Suurinosa inhoaa työtä, työpaikkojaan
Miksi valehtelusta on tehty hyve?
Todellisuudessa suuri ihmisjoukko tekee töitä vain rahan takia. Vain pienellä osalla on unelmatyö ja heitäkin se työ nyppii joskus.
Tunnen useita ihmisiä jotka tekevät töitä vain siksi, että voivat rahoittaa vapaalla tehtävät mielekkäämmät jutut.
Tietenkin työtä tehdään jotta saadaan ruokaa yms. mutta jos palkkaa ei jää muuhun niin se tuo onnettomuutta.
Työstä halutaan hyötyä ja mitä vastenmielisempi työ sitä suurempi merkitys palkalla on.
Nyt kuitenkin työttömien oletetaan iloiten menevän töihin jotka ovat sekä epämieluisia, että mistä ei saa kunnolla edes palkkaa.
Työ voi jopa viedä terveyden ja tuhota myös lasten mielenterveyden jos se on vaihtelevaa pätkuttäistä ja lasten hoitoajat ja hoitajat vaihtuvat jatkuvasti.
On toki töitä joissa ihminen kokee edes tekevänsä jotain tärkeää tai joka ei ole raskasta vaikka palkka pieni, tällainen vielä menee.
Minusta ihmiset opetetaan vain valehtelemaa.
Lukekaa Helsingin Sanomista Joni Pelkosen mielipide.
Kommentit (8)
Vaikea kuvitella että työ valtaosalle olisi noin vastenmielistä kuin mitä tässä annetaan kuva. Se on totta että vapaaehtoistyötä harva haluaa tehdä ilman korvausta vaikka työ miten olisi sitä omaa unelma duunia.
Minusta se entinen KAIKEN työn arvostus perustui siihen, että työllä eli.
Ihminen koki ylpeyttä työstä jonka saattoi tehdä hyvin ja jonka turvin oikeasti elää.
Nyt on myös työt joita ei ehdi tehdä hyvin ja joiden palkalla ei elä.
Tälläistä työtä ei arvosta.
Minulla on ihan kiva työ mutta inhoan sitä kun pitää olla tietyssä paikassa tiettyyn aikaan halusi tai ei. Ja joutuu luopumaan niin isosta osasta aikaansa. Ei työpäivän jälkeen enää ehdi eikä jaksa oikein tehdä mitään. Illalla täytyy kuitenkin taas ajoissa mennä nukkumaan kun seuraavana aamuna on herätys kukonlaulun aikaan. Viikonloput menee niin nopeesti ettei huomaakaan kun on taas maanantai. Tykkään matkustella ja harmittaa kun olisi halpoja äkkilähtöjä usein saatavilla mutta ei niihin voi tarttua kun ei ole lomaa. Ja silloin kun on lomaa niin matkat on tietysti kalleimmillaan. Jos voisi tehdä työtä vaan silloin kun itselle sopii se olisi ihan ok, mutta säännöllinen kokoaikainen työ määrittelee koko elämän.
Työläiset on eräänlaisia orjia. Ilman töitäkään ei oikein voi olla kun sitten alkaa armoton kyykytys. Lisäksi elämisestä on tullut tosi kallista. On paljon enemmän pakollisia menoja kuin pelkkä ruoka ja vuokra.
Eihän työn kuulukaan olla helppoa, kivaa ja mukavaa. Meidän äidinkielessämmekin on työ-sanasta johdettu adjektiivi työläs, joka taas tarkoittaa mm hankala, vaikea, tukala, ankara, kova, rasittava, raskas, vaativa ja vaivalloinen.
Samaa mieltä. Itsekin olen ollut vuosikymmeniä siistissä sisätyössä ja työpaikka oli ihan ok, työkaverit pääosin kivoja. Palkka ei kovin kummoinen, mutta parani vähän vuosien mittaan. En kuitenkaan ollut siellä muuten kuin palkan takia. Onhan se työ aikamoinen aikavaras. No, minut irtisanottiin vuosi sitten ja näyttää siltä, että ikärasismjn takia ei uutta työtä löydy. Mueluummin olisin työssä kuin kerjuulla mutta toisaalta olen maksanut veroina kaikenmaailman työttömyysvakuutusmaksuja ja ammattiliiton maksuja niin en tällä hetkellä osaa siitäkään huonoa omaatuntoa tuntea. En tässäkään tilanteessa haluaisi tehdä mitään ilmaistöitä vain puuhastellakseni jotain. Minulla ei ole mt- eikä elämänhallintaongelmia vaan saan aikani kulumaan muutenkin. Muutaman vuoden vielä tekisin mielelläni palkkatyötä ennen eläkkeelle jäämistä. Huolestuttavampaa on nuorten työttömyys ja yhtä väärin on heillä teettää jatkuvasti harjoittelun tms. varjolla ilmaistöitä.
Olen sen verran tottunut tähän tiettyyn elintasoon (joka ei todellakaan ole korkea, kituuttamista kuukaudesta ja vuodesta toiseen), että en ainakaan tässä vaiheessa "uskalla" heittäytyä työttömäksi. Sitten, kun viimeinenkin lapsi on lentänyt pesästä, aion hankkia pienemmän ja halvemman asunnon, hävittää auton ja irtisanoutua töistäni. Yksin pärjää vähemmälläkin, lapsille joutuu vielä hankkimaan ruokaa, vaatteita ja vähän ylimääräistä hubaa. Ei, en pidä työstäni ja tiedän, että vaihtamallakaan tilanne ei parane.
Olen samaa mieltä. Epämielyttävä työ ja/tai työympäristö todellakin sairastuttaa, mutta palkan takia pakko mennä sinne joka aamu.
Puhun nyt omasta kokemuksesta. Liian paljon töitä, alati kovenevat vaatimukset, kiusaamista jne. Nyt psyyke mennyt ja yritän jaksaa korjata sitä.