä kuinka nuo häirintätapaukset kasautuvat samoille ihmisille.

Mitä tarkoitat tällä? Suurimmalle osalle ystävistäni on tapahtunut jotain jonka voi lukea seksuaaliseksi häirinnäksi. Olen keski-ikäinen nainen eikä tälle sikailulle nähtävästi loppua näy. Valitettavasti olen joutunut todistamaan jopa oman 14-vuotiaan tyttäreni ahdistelua, tai oikeastaan onneksi, sillä ahdistelijalle tuli kyllä kiire poistua paikalta avattuani sanaisen arkkuni. On erinomainen asia, että tämä asia nousee nyt esiin. Toivottavasti se vaikuttaa avaamalla törkypossujen silmät.

Joku syyhän siihen täytyy olla, että osalla on kasapäin noita kokemuksia ja osalla ei ollenkaan. Miksi joillekin niitä sattuu ja joillekin ei?

No ei ole minun tehtävä arvailla mutta tässä joitakin teorioita:

- jotkut asuu esim. rauhallisessa pikkukylässä jossa ei silloin atu asumaan kusipäitä

- jotkut ovat luonteeltaan rauhallisempia ja viihtyvät pääosin kotioloissa

- jos ihminen on työtön, yksityisyrittäjä tai kotiäiti/isä niin ei hän koe työpaikkahäirintää

- jotkut ovat kovapäisempiä eivätkä välttämättä edes pane merkille häirintäyrityksiä

Minä en sovi mihinkään noista lokeroista, mutta en ole koskaan saanut osakseni esim. vislaamista, huutelua tai koskettelua. Kukaan ei ole tullut hipelöimään bussissa tai ehdottanut seksiä.

- edellinen, 26v nainen

No joku sinussa on selvästi parempaa ja ylivertaista meihin tavallisiin naisiin verrattuna joita on elämän varrella ahdisteltu useaan otteeseen. Olen pahoillani etten ole tuollainen superihminen.

14 vuotiaana kävin äidin kanssa oikein kaupungissa ostoksilla, kesähepeneet päällä. Ruuhkaisella kävelykadulla istui pultsareita kadun laidassa, portailla istumassa. Yhtäkkiä nousee täysin pössiksessä oleva pulsu, silmät kiinteästi rinnoissani, ojentaa molemmat kätensä ja hyökkää kohti. Onneksi tarpeeksi aineissa niin ei osunut, kun kiristin kävelytahtia.

22 vuotiaana opiskelukaverin poikaystävä kävi perseeseen kiinni takaa päin, kun kävelin baarissa ohi.

Sama ikä, minuun ihastunut sälli pyytää tanssimaan ja hinkkaa stondistaan vatsaani ja kuvittelee minun kiihottuvan. Itseään täynnä ollut koopää.

Se osuuko pahantekijä kohdalle, on sattumaa. Samoin on sattumaa, jos ei ole (vielä) tullut ahdistelluksi. Ahdistelu ei liity uhriin vaan tekijään.

Syy on aina vain tekijässä.

Riippumatta siitä minkälainen ruumiinrakenne uhrilla on. Riippumatta siitä millainen vaatetus on. Mikään, ei edes uhrin lamaantuminen, mikään ei oikeuta väkivaltaan. Kaikki toisen itsemääräämisoikeutta loukkaava rajattomuus on väärin, eikä yksityiskohtien pohtiminen hyödytä. Kenelläkään ei ole oikeutta koskea toisiin ilman lupaa.

Syy on aina vain tekijässä.

Kun olin yläasteella ja matkalla koulusta kotiin, vastaan tullut mies tarttui käsivarrestani ja totesi että tämmöisestä minä tykkäisin. Vedin käteni irti ja jatkoin kotimatkaa. En kertonut kenellekään tapahtuneesta enkä muista että se olisi jäänyt vaivaamaan mieltäni.

Ulkomailla parikymppisenä täpötäydessä bussissa mies painoi erektiotaan takapuoltani vasten.

Baarissa Suomessa muutama vuosi sitten umpihumalainen mies yritti lähestyä. Tuli puhumaan jotain, josta en saanut selvää. Yritin sanoa että haluan jutella kaverini kanssa ja käännyin poispäin. Väistin kun hän yritti koskettaa poskeani kädellään. Lopulta mies lähti ja lähtiessään tarrasi kiinni rintaani.  Sen jälkeen ulkona ollessa oli tunne että joku kohta tulee takaani ja tarttuu kiinni. Tätä kesti jonkin aikaa, ja se ihmetytti itseäni kun olin aina ajatellut että olen rautahermoinen enkä vähästä hätkähdä.

127 jatkaa...

Helsingissä kävellessä jo ihan 12-vuotiaasta lähtien oli paljon sitä, että auto hidasti kohdalla, avasi ikkunan ja keski-ikäinen mies kysyi hintaa. Tuo ei tuntunut kovin pelottavalta (koska autolla liikkuvaa olisi ollut aika helppo paeta jalan), mutta sitäkin loukkaavammalta. Itse olin kasvanut pienellä paikalla ja tottunut siihen, että jos joku tuntematon pysähtyy niin se kysyy tietä.

Aika paljolta olisin ehkä säästynyt sillä, että olisin tiennyt tästä ilmiöstä ennen kuin se tulee omakohtaisesti vastaan. Olin aika suojeltu lapsi. En ehkä niinkään tarkoituksella, mutta meillä oli aika perinteinen, turvallinen koti. Käytiin kansallispuistoissa päiväretkillä ja iltaisin katseltiin historiadokumentteja. Ei minulla ollut edes mitään sanavarastoa käsittelemään näitä tilanteita.

Sen jälkeen kun täytin 20, kopeloijat eivät ole enää kovin usein päässeet kosketusetäisyydelle, ehkä juuri kokemuksen vuoksi. Eipä se silti yrityksen puutteesta ole johtunut. Kun olin pienessä kaupassa töissä, tietyt ahdistelijat kävivät asioilla useitakin kertoja päivässä. Joka kerta samat tarinat mitä haluaisivat tehdä minulle ja pari jopa katsoi asiakseen tulla sinne kiiluvin silmin vahtimaan, mitä puhun muille asiakkaille. Ehkä pahin oli se mielenterveysongelmainen ahdistelija, joka otti tavakseen jäädä kyttäämään sulkemisajan jälkeen takaovelle, joka sijaitsi kapeassa tunnelissa. Yritin aina vilkaista, kummalla ovella mies on vahdissa, ja juosta sitten äkkiä kotiinpäin toista reittiä pitkin.

Yhdessä vaiheessa muutin 24-vuotiaana kesätöiden takia maalle, pieneen kylään. Muutin pieneen taloon, jonka lähietäisyydellä oli vain toinen pieni talo. Kuinka ollakaan, tuossa toisessa talossa asui vaimonsa kanssa työtön alkoholistimies. Vaimo kävi töissä usein myöhäiseen iltaan asti, ja sillä aikaa mies aina juopotteli ja tarpeeksi kerättyään rohkeutta tuli ahdistelemaan minua. Jos minulla oli saunassa tulet, kommentoi sitä ja ehdotteli tulevansa kanssani saunaan. Jonkin aikaa saada äijän touhulle lopun sovinnolla, kun kyseessä kumminkin oli lähin naapuri jonka vaimo oli vielä kanssani ihan hyvissä väleissä. Äijä kehui vartaloani ja varoitteli, että ei voi taata mitä tapahtuu seuraavaksi koska olen niin ihana. Lopulta häiriö alkoi olla niin jatkuvaa ja jouduin välttelemään omalla pihalla liikkumista, että karjuin äijälle pää punaisena soittavani poliisit hakemaan jos ei jätä minua rauhaan heti. Se uhkaus lopulta tepsi.

Vierailija kirjoitti:

Olosuhteet, se joutuuko liikkumaan myöhään yksin vaikuttaa myös asiaan.

Sattuma kyllä vaikuttaa asiaan myös. Asuinalue vaikuttaa ja se millainen suku on.

Enpä ollut liikkunut yksin myöhään missään silloin kun ahdistelut vähän yli 10-vuotiaana alkoivat. Asuin suomalaisella maaseudulla ja kävin koulua pienen taajaman keskustassa. Ihan tavallisesta maanviljelijäsuvusta olin.

- Itsensäpaljastaja esittäytyi minulle kun olin 14v. Oli inhottava kokemus.

- puskaraiskaus kun olin 17v. Tekijää ei saatu koskaan kiinni.

- rintoihini on käyty kiinni lukuisia kertoja baarissa kun olin nuorempi.

-samoin rinnoista huomauteltiin todella usein tyyliin: "hyvät tissit" tai "isot tissit" mutta tämä nyt menköön kohteliaisuudesta vaikka ärsyttävää olikin. 

Vierailija kirjoitti:

Täälläkin (varmaan joltain mieheltä) tullut neuvo että pitää vain topakasti laittaa vastaan, on oikeasti maailman paskin neuvo. Kuinka helppoa tai edes järkevää on laittaa topakasti vastaan humalaiselle ja arvaamattomalle itseä isommalle miehelle tai jopa miesjoukolle?

Mulle kävi about 20 vuotiaana niin, että kävelin selvinpäin baarista kotiin ja kaksi miestä lähti seuraamaan mua. Ensin hakivat musta seuraa ja kun se ei mulle ei käynyt, niin alkoi huorittelu sekä kouriminen. Tilanne oli tosi erityisen pelottava, koska miehet eivät olleet humalassa/aineissa, vaan jotenkin tosi vihaisia. Kadun toisella puolella käveli muutama ihminen, mutta en saanut heiltä apua. Huusin miehille peloissani jotain "et jättäkää mut nyt rauhaan tai muuten tapahtuu....jotain", mikä oli varmaan toosi pelottavaa kun olen hentoinen alle 50 kiloinen nainen. Ei mitään vaikutusta eli kävivät muhun kiinni uudestaan ja valtavassa adrenaliinipuuskassa löin toista miestä kasvoihin niin kovaa kuin lähti ja lähdin hulluna juoksemaan. Miehet huusi mun perään raivoissaan jotain et pitäisi tulla takaisin ja jotain hampaista. Juoksin aivan paniikissa kotiin, hapuilin pimeässä rappukäytävässä omalle ovelle ja odottelin ehkä puolituntia, ennen kuin uskalsin mennä sisälle, ettei ulkoota nähdä mihin asuntoon menen. Valvoin sen yön ja monta seuraavaa yötä miettien miksi vastasin miehille niin tai tein näin ja siksikö ne rupesi seuraamaan minua jne... ja monta viikkoa pelkäsin kulkea Turussa, jos ne miehet tulee jostain taas. Tai, mikä naurettavinta, pelkäsin et poliisit tulee hakemaan mua ja mä saan syytteen lyömisestä!!

Toisen miehen lyöminen pelasti minut ehkä pahoinpitelyltä/raiskaukselta, mutta sitten mun vasta huonosti olisikin käynyt jos miehet olisivat saaneet mut vielä kiinni. Ehkä eniten toivon et joku näistä samalla kadulla kävelijöistä olisi puuttunut tilanteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Olen ujo enkä erityisen hottis mutta silti näitä on kertynyt muutamia. Tämän kampanjan myötä muistellessa huomasin että muutaman tapauksen olin unohtanut (halunnut unohtaa) mutta nyt ne palasivat taas mieleen.

Olin yläasteella, muistaakseni seiskalla (olin sielläkin erittäin ujo ja koulukiusattu) kun jotkut vähän vanhemmat oppilaat liittyivät seuraan bussipysäkille kävellessä. Kaksi poikaa ja yksi tyttö. Oli valoisa keväinen iltapäivä, kaikki selvinpäin. Toinen pojista käveli jonkin matkaa perässäni, ihan kiinni perseessä ja esitti "panevansa". Kaverit naureskeli vieressä. Mua ahdisti mutta en uskaltanut sanoa mitään vaan hymyilin typerästi koska en halunnut enkä uskaltanut aiheuttaa konfliktia. Mutta juttu jäi mieleen ja vaivaa edelleen vaikka aikaa on kulunut päälle 20v.

Eli, kun tämä täytyy näköjään rautalangasta vääntää joillekin: vaikka ahdistelusi kohde hymyilisi tai olisi ystävällinen, se saattaa silti vaan toivoa että tulisi jätetyksi rauhaan mutta on liian kiltti/peloissaan/ujo sanomaan mitään. Ihmiset on erilaisia. Mutta toisen kokemuksille tai rajoille naureskelu on törkeää käytöstä. Jos tää kokemus ois ollut jonkun toisen mielestä mitätön niin ok. Mä koin sen näin. Kukaan ei voi tulla sanomaan toiselle mistä on lupa ahdistua tai millaiset asiat on loukkaavia.

Mua ahdistaa ja hajottaa lukea näitä juttuja, ja etenkin tota miesten takaisin vänkäämistä ja naisten perusteluja tyyliin "mulle ei ole tapahtunut tätä joten ongelmaa ei ole".

Ja joo, kaikki tietää että myös miehiä ahdistellaan ja en halua vähätellä sitä. Mutta jos mietitään ihan aikuisten oikeesti sitä, että miehet on erittäin usein fyysisesti suurempikokoisia ja vahvempia kuin naiset, niin kumpaakohan ahdistaa pimeällä enemmän kohdata humalainen vastakkaisen sukupuolen edustaja hiljaisella kadulla? Veikkaan että sillä miehellä on erittäin usein jo ylivoima pelkän kokonsa puolesta. Eli ei, tää ei ole tasa-arvoinen asia biologian eikä yhteiskunnan valtarakenteiden valossa. Katsokaa myös tilastot siitä, kuinka moni mies tappaa puolisonsa vuodessa, ja verratkaa sitä vastaavaan lukuun naisten osalta.

Ja en ees lähde nyt patriarkaatin rakenteisiin ja siihen miten ihan kaikille pitäisi opettaa omien rajojen vetoa ja toisten rajojen kunnioittamista jo päiväkodista lähtien (kyllä, juuri noin aikaisin, viimeistään). Ja pois ihmiset siitä luulosta että pelkkä raiskaus tai lääppiminen on ahdistelua, ja siitä että "pojat on poikia" jolla oikeutetaan monenlainen sikailu.

Ja neropatit jotka heittää noita "ei varmaan sitten enää voi puhua naisille /kenellekään ilman että se koetaan ahdisteluna"... Jos et osaa ajatella miten voit lähestyä toista ihmistä olematta ällötys niin ehkä sitten on parempi hakata hanskaan. Tai vaihtoehtoisesti, miettikää miten ihmiset puhuvat toisilleen, ja lähtekää jostain ihan perus kohteliaisuudesta vaikka liikkeelle. Siihen ei kuulu: rivot ja muuten ällöt kommentit, viheltely, huutelu, koskeminen ilman lupaa.

Siihen voi kuulua: juttelu, kuulumisten kysyminen ja numeron pyytäminen (ja sen hyväksyminen jos tästä kieltäydytään).

Kiitos tästä! Tässä on kaikki ne ajatukset mitä ajatuksia jonkun Iltasanomien kommenttikentän idiootit ovat mussa herättäneet. En olisi ikinä pystynyt sitä näin hyvin muotoilemaan, onneksi sinä pystyit.

Vierailija kirjoitti:

Naisten pitäisi kiskaista sen käpälöivän käpälän irti kehostaan ja huutaa "EI!". Niin minä olen aina tehnyt. Sillä tavalla ilmaisee että käpälöinti ei ole toivottavaa eikä nainen hyväksy sitä. Muuten on turha valittaa.

Hienoa, että jaat tämän hienon vinkin. Joo, olisinpa tajunnut tämän 10-vuotiaana, kun kävin (vanhempieni pyynnöstä) palauttamassa naapuriin jatkojohdon, jonka naapurin Pertsa oli vanhemmilleni lainannut. Pertsa halusi vastapalvelukseksi nähdä tissini ja onko minulla jo karvoja. Säikähdin ja lähdin karkuun, en huutanut, en sanonut yhtään mitään kenellekään. 

Nuorena baareissa tuli törmättyä kaikenlaisiin pepun nipistelijöihin ja kourijoihin. Myös kerran kadulla tuntematon vastaantulija yhtäkkiä puristi rinnoista. Näiden lisäksi olen kohdannut itsensäpaljastelijoita kadulla, metsäpolulla ja metrossa. Lievää sanallista ahdistelua oli myös miespuolisen pomon taholta yhdessä lyhytaikaisessa työpaikassa.

- Olin baarissa juttelemassa tiskillä mieheni sekä miespuolisen kaverin kanssa. Kolme kertaa selkäni takaa käveli sama mies ja aina ohi mennessään veti kätensä selkääni pitkin ja livahti karkuun. Viimeisen kerran huusin miehen perään, jolloin ei enää tullut neljättä kertaa.

- Tanssilattialla ollessani "pyllistyin" ottamaan nurkkaan jemmaamaani juomaa. Silloin ohitse kävelevä äijä päätti kourasta p*llusta persvaon ylimpään kohtaan ja jatkoi matkaa. Lähdin miehen perään ja otin paidan kauluksesta kiinni ja huusin, että et jumalauta koske ja paiskasin eteenpäin. Jatkoi pokkana vain matkaa.

- Laivalla ollessani juttelin kaverin kanssa portaiden välitasanteella jotakuinkin "on ollut kivaa tms." Ohi kävelee n.50-vuotias mies, sanoo "niin onkin" ja kouraisee perseestä. Huudan perää, että revin pallit seuraavalla kerralla.

- Mies lähentelee Helsingin rautatieaseman läheisyydessä, yrittää saada mukaansa Omenahotelliin yms. En suostu lähtemään, yrittää väkisin raahata syrjemälle, suudella yms. Tönäisen pois luotani ja jatkan matkaa.

- Keikalla ollessani mies kouraisee kovakouraisesti alapäästä. Suutun ja huudan miehelle tovin, että anna olla viimeinen kerta tms. ja jatkan matkaa. Kohtaan saman henkilön toisen kerran myöhemmin, jolloin sama temppu toistuu. Hermostun jo kunnolla ja huudan pitkän aikaa miehelle, joka vain nauraa halveksuvasti minulle. Kaksi miestä läheltä puuttuu tilanteeseen ja kysyy mikä on hätänä. Sanovat, että jos vielä tulee ongelmia kyseisen henkilön kanssa, tulee heille kertomaan.

- Kaverin mies hipsuttelee omalla jalallaan minun jalkaa kotibileissä. Ainoa kerta, kun en osannut sanoa yhtään mitään...

Plus kaikki muut huorittelut ja muu, mitä on saanut osakseen. Harvoin tullut ihan normaalina arkena törmättyä ahdisteluun, enemmän juuri yöelämässä. En kuitenkaan ole koskaan missään kaatokännissä, en pukeudu mihinkään vesirajahameisiin tai tissipaitoihin, eikä olemuksenikaan kerro ihmisille, että olisin helppo uhri. Lisäksi olen isokokoinen naisihminen, vaikka yleensä ahdistelua kokevat ihmiset mielletään jotenkin hennoiksi tms.

mm43v kirjoitti:

Ketä nämä miehet on?

Mun lähipiirissä ei tietääkseni ole ketään miestä, joka töissä tai julkisilla pakoilla kommentoisivat tuntemattomille naisille ulkonäköä tai kävisivät kiinni naisiin ilman lupaa.

Ravintolassa kännissä toki saatetaan lähestyä naisia "lähetkö tanssiin, mitä kuuluu jne" -lineilla. Jos nainen sanoo ei tai ei vastaa, sanotaan ok tai kiitos ja jatketaan matkaa.

Mulla on 2 tytärtä ja huolestuttaa tämä ilmiö,naisten ahdistelu.

Avainsana: tietääksesi.

Erästäkin tuttavapiirini miestä pidin oikein hyvänä tyyppinä siihen asti, että hän yritti muuan kotibileiden yhteydessä "painia" kanssani (kouri rintojani ja yritti raahata tyhjään huoneeseen). Rimpuilin irti ja kävin heti kertomassa kaikkien tietoon tapahtuneen. Reaktio oli paljastava: KAIKKI läsnäolleet miehet paljastivat tietäneensä jo valmiiksi, että kyseinen mies "muuttuu" limaiseksi naisten seurassa ja on "fyysinen" etenkin humalaisten naisten kanssa - hänet itseasiassa tunnetaan tästä käytöksestä. Samalla kuitenkin minulle hoettiin, että "ei X sellaista tekisi, olet vaan jotenkin ymmärtänyt tilanteen väärin!".

Kukaan ei halua hyväksyä, että omassa lähipiirissä olisi tällainen runkerton. Mutta luultavasti on.

Esimiesasemassa olevat ovat tarttuneet kiinni perseestä ja puhuneet tisseille. Jos joku mies luulee että kyse on siitä että tissini olisivat erityisen kiinnostavat ja minun pitäisi olla imarreltu, niin korjaan että itse koin tilanteen vain hyvin halventavana. Sen tarkoitus oli osoittaa minulle paikkani alempiarvoisena. Tähän päälle tietenkin nämä kaikki peruskänniläisten kopeloinnit, huorittelut ja väkisin pussaamiset joita ei jaksa edes muistaa.

Vierailija kirjoitti:

mm43v kirjoitti:

Ketä nämä miehet on?

Mun lähipiirissä ei tietääkseni ole ketään miestä, joka töissä tai julkisilla pakoilla kommentoisivat tuntemattomille naisille ulkonäköä tai kävisivät kiinni naisiin ilman lupaa.

Ravintolassa kännissä toki saatetaan lähestyä naisia "lähetkö tanssiin, mitä kuuluu jne" -lineilla. Jos nainen sanoo ei tai ei vastaa, sanotaan ok tai kiitos ja jatketaan matkaa.

Mulla on 2 tytärtä ja huolestuttaa tämä ilmiö,naisten ahdistelu.

Avainsana: tietääksesi.

Erästäkin tuttavapiirini miestä pidin oikein hyvänä tyyppinä siihen asti, että hän yritti muuan kotibileiden yhteydessä "painia" kanssani (kouri rintojani ja yritti raahata tyhjään huoneeseen). Rimpuilin irti ja kävin heti kertomassa kaikkien tietoon tapahtuneen. Reaktio oli paljastava: KAIKKI läsnäolleet miehet paljastivat tietäneensä jo valmiiksi, että kyseinen mies "muuttuu" limaiseksi naisten seurassa ja on "fyysinen" etenkin humalaisten naisten kanssa - hänet itseasiassa tunnetaan tästä käytöksestä. Samalla kuitenkin minulle hoettiin, että "ei X sellaista tekisi, olet vaan jotenkin ymmärtänyt tilanteen väärin!".

Kukaan ei halua hyväksyä, että omassa lähipiirissä olisi tällainen runkerton. Mutta luultavasti on.

Lukioaikana yksi kaveripiirin poika kouri yhtä kaveriani kun tämä yritti nukkua bileissä. En olisi ikinä uskonut. Enpä ollut asian paljastumisen jälkeen tyypin kanssa tekemisissä.

Niitä on lukuisia, mutta sanotaan nyt jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

Sukulaismies kommentoi rintojani ollessani 12-vuotias. Tuolloin alkoivat jo miesten perään huutelut, vislaukset yms. Myöhemmällä iällä yökerhoissa on koettu oikeudeksi puristella pepusta, tisseistä ja hyökätä suutelemaan. "Lähetkö panemaan" on miesten tyypillinen iskulause ja ulkonäön kommentointi hyvässä ja pahassa normi. Monet miehet tekevät näitä mahdollisimman huomaamattomasti, mutta osa selkeästi myös ylpeillen. Nuorempana humalatilaani on käytetty hyväksi vanhempien "poikien" osalta, mm. ollessani 14 lukiolaispoika painosti minua ottamaan häneltä suihin ja tunki kätensä pikkuhousujeni alle väkisin. Laivalla tanssilattialla myös eräs puolituttu mies tunki kätensä pikkareihini mitään kysymättä. On lähdetty seuraamaan, kun olen kävellyt yksin pimeällä kotiin eikä ole jätetty rauhaan vaikka olen kuinka painokkaasti pyytänyt henkilöä lähtemään. Jatkoille pyytäneet miehet ovat huoritelleet, jos en ole suostunut lähtemään matkaan. Tätä huorittelua on muutenkin saanut kuulla jo yläasteiästä alkaen. Erään baarin portsari käytännössä käytti seksuaalisesti hyväksi baarissa työajallaan, toisen ehdotti vessatreffejä... portsarit ovatkin kokemukseni mukaan yksi pahin ammattikunta, josta näitä häiriköijiä löytyy. Kenties naisten humalaiset ehdottelut nousseet näillä päähän. 

mutta pakko näistäkin huolimatta itse sanoa, että osittain saatan olla syyllinen osaan tapauksista, vaikka näin ei ehkä saisi ajatella, mutta totta se on. Esim. miehille, jotka ovat käyttäneet hyväksi humalatilaa en ole osannut sanoa tarpeeksi painokkaasti "Ei" enkä ole saanut sanaa suusta kun tuntematon mies on läppäisyt perseelle. Eihän nämä häiriköijät ikinä opi mitään, jos ei siihen käytökseen puututa. Eikä tässä ole kylläkään pelkästään kyse miehistä, on lesbojakin tullut häiritsemään pariin otteeseen alkoholin vaikutuksen alaisena. Mielestäni häirinnän raja menee siinä, kun uhrille tulee epämiellyttävä olo ja häntä jää jälkeenpäin vaivaamaan tapahtunut. Tämä raja on kyllä ylittynyt useaan otteeseen, mutta tähän miesten käyttäytymiseen ja seksismiin on osittain myös turtunut. 

Se oli kerran melko häiritsevää kun työasentoni raksalla oli etunojaa ja konttausta niin miespuolinen työmies otti jakkaran istuakseen ja tuijottaakseen takamustani.

Itse olin tuolloin n.18v. Kyttäävä mies n.50v.

Olen kokenut ahdistelua n. 13-vuotiaasta saakka. Olin nuorena kaunis tyttö. Ulkonäön kommentointia, seksiehdotuksia ja joskus kopelointia. Aina kyseessä vanhemmat miehet. Tätä on jatkunut koko aikuisiänkin ajan. Nyt keski-iässä saa onneksi olla rauhassa, paitsi tässä taannoin metrossa, joku ulkomaalainen ukko istui selkäni takana ja hipelöi hiuksiani. En ollut uskoa asiaa. Röyhkeydellä ei ole mitään rajaa. Luulisi sitä saavan olla rauhassa edes keski-iässä.